Juho Henrik II Juhonpoika Salmela syntyi 1831. Hänen isänsä oli yksi Salmelan Kolmesta Isännästä, Juho Henrik I. Hänellä oli kahdeksantoista lasta vaimonsa Anna Juho Heikintytär os Alperin kanssa. Hänen kahdesta pojasta tuli isäntä Salmelaan. Juho Henrik II rakensin Uudentuvan (ja vanhaa ryhdyttiin kutsumaan Vanhaksituvaksi). Tila jaettiin kahden pojan kesken ja Juho Heikki III Salmela ja hänen vaimonsa Anna Kustaava Erkinpoika os. Finnilä isännöivät Uusitupaa. Nuorempi pojista Antti Heikinpoika taasen jäi Vanhaantupaan.

Kuva. Kuvassa kokoontuvat viisi Salmelan isäntää. Vasemmalla Uudentuvan Juha Henrik II vanhoilla päivillään, vieressään poikansa, Vanhantuvan isäntä Antti Heikinpoika ja Tilta. Antin takana hänen poikansa Sandfred ja nuori Urho, jotka aikanaan perivät isänsä tilan. Oikealla istuu Kasperintuvan isäntä Kasperi ja Fiina, sylissään lapset Sulo ja Laimi. Heidän takanaan seisovat Antti Heikinpojan tyttäret Mari, Nelma ja Tekla.

Anna Juho Heikintytär os Alperi (1831-1906) oli kuuluisan valurin ja sepän Alperin mestarin, Juha Hintrikin, tytär. Hänen mukanaan Salmelan Uusitupaan tuli lisäannos kädentaitoja. Onkin oletettavaa Alperin mestari poikineen olisi ollut mukana tyttärensä uuden kodin, Salmelan Uusituvan, rakentamisessa. Annan veli Juho Juho Heikinpoika jatkoi Alperin Antintalon isäntänä, ja hänen poikansa Heikki haki Salmelasta vaimokseen Anna Josefiinan, joka oli Juho Henrik II ja Annan pojantytär.

Vuonna 1876 perhe joutui pulaan, kun Juhon veli Antti Salmela yllättäen kuoli. Juho oli ollut takaamassa hänen lainoja, jotka nyt menivät perintään. Tästä Salmelan Juho Henrik II pelästyi, ettei hän selviä niistä. Salmelaan oli tullut hyvä viljasato kytömaasta, jota oli raivattu suuri ala. Silloin isäntä ajatti suurimman osan viljasta etäälle metsään ja piilotti sinne, jos talo menisi pakkohuutokauppaan. Muutamien kuusten juurelle oli tehty hyvät viljalaarit. Mutta siihen syynä ei ollut tuhari itse vaan hänen veljensä ”Salmeliini”, joka oli käynyt kouluja, mutta josta ei tullut herraa eikä narria. Heillä oli suuri perhe, jolle oli varattava ruokaa. [A] [Ä]

Juhoa vähän arvosteltiin viljojen salaamisesta, mutta toiselta puolen häntä ymmärrettiinkin, koska hänen lapsilaumansa oli suuri ja kaiken alkusyy oli juoppo Salmeliini. Tuhari oli lopuksi saanut riittävästi maksuaikaa ja sitten vähitellen rukiilla suorittanut veljensä vaivingit. [Ä]

Tästä talo silti velkautui pitkäksi ajaksi, mutta kolme hevosta veti lantaa yhden miehen komennossa ja työtä tehtiin ”saviauringon paisteella,” kuutamolla siis, kun talvipäivät olivat kovin lyhyet. Lapset varttuivat ja talon työvoima oli ennen pitkää erinomainen. Varallisuus kasvoi. [Ä]

Juho Henrik II oli kova työmies: kahdella hevosella hän oli kyntänyt yötä myöten maksaakseen veljensä velat takaisin. Hänet Alfred Salmela, koululaitoksen johtaja (luku 7.1), mainitseekin omaksi esikuvakseen ahkeruutensa ja sinnikkyytensä ansiosta [E]. Niin Juho perhe kuitenkin selviytyi vaikeuksistaan ja taloa ei jouduttu myymään.

