Marttila – Päärakennus

Marttilan pohjanmaalaistalo on vuodelta 1886. Martti Salmela osti, siirsi ja kunnosti talon 1938, joka oli ennen Lassilan Alitalo Isostakylästä.

Marttila poikkeaa veteliläisestä talomallista (sivutupainen). Talossa on tupa keskellä rakennusta molemmissa kerroksissa. Molemmissa päädyissä on kaksi kamaria, yläkerta mukaanluettuna neljä kamaria. Ilmesesti talon siirron yhteydessä 1938 on toisesta päädystä poistettu seinä kamarien välistä ja näin saatu iso keittiö.

 2014-07-06 001 Marttila joelta päin - Copy S-VK-0200W - Marttila 1952

Marttilan 1952 kuvan takana näkyy vanha riihi, joka oli noin 50m päässä. Riihen päätyyn oli rakennettu puimalato. Riihi oli muokattu puimista varten, mutta uuden navetan valmistuttua sitä käytettiin vain heinä- ja olkilatona. Riihen sittemmin 80-luvulla purki pelimanni Taito Saari. Tiettävästi Taito käytti hirret savusaunansa rakentamiseen.

Talon huonejaon muuttamisesta oli suunnitelma jo vuonna 1941, mutta arvattavasta syystä se jäi toteuttamatta:

Talo oli siirron 1938 jälkeen hirsipintainen. Vuonna 1952 tehtiin peruskorjaus, jolloin tuli ulkolaudoitus, betonilattiavalu, kuisti. Remontista löytyy alkuperäinen remonttisuunnitelma (ja Pekka Vennamon myöntämä MAP-tuki Suvun arkistossa): S-D-0031-1 – Työ- ja alueselvitys peruskorjauksesta – 1952-02-02. Suunnitelmasta on huomattava se poikkeama, että kuistin perustuksien ja rakenteiden teossa oikaistiin.

Lattia perustuu betonivalulle, sen päälle sivellylle bitumikerrokselle. Betonivalu nousee seiniä kohti. Tämän takia sekä lattian saamiseksi 10mm korkeaksi laitettiin koolingit sekä niiden alle tukipalikat kyljelleen. Eristys tehtiin sahanpurulla ja päällimmäiseksi sammalta.

Talon muutokset ajan saatossa (siirron 1938 jälkeen):

  • Tupaan oli sekä tien että pihan puolella. Sittemmin tienpuolen ovi on suljettu ja tilalle laitettu ikkuna. Muutos tehty ilmeisesti 50-60 -luvun aikana
  • Joen puolen päätyyn on puhkaistu toinen alakerran ikkuna-aukko niin että talosta on tullut symmetrinen
  • Vuonna 1952 rakennettiin täyskorkea kuisti. Täyskorkeaa kuistia Museovirasto ei pidä pohjalaisena, mutta vanhoista kuvista on löydettävissä vastaava kuisti tien toisella puolella Katajan vanhassa jo puretussa talossa
  • Vesijohto ja viemäröinti. Sisävessalle rakennettiin 60-luvulla tilat tupaan keittiön puoleiselle seinälle
  • Keskuslämmitys tehtiin puulämmitteisenä hellan kautta. Lämmitysputket ohjattiin jopa yläkertaan Paavon kammariin
  • Betonilattia 1952
  • Ulkolaudoitus 1952

Päivä 7 - Son punhaanen

Kuva. Marttilan täyskorkea kuisti sisäpihan puolella 2013

Täyskorkea kuisti poikkeaa perinteisestä pohjanmaalaistalo tyylistä, mutta tuntuu olevan Salmelan kylän tyyliä. Katajan talossa oli lähes identtinen kuisti täyskorkeana sekä loivennetulla katolla kuistin kohdalla.

Talo on alunperin maalattu kotona tynnyrissä keitetyllä punamultamaalilla, johon sekoitettiin moottoriöljyä. Valkoiset ikkunat ja räystäslaudat ovat ilmeisesti öljymaalattu. Remontissa 2013 käytettiin: