Ellantupa oli sen tien varressa, joka meni Vintalantielle eli Vimpelintielle ja meijerille. Talon rakensi isäntä Elias Antinpoika vuonna 1821 tilan päärakennukseksi. Ellantupa on vanhin Salmelan pohjalaistaloista, sillä alkuperäiset Storen Räyringinjärven rannan rakennukset ovat ajan saatossa purettu. Storen tupa vielä ei ollut niin sanottua tyyliltään sivukamarillinen pohjalaistalo, vaan sen toi Perhojokilaaksoon Mikko Laurinpoika Alperi (e Löija) myöhemmin vuonna 1670.
Kuva. Salmelan Ellantupa muokattuna Pulkkisen Aapantuvan kuvasta. Sulo Salmelan laatiman pohjapiirroksen perusteella olisi vanha vuonna 1821 rakennettu ja vielä jakamaton Salmelan Ellantuva mitä todennäköisimmin näyttänyt tämän kuvan mukaiselta. Kuvaa laadittaessa on otettu huomioon pohjakuvassa merkattu huonejako (hirsikehikot), ikkunat ja ovet sekä tulisijojen ja hormien paikat [Jorma Salmela]
Ellantupaa isännöi kaksi isäntää, mutta sittemmin länsipään isäntä Jussi (Juho Eliaanpoika) Salmela myi maatilansa Vetelin kunnalle. Kunta purki Jussin tuvan osuudet vuonna 1930 ja hirret käytettiin nykyisen kunnantalon rakentamiseen. Tämä osa Ellantuvasta onkin säästynyt ja on nähtävissä kunnantupana Räyringin meijerin lähettyvillä. Räyringin Kunnantalo on vielä tänäkin päivänä paikallaan Räyringinjärven rannalla Koirakankaalla Matti Matinpoika Storen ensimmäisen talon paikkeilla. Vastaavasti itäpään isäntä Antti Eliaanpoika Salmela rakensi kaksi kamaria länsipäähän puretun Jussin puoliskon paikalle.
Kuva. Salmelan Ellantupa [Jorma Salmela]
Alkuperäiselle Salmelan paikalle jäänyt Ellantuvan puolikas tuli tiensä päähän Ahti Salmelan aikana. Isäntä rakensi uuden talon ja niin purettiin loputkin vanhasta ja hienosta talonpoikaistalosta. Sulo Salmela muistaa, että Ellantuvan Jussintuvan puolella pidettiin ajoittain kiertokoulua 1900-luvun alkupuolella.
Ellantuvan isännät
- Veljekset Elias, Jaakko ja Juho Antinpoika
- Tuomas
- Elias Tuomaanpoika
- Jussi (Juho Eliaanpoika)
- Antti Eliaanpoika
- Sulo
- Ahti
- Tuomas Salmela.
