Salmelan Kolme Isäntää

Salmelan taloa, Ellantupaa asuivat Iso-Antin kolme veljestä: Elias, Jaakko ja Juho Antinpoika (1768-). Elias ja Matintytär olivat seitsemäntenä isäntäparina vuosina 1795-1822. Toinen tieto kertoo, että Jaakko Antinpoika on ollut isäntänä samaan aikaan. Myös kolmas veljeksistä on ollut talon päänä, sillä Juho Antinpoika on tullut veroja laskettaessa merkityksi koko Kokkolan ylimaan neljänneksi suurin karjanomistaja. Iso-Antin jäljiltä Salmela oli iso talo. Veljesten tilan väkeen voi tutustua kirkon rippikirjasta vuosilta 1816-22: 8253825.

0055 Uupunut maailmanparantajaIso-Antin ja hänen poikiensa aikana 1700-luvun lopulla Salmelan talo vaurastui nopeasti. Salmelan talo olikin tuolloin alueen neljänneksi suurin karjankasvattaja. Vuoden 1828 perunkirjan mukaan Juholla oli 4 hevosta, 2 sonnia, 13 lehmää, 3 vasikkaa, 15 lammasta ja kaksi sikaa. Veljeksistä Jaakko mainitaan koko Vetelin pitäjän kuudenneksi vauraimpana talonpoikana 983 riksin omaisuudellaan. [EE]

Kuva. Salmelan Ella (1759-1843), Ellantuvan rakentaja ja yksi Salmelan Kolmesta Isönnästä. Lukijalla tosin on pientä epävarmuutta maalauksen alkuperästä: “Olen ihan varma että Ella teetätti muotokuvansa Salmelan Leenalla. Ja muistelisin Leenan viime kesänä 2015 sanoneen juuri tämän olevan se maalaus.”

Juho Antinpojalla oli vaimo Haluan Hotakaisen talosta, Maria Kustaantytär os Hotakainen. Pariskunnalla ei ollut omia perillisiä vaan he ottivat kaksi kasvattipoikaa. Ensimmäinen kasvattipojista on Aabrami Hotakainen oli Maria Antintytär os Storen poika ja hänen isänsä oli Matti Kaupinpoika Hotakainen. Aaprami oli siis Juho Antinpojan siskon poika.

Toinen kasvattipoika Tuomas Tuomaanpoika oli myöskin Hotakaisen talolta. Tuomas oli Juho Antinpojan vaimon Marian sisarenpoika. Tuomas otettiin Salmelan taloon, sillä hänen isänsä oli hukkunut. [A][B][D]

Kolmannella veljellä, Juho Antinpojalla vaimoineen on ollut kaksi kasvattipoikaa. Ensimmäinen kasvattipojista on Aabrami Hotakainen oli Maria Antintytär Storen poika ja hänen isänsä oli Matti Kaupinpoika Hotakainen. Toinen kasvattipoika Tuomas Tuomaanpoika oli myöskin Hotakaisia. Juho Antinpojan ja Matti Antinpojan vaimot olivat Hotakaisia. Siinä oli tapahtunut ristiinnaiminen Storen ja Hotakaisten kesken.

S-P-1012 - Kokkolan ylimaan tilat ja talot vuonna 1608

Kuva. Perhon Hotakaisen talo mainitaan vuoden 1608 maakirjoissa

Juho Antinpojalla oli vaimo Haluan Hotakaisen talosta, Maria Kustaantytär os Hotakainen. Pariskunnalla ei ollut omia perillisiä vaan he ottivat kaksi kasvattipoikaa. Ensimmäinen kasvattipojista on Aaprami Hotakainen oli Maria Antintytär os Storen poika ja hänen isänsä oli Matti Kaupinpoika Hotakainen. Aaprami oli siis Juho Antinpojan siskon poika.

Toinen kasvattipoika Tuomas Tuomaanpoika oli myöskin Hotakaisen talolta. Tuomas oli Juho Antinpojan vaimon Marian sisarenpoika. Tuomas otettiin Salmelan taloon, sillä hänen isänsä oli hukkunut. [A][B][D]

Koska Elias Antinpoika, Jaakko Antinpoika ja Juho Antinpoika vaimoineen olivat lapsettomia, oli Salmelan talossa pulma: talossa ei ollut miespuolista perijää.Tilanteen voisi pelastaa ottamalla kotivävyn. Jaakko Antinpoika oli ottanut kasvatikseen sukulaispojan Juho Henrik Erkinpoika Harju. Ja hänelle löytyi sopiva tyttö talosta, sillä Iso-Antin tytär Marketa Antintytär (1767-1833) ja Juho Kustaanpoika os Hotakainen (1770-) asuivat Salmelan suurperheessä. Heidän tyttären Anna Juhontyttären (1797-1815) ja Juho Harjun avioliittoa ryhdyttiin järjestelemään.