Yhtä hyvään järjestykseen tuhari oli opettanut hevosetkin. Hän ajoi yksin kolmella hevosella lantaa pellolle, teki kuormat kaikille ja jokainen tiesi isännän käden liikkeen mukaan vetää kuormansa omalle lähtöpaikalleen. Kun kaikki kuormat olivat valmiita, tuhari lähti ensimmäisen hevosen mukana ja toiset seurasivat jäljessä. Hevoset tiesivät pysähdyspaikkansa ja vuoronsa, niin että äänettömästi kaikki sujui hyvin. Varmuuden vuoksi tuharilla oli aina piiska mukana. [Ä]

Hevoset olivat tuharin hyvässä hoidossa, vaikka hän vaati suuria ponnistuksia niiltä niin kuin itseltäänkin. [Ä]

Tuharin talo oli varakas, kun hän vihdoin siirtyi syytingille. Kihti vaivasi häntä eikä siinä auttanut sellainen upouusi teknillisen ajan saavutus kuin sähköhieromakone. Lapsille hän sitä joskus näytti ja pyörittämällä veivistä sai koneeseen siksi paljon sähkövirtaa, että kädet kovasti tutisivat. Peräkammariin tummu passasi tuharin, joka lisärahaa saadakseen kuori pajuja ja kuusia karvarille. Silloin tällöin tuhari lähti ryhmysauvansa nojassa käymään lähitaloissa. Ei hän sillionkaan paljon puhunut. Hän vain oli ja kunnioitus kulki hänen ympärillään, missä hän liikkuikin. [Ä]

Juho oli Salmelan viimeinen todellinen patriarkka, ja hänen henkilökuvaansa on avattu tästä näkökulmasta luvussa: Vanhan ajan päättyminen.

Juhon lapsista:

• Kaisa Matilda syntyi 9.11.1859 ja asettui Juho Erkinpoika Kalliokosken (Henry Koski) puolisona Amerikkaan. Perhe viereissä kuvassa
  Demeterius (1861-1936) lähti Halsualle ja perusti suuren perheen.
• Matti lähti Ameriikkaan
• Alina meni Siponkoskelle emännäksi
• Marjaana meni naimisiin Antti Patanan kanssa ja he muuttivat Halsualle Niemen tilalle veli Demeteriuksen viereen.

Henkilön Juho Henrik Juhonpoika Salmela, II jälkipolvet

Marjaana ja Antti Vihtori Patana

Juho Henrik II:n tytär Mariaana meni 15.3.1891 naimisiin Antti Vihtori Juhonpoika Patanan (1862-1912) kanssa. Marjaana ja Antti Patana muuttivat Vetelin Patanasta. Paristunta osti Niemeltä talon. Talo on vieläkin olemassa ja siinä asuu nykyisin Juhani Salminen.

Perheelle siunaantui kuusi lasta. Antti Patana kuoli lasten ollessa aika nuoria ,nuorimman ollessa vasta 2 vuotias. Marjaanan veli Demetrius tuli apuun ja osti talon Marjaanalta. Noilta ajoilta tulee talon nimitys Patanan puoli, sillä Demetriuksella oli vieressä myös oma talo. Marjaana muutti nykyisellä Patanan paikalla olleeseen entiseen taloon.

Kuva. Mariaana Patana os Salmela sekä jälkikasvua. Mariaana ja Vihtori asuivat jonkin aikaa Mariaanan veljen Demetriuksen luona Halsuan Niemen tilalla. He asuivat toista taloa, joka saikin liikanimen Patananpääty

Kuva. Emäntien päiväkahvit. Vasemmalta Liisa Vuolle, Tilda Niemi, Marjaana Patana os Salmela, Iida Siltala os Oravala, Temin vaimo Maria Salmela os Meriläinen, Ruusa Niemi os Tunkkari.