Antti Heikinpoika (1855-1940)

S-VK-0020W - Antti Heikinpoika Salmela ja Matilda os PolsoAntti on Juha Henrik II [146] poika. Antti Heikinpoika ja hänen vaimonsa Tilta (Lena Kaisa Matilda Joonantytär os. Polso) isännöi Vanhatupaa. Koska Salmelassa Isotupaa isännöi myös Antti, puhuttiin heistä liikanimellä Vanhantuvan Antti ja Isotuvan Antti. Antti teki hyvin paljon suutarin töitä. Sen lisäksi hän osasi muurata ja oli nuoruudessaan ollut Pietarissa kirvesmiehenä laivaveistämöllä. Koska häntä vaivasi sydänvika (angina pectoris), hän viihtyi parhaiten suutarin töissä tehden kenkiä kyläläisillekin. Pojat, Sanfred ja Urho tekivät myöskin kiireimpinä aikoina suutarin hommia. Joskus siellä oli kolmekin miestä yhtäaikaa vetämässä pikisaumaa, varsinkin syksyllä ennen talven tuloa. Heillä oli usemmiten renki hoitelemassa hevosta ja tekemässä ajohommia. Lehmien hoitajana oli piika, koska Nelma teki ompelutöitä kylään, eikä ehtinyt jatuvasti navettatöihin. Sanfred teki puusepän töitä, kuten suksia, vieraille. Joskus hän oli rakennustöissä ja maalarina työmailla. Vaimo teki pääasiassa emännän työt, mutta osasi myöskin ommella, jopa miesten asusteita.

Heillä pidettiin toisinaan kiertokoulua, koska tupa oli melko tilava. Sitten siellä kävi usein Evankeliumiyhdistyksen matkapuhujat pitämässa “raamatunselityksiä” (seuroja). Edellinen isäntä, Juho Henrik, oli sahauttanut leveitä lankkuja ja penkin korkuisia pölleja jaloiksi, joista saatiin tupaan penkit. Ne olivat aina väliajat tallin vintillä varastossa. Kerran heidän tasasella ruohoa kasvavalla pihalla pidettiin evankeliumiyhdistyksen piirin kesäjuhla. Sulo Salmela muistelee, että siellä oli mahdottoman paljon ihmisiä, koska suurin osa istui nurmikolla. Hevosia ja polkupyöriä oli ympäristössä kovasti. Ei silloin autoa tunnettu, mutta polkupyörä oli nuorempien kulkuneuvo.

S-VK-4221W Antti Heikinpoika ja Tilta SalmelaKasperin tupaan ja sen lapsiin oli läheiset välit, olihan tytär siellä emäntänä. Mummu teki muun muassa Kasperintuvan kaikille lapsille puvut aina rippikouluikään saakka. Samoin Tuta teki Kasperin perheen kengät.  Kun kätilö toi Kasperin tupaan vauvan melko usein, tuli mummo aina silloin Kasperin tupaan emännyyttä ja isompia lapsia hoivaamaan. Tuta toi usein kaloja risussa, koska hän kalasteli ja sai niitä yli oman tarpeen.

Kuva. Antti Heikinpoika ja Matilda Salmela

Laimi oli hyvin paljon Vanhanatuvan mummolassa ennen kouluikäänsä. Hän melkein asui siellä. Koska mummolassa ei ollut pieniä omia lapsia, vanhukset mielellään pitivät lastenlapsia luonaan. Sulokin oli siellä joskus yötä, mutta ikavöi aina kotiin.

Vaimonsa kuoleman jälkeen Antti Heikinpoika  myi talonsa pojilleen Sanfreelle ja Urholle eläkettä vastaan noin vuonna 1927. Pojat olivat vielä naimattomia ja Sanfred vanhapoika, koska lähenteli jo 40 vuoden ikaa. He jakoivat kuitenkin talon maat kahdeksi tilaksi. Urho meni pian sen jälkeen naimisiin, mutta Sanfred piti palvelijaa.

