Sandran ura kansanparantajana alkoi 3-vuotiaan Taimi tyttären sairastuessa vuonna 1923 vaikeaan lapsihalvaukseen. Kunnanlääkäri Nessling sanoi, että kuntoutetaan sähkö- sekä käsihieronnalla. Sähkökonetta ei heti saatu kotiin, kun ensimmäisen maailmansodan jälkeen oli pula sähkölaitteista niin tyttöä hierottiin Tunkkarilla sairaalassa. Nessling oli Saksassa opiskellut jäsenten paikallepanon ja siirsi tämän tiedon lapsen äidille ja sen miten suoritetaan tehokas hieronta hermoja myöten. Tämän jälkeen Sandra hieroi kotona lasta yhdeksän kuukautta joka päivä 4 kertaa ja viimeksi sormenpäillä kevyen hermoratahieronnan. Kuukausi kuukaudelta palasi tytölle entiset kyvyt ja tytär tuli täysin terveeksi.
Kuva. Hieroja-Santra ja Julius vanhoilla päivillään vuonna 1972
Rytiniemestä tuli lääkärin neuvomana Sandran luo tyttö jolla oli niskat koukussa ja tuskin päätä sai kääntymään mutta Sandra vastusteli, että ihmiset nauraa. Aviomies kehotti kuitenkin yrittämään. Sana levisi ja myöhemmin asiakkaita hoitoon hakeutui väliltä Oulu – Helsinki. Mutta aina on kansanparantajilla ollut vastustajansa ja niin myös Sandralla alansa edelläkävijänä.
Salmelan parantaja oli Isontuvan Loviisan ja Pulkkisen sukua olevan Erkin (vävynä Ylitalossa) tytär. Hän syntyi 28.11.1894. Sandrakin löysi miehen Juliuksen Pulkkisesta ja toi kotivävyksi. Tultuaan Pulkkisesta Sandra ja Julius perheineen asuivat isontuvan nikkarintuvassa kunnes poika Hannes rakensi uuden tuvan perheelleen ja Sandra ja Julius muuttivat myös sinne. Siihen entiseen nikkaritupaan muutti Vieno Salmela.
Kuva. Santra tummu, Julius tuhari sekä tytär Sanni ja hänen miehensä Paavo Pellinen
Yrjö Salmela muistaa: Muistikuva nuoruusvuosiltani, kun Taitolla oli vielä kauppa Kasperin tuvan porstukkamarissa. ja kaksospojista toinen, Veli tai Vesa, nojaili porstuan portaan kulmaan peukalollaan, joka meni ihan suoraan kulmaan ulospäin. – Tämä Sandra sattui silloin paikalle, näki pojan peukalon hänen mielestään oudossa kulmassa, ja siunaili: ”Herranjestas, kun pojan peukalo on sijoiltaan”, otti kädestä kiinni ja vetäisi peukalosta ulospäin että naksahti ja sanoi ”No niin, nyt se on paikallaan”. Näin toimi naapuriapu väliin pyytämättäkin maalla. Kokeilin pojan peukaloa, joka oli perin notkea ja taipui helposti ko kulmaan luonnostaan. Sandrasta kerrottiinkin silloin, kuinka taitava niksauttaja hän oli, väliin oli autoja jonoksi asti hänen tupansa edustalla.
Juljus ja Sandra saivat viisi lasta. Taimi meni naimisiin Vili (Viljami) Avilan kanssa, Hannes nai Annan, Sanni meni naimisiin Paavo Pellisen kanssa. Lisäksi perheessä oli kaksi poikaa, ja sodassa kaatunut Heikki.
Tultuaan Pulkkisesta Santra ja Julius asuivat Isontuvan poikien nikkariverstaassa, kunnes heidän poikansa Hannes ja tämän vaimo Pihlajamaan Anna rakensivat uuden kodin. Maan asuminen loikkasi yhden polven yli Heikkiin, sillä Hannes oli muissa tienesteissä. Hanneksen pojat Hannu ja Heikki asuvat tänäkin päivänä Salmelan kylässä.
Henkilön Sandra (hieroja-Sandra) Erkintytär Pulkkinen [Salmela] esivanhemmat
Kuva. Salmelan Nikkarintupa ja kansanparantaja hieroja-Santran muotokuva