Tämä kolme lapsetonta veljestä lupasivat antaa nuorelle Juholle Harjulle koko Salmelan talon sille, jos tämä menee heidän sisarensa ristihuulisen tyttären kanssa naimisiin ja tekee lapsia taloon. Asia näytti olevan kunnossa, mutta “ihminen päättää ja Jumala säätää“. Vasta 18-vuotias nuori emäntä kuoli lapsen synnytykseen, samoin lapsikin kuoli. Nyt kaksi veljeksistä aikoivat ajaa Juho Henrikin pois talosta tyhjin toimin, mutta yksi vanhapoikaveli lupasi testamentilla osuutensa 1/3 talosta, jos hän ottaa toiseksi vaimokseen talon sukulaisen. Sellainen tyttö löytyi Asuinkankaasta, ja avioliitto järjestettiin 17.10.1816 vainajan tädin tyttären Priita Kaisa Juhantytär Haapalan kanssa, jotta talo jäisi sukuun.[S-D-0064] [A].

Isännän toinen lapseton veli vaimoineen ottivat Aaprami Hotakaisen kasvatikseen ja hän meni Kreeta Eliaantytär Forsbackan naimisiin. Aapramin äiti oli Salmelasta, Iso-Antti Kallenpojan tytär Maria Hotakainen os Salmela. Aaprami tuli siis äitinsä kotiin. Aaprami Salmela e Hotakainen sai myöhemmin jaossa 1/3 Salmelan maista.

Isäntäparilla Eliaalla ja Marialla oli myöskin oma kasvattipoika Tuomas Haapala, joka otti vaimokseen Liisa Björkbackan. Liisan äiti oli niinikään Antti Storen tytär. Heille tuli sitten 1/3 Salmelan maasta. Näin aikaisemman sukupolven, Antti Kallenpojan tyttärien jälkeläiset palasivat takaisin Salmelaan emänniksi ja vanhukset turvasivat eläkkeen itselleen.  [S-D-0064] [A]

Isännän toinen lapseton veli vaimoineen ottivat Aaprami Hotakaisen kasvatikseen, kun hän meni Greeta Eliaantyttären, jonka äiti oli Salmelasta, kanssa naimisiin. Greeta Eliaantytytär Forsbacka tuli siis äitinsä kotiin. Äiti oli Antti Kallenpojan tytär, Maria o.s. Store.

Aaprami Salmela (Hotakainen) sai myöhemmin jaossa 1/3 Salmelan maista.  Isäntäparilla Eliaalla ja Marialla oli myöskin oma kasvattipoika Tuomas Haapala, joka otti vaimokseen Liisa Björkbackan. Liisan äiti oli niinikään Antti Storen tytär. Heille tuli sitten 1/3 Salmelan maasta. Näin aikaisemman sukupolven, Antti Kallenpojan tyttärien jälkeläiset palasivat takaisin Salmelaan emänniksi ja vanhukset turvasivat eläkkeen itselleen.

Salmelan talo oli siitä poikkeuksellinen, ettei sitä ollut jaettu vaan Iso-Antin lapsetkin vielä asuivat yhtä taloa. Talojen jakaminen oli vilkastunut 1700-luvun puolivälissä ja käytännössä muut vanhat Räyringin ja Vetelin talot eli tilat olivat jaettu jopa moneen kertaan. Näin oli asian laita myös naapurin Forsbackassa: Långilta, Rytiniemestä ja Haukilahdesta muutti sinne uutta väkeä. Pilkkomisten ja uusien talojen myötä väkimäärä saavuttikin uudella tilalla Salmelan koon 1800-luvun puolivälissä. Forsbackan kylästä kertovassa artikkelissa kirjoitetaan muuten tuntemattomaksi jääneestä salmelalaisesta perimätiedosta, että kasvattilapsia oli otettua Salmelan taloon pelossa, että forsbackalaiset tulee ja asuttaa Salmelan kylän. Kyseessä lienee forsbackalaisten oma perimätieto, sillä Salmelaan on tullut 1800-luvulla vain kasksi miniä. Kyseinen lehtiartikkeli löytyy Keski-Pohjanmaan sukututkimusyhdistyksen sivuilta: artikkelit-kansiossa päivätty 1997-02-20 nimellä Forsbackan kylä Vetelin Räyringissä.

Salmelan väkeen voi tutustua kirkon rippikirjasta vuosilta 1824-37: 8254065. Tuolloin isäntä oli veljeksistä Juho Antinpoika ja Maria Kustaantytär olivat talon isäntinä.