S-VK-0021 Antti Heikinpoika SalmelaKun pojat olivat luopuneet tiloistaan 1930-luvulla, siirtyi Antti Hindrikinpojan eläke tilojen mukana Kasperi ja Juha Salmelalle. Hän asui omassa kamarissaan edelleen ja oli sitten vuoroviikottain Juhan ja Kasperin ruuissa. Kun hänen kuntonsa sitten myöhemmin huononi, tuli Nelma siihen asumaan ja hoiti häntä kotona kuolemaan saakka.

Antin lapsista:

  • Vanhin poika Nestori (Juho Nestori) lähti Ameriikkaan ja omaksui nimen John Salmi
  • Tytär Mari meni Polsoon emännäksi ja naimisiin Juhani Polson kanssa.

Henkilön Antti Heikinpoika Salmela jälkipolvet

 NK-0152 Antti Heikinpoika SalmelaNK-0153 Tilta Salmela

Urho Salmela (1898-1943) ja Ruusa os Savela

Urho asui veljensä kanssa Vanhassatuvassa. Ensin Sandfred ajautui talousvaikeuksiin ja sitten Urhon perhe joutui myöskin vaikeuksiin. Silloin hän halusi myydä osuutensa Kasperi Salmelalle, sisarensa perheelle, koska talossa oli työvoimaa ja hän tiesi, ettei talo joudu keinottelijoiden haltuun. Ruusa, Urhon vaimo, yllytti myymään, että he voisivat muuttaa Vimpeliin, koska oli sieltä kotoisin. Niin kävikin, että Isä-Kasperi osti Urhon osuuden maksaen siitä muistitiedon mukaan 50000 markkaa. Urho saikin töitä Vimpelin suksitehtaalta ja he ostivat Vistin kylästä aivan keskustan tuntumasta pienen talon, jonka tontti rajoittuu jokeen ja on noin 2 hehtaarin suuruinen. He ovat rakentaneet uuden talon jälkeenpäin. Urho ei saanut elää vanhaksi vaan kuoli vuonna 1943. Heiltä jäi 2 poikaa, Pauli ja Lauri. Mauno, vanhin poika oli kuollut jo aikaisemmin.

S-VK-4209W - Urho ja Ruusa Salmela  S-VK-4213W - Pauli Salmela S-VK-4212W - Lauri Salmelan sotilaskuva

Kuva. Urho ja Ruusa sekä pojat Pauli ja Lauri

Nelma (1894-1960) ja Tuomas Suutari

S-VK-4217W Nelma Suutari os SalmelaNelma on Antti Heikinpojan lapsista kuudes. Nelma meni kolmansiin naimisiin 12.6.1949 Tuomas Heikinpoika Suutarin (1901-71) kanssa. Nelma  ja Tuomas eivät saanut lapsia, kuten ei ‘

Nelman aiemmistakaan avioliitoista syntynyt. Pariskunta muutti Laimi os Salmelan ja Veikko Toivolan taloon Räyringin Korpelaan, perheen muuttaessa suurempaan asuntoon Veteliin.

Naimisiin Nelma meni 26.9.1936 Aarno Teirilän kanssa. Erkki Pekola muistaa Aarnon saapuneen Räyrinkiin sisarensa Teuvalta, jossa he olivat syntyneet. Liitto kuitenkin päättyi avioeroon 1944. Sodankäynyttä Aarnoa kuvataan reiluksi, rennoksi jätkäksi sanan alkuperäisessä merkityksessä.

Tämän jälkeen Aarnolla on ollut joku avioaikomus, mutta perimätiedon mukaan vihkitilaisuudessa hän olisi vastannut papin kysymykseen: “Tahdotko sinä . . .”  että EI. Ja vastannut papin uudistamaan kysymyseen edelleen, että EI. Tilaisuus oli päättynyt siihen.

S-VK-4208W - Tuomas Suutari S-VK-4223W Nelma ja Tuomas Suutarin puutarhassa

Kuva. Tuomas Suutari. Nelma Antintytär os Salmela ja Tuomas Suutari kotipihallaan Räyringin Korpelassa.

S-VK-4204W Nelma os Salmela puutarhassaKuva. Keinussa Nelma ja ystävätär Varma Pakkala os. Tuomisto