Alperi 1676

S-P-1009 - Räyringinjärven tilat 1700-luvullaMikko Laurinpoika (e Löija 1639-95) ja Margareta Håkanintytär (1630-94) perustivat Alberin talon noin vuonna 1676 [HH]. Alperi nimi tulee luultavimmin ruotsin kielestä: alberg merkitsee leppäkangasta tai -mäkeä. Talon perustaja, vanha sotamies, lienee ollut äidinkieleltään ruotsalainen ja ainakin hänen puolisonsa oli kotoisin Ruotsin Smoolannista. Sotamiehille oli tuohon aikaan tapana antaa uusi ruotsinkielinen nimi. Kaikkein vanhimmissa papereissa nimi esiintyy kirjoitettuna Ahlbergh (1686), Alberi (1687), Ahlberij (1691), Alberi (1692). Suomalaisten naapurien suussa nimi vääntyi pian Alperiksi ja puhekielessä Alaperiksi.  [EE]

Kuva. Alperi on Räyringin tila numero 5 [kartta: Jorma Salmela]

Talon toinen isäntä Jaakko Eskonpoika (e Saukko 1656-1746) olikin jo kotoisin supisuomalaisesta Jämsän pitäjästä, Korpilahden Särkijoelta. Hän tuli vävyksi taloon naituaan Kaisa Mikontyttären (1666-1725). Heidän tyttärensä Maria Jaakontytär (1689-1763) naitiin Storen taloon, Antti Antinpojan toiseksi vaimoksi.

Alperin ensimmäisen talon “Mikontuvan” paikka on perimätiedon mukaan oletettavasti ollut kuvan mukaisesti Pesuojan mutkassa ja rakennettu noin vuonna 1670. Tältä paikalta Mikko on myöhemmin siirtynyt ylemmäksi Alperin nykyiselle paikalle. Florinin kartassa vuodelta 1757 oleva Alperin ainut rakennus on sijainnut suunnilleen Leantuvan paikalla. Perimätioedon mukaan Leantuvan paikalla on ollut ikivanha rakennus. Paikalla on vielkäkin vanha aittarakennus, joka on rakennettu vuonna 1776.

Tunnetuista rakennuksista vanhimpana pidetään Matintupaa, jonka piitassa on vuosiluku 1800. Antintuvan (sittemmin Jukantupa, Alperi III) porstuan seinässä on on vuosiluku 1811, joten rakennus on ollut pystyssä viimeistään silloin. Leantuvan (Alperi II) vuorilaudassa on vuosiluku 1822. Jukantupa (Antintupa) on Alperin mestarin kotitalo. Mestari korottikin taloa kaksikerroksiseksi 1840-luvulla [D]. Sittemmin Jukantupa (Antintupa) päätyi Evijärvelle, jossa se tunnetaan Väinöntalona. Matintupa ja Antintupa ovat varmuudella niin sanottua sivukamarillista pohjalaistalotyyppiä. Tämän erkoisen talotyypin ensimmäinen rakennus on ollut tiettävästi juuri Alperissa, josta levinnyt muualle Vetelin kyliin.

Alperin tila jakaantui kahteen 1795 isännän Erkki Matinpojan (1724-94) kuoltua. Alperi I isäntänä jatkoi pojista Heikki Erkinpoika (1765-1816) aina kuolemaansa asti. Alperi II:n Leantupaan muutti tytär Kaisa Erkintytär (1752-31) ja vävy Taneli Heikinpoika Heikkilä (1744-). [HH]

Alperi I jakaantui myös uuden isännän aikana, kun Matti Heikinpoika (1785-1829) jakoi tilan veljensä Juho Heikki Heikinpojan (luku 15.2.1) kanssa vuonna 1824. [HH]