Kuva. Ellantupa alkuperäisessä muodossaan ennen katkaisua vuonna 1918 [A]
Talo noudattelee pohjalaista rakennusperinnettä ja on sivukamarityyppisen kahdella tuvalla, kuudella kamarilla ja porstualla varustettu hirsikartano. Ellantuvan tyyli noudattelee Vetelissä syntynyttä valtakunnallisestikin varsin erikoista ja omaperäistä talonpoikaistalojen rakennustyyliä. Kyseessä on niin sanottu sivukamarillinen talo, jonka mahtavimmat luomukset olivat sen ajan mittapuun mukaan varsin muhkeat. Ellantuvalla, kuten muillakin tyylisuunnan vaurailla taloilla, oli pituutta reippaasti yli 22 m ja leveyttä yli 10 m. Tämän tyylisen arkkitehtuurin alkuperää ei ole saatu todistettavasti selvitettyä ja näitä taloja esiintyy ainoastaan Vetelissä ja muutama talo lähipitäjissä. Muualla Suomessa, eikä myöskään koko maailmassa, kyseistä talotyyppiä esiinny. [Z]
Kuva. Vasemmalla Ellantuvan eteläpääty eli Jussintuvan puoli. Oikealla leikkauskuva Jussituvan kohdalta. [Jorma Salmela]
Kuva. Ellantupa katkaisun jälkeen
Räyringissä näitä taloja oli kaikkiaan 15, Vetelin kirkolla myös 15 kpl, Pulkkisessa kuusi ja Patanassa kolme. Myös Salmelan Ellantupa oli tätä talotyyppiä ja vieläpä sen suurinta mallia. Samankokoiset talot olivat Pulkkisen Aapantupa (nykyisin Kaustisen Pelimannitalo) ja Pulkkisen Hovila. Liitteenä kartta talotyypin esiintymisestä Vetelissä ja sen ympäristössä. Ylhäällä kuvassa punaisella täplällä merkattu Salmelan Ellantupa, joka rakensi Elias Antinpoika Salmelan vuonna 1821 ja talossa asui 1840 henkikirjan mukaan kaikkiaan 29 henkilöä. Liitteenä myös Ellantuvan pohja- ja julkisivupiirros, leikkauspiirros sekä valokuvat Pulkkisen Hovilasta ja Aapan talosta. Ellantuvasta ei ole säilynyt valokuvaa, mutta koska se on pohjaltaan ja ulkomitoiltaan lähes identtinen Pulkkisen talojen kanssa, voidaan olettaa sen myös näyttäneen valokuvien mukaiselta. [Z]
Kuva. Sivukamarilliset pohjalaiset talonpoikaistalot Räyringissä [Jorma Salmela]
Sivukamarillisen talon historia ei ole aivan tarkkaan tiedossa vaan tieto on ns. perimätietoa. Eteläisellä Kesli-Pohjanmaalla rakennettiin kaikkiaan noin 100 sivukamaritupaa, joista 41 Vetelissä. Syynä näitten talonpoikais- linnojen rakentamiseen pidetään rakennustaidon ja tervanpoltolla ansaitun varallisuuden lisäksi sitä, että isojako teki tuloaan ja vielä 1800-luvun vaihteen tienoilla puutavara saatiin yhteismetsistä ilmaiseksi. Vaikka näiden talojen vilkkain rakennusbuumi sijoittuukin tuohon aikaan, on ensimmäiset sivukamarilliset talot rakennettu luultavasti jo vuoden 1750 tienoilla, vaikka nämä eivät edustaneet aivan sitä suurinta tyyppiä. Virrankosken tutkimusten mukaan rakennustyyli on saanut alkunsa Räyringin Alperin kylästä. Alperiin rakennettiin kolme ensimmäistä tämän tyypin rakennusta. Alperin taitavat talonrakentajat toimivat sitten rakentajina ja arkkitehteinä Räyringinjärven ympärille nousevissa tämän tyypin talonpoikaistaloille. Samoin historijoitsija Toivo Salervo pitää tämän talomallin alkukotina Räyringin Alperia ja sen kolmea suurta tupaa. Vanhin näistä on Matti Matinpoika Alperin talo eli ”Vanhatupa”. Tuvan piitassa on vuosiluku 1800, mutta perimätieto kertoo sen olleen korjausvuosi. Voidaan siis oletta, että tämä talo olisi rakennettu huomattavasti aikaisemmin, jopa 1750-luvun tienoilla. [Z]
Salmelalaisen talonrakennusoppaan puuttuessa, voi lukija tutustua perinteiseen suomalaiseen hirsirakentamiseen täältä.
Kuva. Alperin Matintupa eli Vanhatupa vuonna 1949 ennen purkamistaan 1952. Pulkkisen Hovila
Tuosta legendaarisesta salmelalaisten syntykodista on vain kultainen muisto jäljellä. Niin hiipuu muistot menneistä ajoista laskevan auringon mukana lakeuksien taakse. Historia siintää taivaanrannassa ja esi-isät matkaavat vaskisella venheellä iltahämärään. Tässä kuvassa uusi Ellantupa.
