Matti Matinpojan (1580-16) lähdettyä nousemaan Perhonjokea ylöspäin 1619, kesti vielä kolmattasataa vuotta ennenkuin hänen sukunsa asuttaa Perhonjoen alkulähteet. Matin poika Matti Matinpoika (1640-1697) asuttaa jo pian yläjuoksulla Perhon Uskosken tilan. Kuusi sukupolvea myöhemmin Antti Matinpoika Anttila, jonka isä oli Matti Aapraminpoika Ukskoski (1831-1900), asuttaa Perhonjoen alkulähteet.
Humalalammin talo on mainittu asiakirjoissa niinkin aikaisin kuin 1584 eli se on vanhimpia taloja Perhossa. Nimensä talo on saanut todennäköisesti humalasta, jota muinaiset erämiehet kasvattivat paikalla oluttansa varten. Humala on täytynyt paikalle istuttaa, sillä se ei kasva Pohjanmaalla luonnonvaraisena eikä ole kasvanut 1500-luvullakaan. [EE]
Kuva. Perhon tilat ja talot vuonna 1608 [EE]
Talon perusti Sipi-niminen mies ja isännöi sitä 1604-1641. Suuret olkivuodet 1600-luvun alussa autioittavat kuitenkin uuden talon, tosin niin käy Perhossa kaikille muille taloille paitsi Möttöselle. Tosin se ei tarkoita, että Sipi olisi muuttanut pois vaan usein rutiköyhiä taloja armahdettiin veroista merkitsemällä ne ”autioiksi.” Näin tehtiin 1613 Humalajärven mutta myös Ukskosken taloille. Puutteelle löytyy selityskin, vielä 1624 tilan pellot ovat 1,5 äyrinmaata, kun Kaustisen isoilla taloilla on viisinkertaisesti. Talon parhaat niityt olivat joen varrella Isolta Pirttijärveltä Pihlajaiseen [EE]. Todennäköisesti Sipillä ei ollut aikuiseksi eläneitä poikia, joten vävy Hookona Klemetinpoika (Håkan) Pulkkinen toi mukanaan isäntälinjan Humalalammin taloon. [ZZ]
Humalalampi ja läheinen Kuusjärvi olivat pitkään Yli-Perhon ainoat talot. Asutus alkaa kasvaa 1800-luvulla, niin että vajaassa sadassa vuodessa vuoteen 1847 mennessä talokaksi on saanut seurakseen on ainakin 35 taloa ja uudistilaa [EE]. Humalalammen talon ostaa vuonna 1831 Juho Heikinpoika Jänkä (1764-1846) vaimonsa Priita Hannintytär os Puumalaisen (1732-1809) kanssa. Näin Humalalampi saa uuden isäntäsuvun. Tila ajan saatossa jaetaan kahtia, niin toista puolta isännöi Elias Samulinpoika (1852-). Eliaksella ja hänen vaimolla ei ollut lapsia, joten Elias on myynyt puoliskonsa Kivijärveltä tulleelle Hämäläiselle eli Kalle Heikki ja Matilda Hämäläiselle. Humalajoen talot Hämäläinen ja Humalajoki ovat vähän eri paikassa kuin alkuperäinen Humalalampi. Nykyinen siirretty v 1831. Toisen puolen tilaa ostaa salmelalaista sukua oleva Antti Matinpoika Anttila. [ZZ]
Antti Humalajoki e Anttila (1859-1935)
Antti Matinpoika, Matti Aapraminpoika Ukskosken poika, meni naimisiin Marianan (kastettu Maria 1859-1919) kanssa. He ostavat Perhon ylimmiltä latvoilta Humalalammin talon sen isäntäväeltä. Talon isäntäväki oli sukua Antin vaimolle Marianalle. Talo saa nimen Humalajoki. Alkujaan Humalalmmin talo oli koko kylä. Ajan saatossa myös talon, kylän sekä suvun nimi muuttunut Humalajoeksi. Marianan sisaren Liisan tytär Elviina meni naimisiin Antin nuoremman veljen Matti Matinpojan kanssa.[ZZ]
