Läspän tila sijaitsee Vetelin kirkon lähettyvillä. Tilan tiettävästi perusti Heikki Antinpoika isännöiden taloa 1547-50, jonka jälkeen isäntänä jatkoivat hänen veljensä Hanni Antinpoika 1551-64 ja tämän poika Olli Hanninpoika 1565-95. Tila mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1557 muodolla Lesp ja myöhemmin vakiintuu asiakirjoihinkin Läsp. Nimi on jonkun varhaisen Läspän isännän liikanimi ja vielä vuonna 1643 nimi kirjoitetaan Lässbä. Nimi tulee ruotsinkielen sanasta läsp (’puhevikainen’, ’sammaltaja’). Läspän isännät olivat 1600-luvulla myös pitäjän lautamiehinä, viran siirtyessä isältä pojille. [EE]
Läspän talo jäi Isonvihan aikaan 1714 asumattomaksi. Talo sai olojen rauhoituttua uuden isännän Niku Juhonpoika e Salon Kaustisen Santapakasta, joka samalla hylkäsi Santapakan tilan ja tila palautui takaisin Vähäänsalon tilaan. Tässä kohtaa tapahtui vääryys. Läspän talon poika Matti Iisakinpoika (armeijassa nimetty Svahn) oli lähetetty armeijaan, jossa hän yleni lippumiehen arvoiseksi aliupseeriksi. Kun hän palasi sodan jälkeen Veteliin, sai hän huomata Läspän talo oli joutunut sodan aikana kruununtilaksi, jolloin hänen perintöoikeutensa oli rauennut. Matti yritti käräjöidä 1732 kotitaloaan Juho Nikunpojalta siinä onnistumatta.
Matti Heikinpoika Läspä menestyi ja hän oliki vuoden 1800 kirjanpidossa Vetelin pitäjän kolmanneksi rikkain talonpoika 1080 riksin omaisuudellaan. Hän peittosi pitäjän kuudenneksi varakkaimman, Salmelan isännän Jaakko Antinpojan, sadalla riksillä. Matin poika taisi olla toista sorttia. Juho Matinpoika Läspä jäi kirjoihin kirkkaasti pitäjän velkaisimpana miehenä, hänen oltua vuonna 1822 velkaa kauppias Matts Hongell nuoremmalle 314 riksiä. Tervakauppaa käytiin yleisesti niin, että alueen talonpojilla oli Kokkolassa kauppias, joka osti tervat ja muut tuotteet ja vastineeksi myi tavaroita ja tarvikkeita sekä hoiti verot ja maksut talonpojan puolesta. Varaa velkaan kuitenkin oli, Läspän talossa oli pitäjän kolmanneksi eniten karjaa. [EE]
Läspän historiasta kannattaa lukea lisää Keski-Pohjanmaan sukututkimusyhdistyksen sivuilta: artikkelit-kansiossa päivätty 1989-1214 nimellä Elämää ja eläjiä Läspässä, kirkon naapurissa.
Liisa Kreeta os Salmela (1848-1930) ja Juho Kallenpoika Hyyppä e Läspä
Leanderintuvan isännän Matti Aapraminpojan tytär Liisa Kreeta avioitui Veteliin Läspän Hyypän taloon 1870-luvulla. Liisasta tuli Juho Kallenpoika Läspän (1841-1913) toinen vaimo. Juho asui Vetelin kirkon lähellä Läspän numerosta lohkottua Hyypän tilaa ja tunnettua 1700-luvulla rakennettua sivukamaritaloa Kaarlentupaa. [R]
Kuva. Juho Kallenpoika Hyyppä ja Liisa Kreeta os Salmelan perhe. Kuvassa lapset Juho Oskari (1878-1940), Selina Sofia (1880-1953), Alma Elisabet (1884-1909) ja Hilma Josefiina (1889-1963). Juhon ja Liisan tytär Hilma Josefiina meni vaimoksi Matti Mastokankaalle ja siten mm. tämä arvokas peltikuva päätyi Jorma Mastokankaan äidin albumiin
Juhon Hyyppä e Läspän sukujuuret ovat isänpuolelta Pulkkisen Timmerbackassa ja äidinpuolelta Vetelin Heikkilässä. Juho Läspä nai 1865 Hyypän lautamiehen Juho Fredrikin (1814-68) tyttären, Kaisa Leena Juhontytär Läspän (1845-73) ja perheeseen syntyi viisi lasta. Kaisa-vaimon kuoltua Juhon lapsia kahta hengissä selvinnyttä lasta tulee kasvattamaan Liisa Kreeta vuonna 1875. Lisäksi Juholle ja Liisalle syntyy vielä seisemän lasta. [YY]
Juhon ja Liisa Kreetan talo on vieläkin paikallaan, joskin asumattomana. Matti Läspä e Hotakainen oli ensimmäisenä isäntänä vuosina 1779-1802. Tuvan piitassa on vuosiluku 1867, mikä tarkoittaa sitä, että se on tuolloin peruskorjattu ja kengitetty. Talo on aikanaan toinen Läspälle rakennettu talo, kun taloon tuli Halsualta kaksi Hotakaista vävyiksi. Pariskunta Matti Hotakainen ja Maria Läspä rakensivat tämän Hyypän talon. Talo edustaa sivukamarillisen talon typistettyä muotoa ja on siis mitoiltaan esimerksi Salmelan Ellantupaa pienempi. [R][Z]
Juhon ja Liisa Kreetan tytär Fiina (1889-1963) meni naimisiin Vapaussodan alla vuonna 1917 Matti Fritiof Mastokankaan kanssa. Matti oli Venetjoen Matintuvan isäntä ja leski, sillä vaimonsa Anna Sofia os Venetjoki oli menehtynyt kolme vuotta aiemmin. Anna Sofiakin on salmelalasia, sillä hänen äiti on Leanderintuvalta Anna Matintytär, Matti Aapraminpojan tytär.
Lapsista Alma (1884-1909) kuoli nuorena ja Amerikkaan lähtivät Oskari (1878-1940) sekä Selma (1880-1953).
Kuva. Hyypän Kaarlentuvan juhlava tupa vuonna 1952. Hyypän Kaarlentupa vuonna 1953 [Valokuvaaja E Alakönni]