S-P-1016 -Alperin kyläAlperin tila jakaantui kahteen 1795 isännän Erkki Matinpojan (1724-94) kuoltua. Alperi I isäntänä jatkoi pojista Heikki Erkinpoika (1765-1816) aina kuolemaansa asti. Alperi II:n Leantupaan muutti tytär Kaisa Erkintytär (1752-31) ja vävy Taneli Heikinpoika Heikkilä (1744-). [HH]

Alperi I jakaantui myös uuden isännän aikana, kun Matti Heikinpoika (1785-1829) jakoi tilan veljensä Juho Heikki Heikinpojan (luku 15.2.1) kanssa vuonna 1824. [HH]

Alperissa on Leantupa (Alperi II) ja Antin tupa, jota sittemmin kutsuttiin Jukantuvaksi (Alperi III). Jukantupa onkin Alperin mestarin kotitalo. Mestari korottikin taloa kaksikerroksiseksi 1840-luvulla. Sittemmin Jukantupa päätyi Evijärvelle, jossa se tunnetaan Väinöntalona. [D]

Alperin mestari Juha Hintrikki (1794-1864)

Juha Hintrikki (tai Juho Heikki Heikinpoika) ja hänen vaimonsa Liisa Antintytär os Alaspää (s. 1798) asettuivat Alperi III isänniksi. Alperin veljekset Matti Heikinpoika ja Juha jakoivat Alperi I:n keskenään ja Juha toimi uuden tilan isäntänä 1824-1864. Juhan ja Liisan tytär Anna Juho Heikintytär (1831-1906) meni naimisiin Salmelan Juha Henrik II:n kanssa ja muutti Salmelan Uudentuvan emännäksi. Oletettavasti Alperin mestari olikin mukana rakentamassa tyttärensä uutta kotia, Salmelan Uusitupaa.

Alperin mestari poti nuorena selkävikaa eikä kyennyt raskaampiin töihin. Siten hän opetteli valurin ja sepän taidot. Hänestä kehittyikin taitava metallimies kierrettyään maata aina Pietaria myöden. Hänen kädenjälkiään löytyyn partaveitsistä aina väkivasaroihin ja pohdinmyllyihin. Kirkkoihin tehdyt kruunut ovat säilyneet nykypäiväänkin asti. Rakennusmiehenäkin hän toimi ja johti useammassa paikassa kivisten sillanarkkujen rakentamista. [EE] [D]

Paikallisena merkkihenkilönä hänen tarinaansa on kirjoitettu useassa lähteessä, kuten Kokkolan pitäjän Yläosan historia [EE] sivu 419 ja Vanhaa Räyrinkiä [D].

Anna Josefiina os Salmela ja Heikki Alperi

Heikki Alperi ja Anna Josefiina os. Salmela sekä lapset Tyyne ja AnselmiAnna Josefiina (1875-1944) oli Juho Heikki III Salmelan, Uudentuvan isännän lapsista vanhin. Anna meni naimisiin kovaonnisen Jukantuvan isännän Heikki Jukanpoika Alperin (1868-1919) kanssa. Heikki oli menettänyt kihlattunsa Alina Aapramintytär Pulkkisen, vaimonsa Serafiina os Läspän sekä kaksi tytärtään mennessään toisiin naimisiin Anna Josefiinan kanssa. Tarkemmin näistä tapahtumista kerrotaan [D] Vanhaa Räyrinkiä –kirjassa. Kirjan sivulla 88 onkin kuva Heikistä ja Annasta perheineen.

Heikki jäi leskeksi vuonna 1898 ja seuraavana vuonna hän nai Anna Josefiina Salmelan kanssa. Syksyllä 1900 syntyi perheeseen tytär Tyyne ja pari vuotta myöhemmin Anselmi. Jukantuvan isännyyttä jatkoikin tytär Tyyne, joka toi taloon vävyksi Vilpas Saaren Jaakontuvalta. [D]

Kuva. Heikki Alperi ja Anna Josefiina os Salmela sekä lapset Tyyne ja Anselmi