Tuo Humalalammin puolisko oli pienehkö ja Antti laajensi sitten taloa ostaen muun muassa Järvilän Ylimmän Pirttijärven Humalajoen puolelta. Myyjät olivat Kivijärveltä tullut Nikodemus Kemppaisen perhe (myöhemmin Vasalampi). Marianan Liisa-sisko (1846-) ja hänen miehensä Ananias Vasalampi (e Kalmuniemi 1845-) möivät Vasalammin/Vasamäen talonsa juuri tälle Nikodemus Kemppaiselle muutettuaan Kinnulan Muholaan. Orpo Ananias osti sukulaisensa talon Muholasta (Kinnula).[ZZ]
Marianan isä ja Samuel Eliaanpoika oli Perhon Jylhäsiä ja äiti Anna Humalalammin tyttäriä. Vävyksi tulleella Samuelilla ja Annalla oli 5 aikuiseksi elänyttä lasta eli vanhin Juho Heikki meni Amerikkaan, Liisa Kinnulaan, Elias möi talonsa ja vanhuudenpäivät vietti lähisukulaisten hoivassa, Mariana avioitu Antti Matinpoika Anttilan kanssa. Nuorin Elina oli jäänyt leskeksi ja avioitui Antin kanssa Marianan kuoltua. [ZZ]
Antin Ukskoskelta jatkuva suku on kasvanut valtaisasti. Antille ja Marjaanalle syntyi 10 lasta, joista 5 jatkaa sukua siten, että lapsia seuraavasti: Mooses 15, Samuli 9, Elina 5?, Matti 15 ja Pietari 11. [ZZ]
Elinan (1888-) kohdalla on kysymysmerkki, sillä hän lähti miehensä Juho Tanelinpoika Itäniemen kanssa Amerikkaan 1900-luvun alussa. Elina piti yhteyttä, lähetti kirjeitä ja valokuvia, mutta jossain vaiheessa yhteydenpito loppui. Elina oli jo ehditty julistetaa kuolleeksi vuonna 1933, mutta sota-ajan jälkeen hän vielä piti yhteyttä kirjeiden muodossa koti-Suomeen. Hän on tiettävästi mennyt uusiin naimisiin Amerikassa. [ZZ]
Vapaussodan loppumetreillä 2.4.1919 Mariana kuoli. Perheen pojista Pietari oli vielä Vapaussodassa ja hänet kotiutettiin 6.4.1919, todennäköisesti päästäkseen äitinsä hautajaisiin. Antti-tuhari otti sitten toiseksi vaimokseen leskeksi jääneen Marianan nuoremman sisaren Elinan. Elinan ensimmäinen puoliso oli ollut Elias Erkinpoika Kuusjärvi. Elina muistetaankin mummona, joka hoiti Antin lastenlapsia heidän syntymästä saakka. [ZZ]
Seuraava isäntä Pietari Antinpoika (1896-1970) tuo Humalajoen taloon vaimokseen Laimi Ottilia Juhontytär os Korkiakankaan (1900-56) Vapaussodan jälkeen 1920. Perheeseen syntyy kolme poikaa, joista Veikko menehtyy 14-vuotiaana umpisuolen tulehdukseen. Pojat Ilmari ja Veikko Pietari lähtevät sotaan, jossa Veikko menehtyy 21-vuotiaana Jatkosodan loppuvaiheessa. Ilmarista tulee Humalajoen seuraava isäntä. [ZZ]
Ilmarista tulee Humalajoelle seuraava isäntä ja hän asui perheensä kanssa Humalajoella vähän aikaa, mutta rakensi talon Järvilään. Maat tulivat olivat jo aiemmin liitetty Humalajoen tilaan. Järvilä on Ylimmäisen Pirttijärven Humalajoen puoleinen osa. Siten Humalajoen isäntää kutsuttiin Järvilän Ilmariksi. [ZZ]
Henkilön Antti Matinpoika Humalajoki e Anttila jälkipolvet
Samuli Antinpoika Humalajoki ja Maria Lydia os Salmela
Humalajoen uuden isännän Antti Matinpojan poika Samuli (1885-1947) tuo taloon vaimon Salmelan Uudeltatuvalta. Maria Lydia (1883-1968) on Juho Heikki III Salmelan tytär.
Kuva. Arviolta vuonna 1897 nuori 14-vuotias Maria Lydia isäntä Juho Heikki III seurassa.