Matti Matinpoika Store jälkipolvet Kolmeen Isäntään asti

Kuva. Storen sukupuu aina Salmelan Kolmeen Isäntään asti (klikkaa kuvaa)

Salmelan suurperhe

Lainaan tähän otteen Virrankosken kirjoittamasta Kokkolan yläosan historiasta: “Kaikkein eniten väkeä Kokkolan ylämaan tiloissa oli vuoden 1840 henkikirjan mukaan Vetelin Salmelassa (Storella), kun työkyvyttömatkin otetaan huomioon. Isännän Juho Henrik Salmelan ja hänen emäntänsä lisäksi talossa asui kaksi isännän kasvattiveljeä vaimoineen, toisen poika ja tytär, renki ja kaksi piikaa eli yhteensä yksitoista henkirahaa maksavaa asukasta. Mutta Salmelassa oli paljon muuta väkeä: viisi isännän vanhaa sukulaista ja 15 alaikäistä lasta, eli yhteensä asukkaita oli 29 henkeä.”

Selvitystä edelliseen:

  • Vanha isäntä Elias Antinpoika Salmela
  • Vanha emäntä Maria Matintytär o.s. Rauma. Heillä ei ollut lapsia.
  • Kasvattipoika Tuomas (Tove) o.s. Haapala
  • Vaimo: Liisa o.s. Björkbacka
  • Kasvattipoika Aaprami o.s. Hotakainen
  • Vaimo: Greeta Eliaantytytär o.s. Forsbacka
  •  Isäntä Juho Henrik I o.s. Löija
  • Toinen vaimo Brita Kaisa o.s. Haapala
  • Vanhan Eliaan isännän veli
  • Vaimo. Heillä ei ollut lapsia.
  • Vanhan isännän Eliaan toinen veli, vanhapoika.
  • Aikuinen poika.
  • Aikuinen tytär.
  • 15 alaikäistä lasta, joiden vanhemmat olivat isäntäpari ja kasvattiveljet vaimoineen.
  • Renki ja kaksi piikaa
  • Kaikenkaikkiaan 29 henkeä, joista työkuntoisia 11, eläkeläisiä 5 ja 12 lasta.

S-P-1008 - Salmelan tilan jakamattomat maat 1800-luvullaKuva. Salmelan tilan jakamattomat maat 1800-luvun alussa [Jorma Salmela]

Muuton jälkeen ja toisen päärakennuksen valmistuttua oli Salmelan suurperheellä aika tavalla tilaakin käytettävänä sen ajan mittapuun mukaan ajatellen. Vanha päärakennus oli pihan länsipuolella ja uusi itäpuolella. Pohjoispuolta suojasi pitkä luhtirati, jossa oli Viisi kaksikerroksista luhtiaittaa ja keskella portti, jonka päällä oli vielä huone. Tallit ja navetta sijaitsivat pihan eteläpuolella. Piha oli niin umpinainen, että sinne pääsi hevosella ajamalla vain portin kautta. Uuden päärakennuksen mitat olivat noin 10.5×22 metriä. Se oli sivukamarityyppinen sisältäen kaksi tupaa, porstuan ja 6 kamaria. Luonnollisesti käytettiin vielä vanhaakin päärakennusta asumiseen. Uudemmasta päärakennuksesta on vielä suurin osa jäljellä, mutta ei enää alkuperäisessä muodossa.

 S-P-1007b - Salmelan tilan jakamattomat metsät 1800-luvulla S-P-1007a - Salmelan tilan jakamattomat metsät 1800-luvulla

Kuva. Salmelan tilan jakamattomat metsät 1800-luvun alussa [Jorma Salmela]

Salmela jaetaan Kolmen Isännän taloihin

Varmaankin näin suuren perheen sisäinen sopu oli ollut jo pitkän aikaa kyseenalaista. Niinpä tapahtuikin 1840- luvulla, että Salmela jaettiin kolmeen samansuuruiseen osaan. Samalla hajosi myöskin suurperhe. Näin syntyivät:

Salmelan sukupuita

Isojakoa tehtäessä vuonna 1861 Salmela oli jo jaettu neljään osaan:

  • 7: 1 Heikki Heikinpoika      167,73ha
  • 7:2 Matti Abrampoika        86,50ha
  • 7:3 Leski Liisa                   101ha
  • 7:4 Leski Liisa Matintytär   168,65ha.

Salmelan ensimmäinen numero on siis isäntä Juho Henrik II Juho Heikinpoika Vanhastatuvasta, Männikön Isontuvan Matti Aapraminpoika on Salmelan toinen numero, kolmas numero oli leski Liisan, joka on Matin veljen Elias Aapraminpojan harjupatanalainen vaimon sekä neljännen numeron omisti Liisa Matintytär, Ellantuvan isännän Tuomaan emäntä.