Jo muinaiset salmelalaiset asuttivat Fennoskandiaa, Euroopan pohjoisosaa. Kalevala eeppos kerää tarinoita heistä, jossa heidän maansa tunnetaan nimellä Kaleva (Väinölä). Sittemmin heidän valtakuntaansa ryhdyttiin kutsumaan nimellä Suomi.

Kuva. Salmela ja Siponkoski olivat merenrantaa 8000 vuotta sitten (Leena Salmela)

On mahdollista  että Salmelan suunnalla olisi ollut asutusta pronssikaudella (noin 1800–600 eaa). Silloin pyynti olisi ollut tärkeä elinkeino, maanviljelyksen tehdessä tuloaan. Asumuksen olivat luultavasti pitkätaloja. Viljely perustettiin kaskiviljelyyn, kuten vielä 1900-luvullakin suomailla tehtiin. Pronssiajalla viljeltiin ohraa ja spelttivehnää, sekä pidettiin kotieläiminä lampaita, vuohia, sikoja ja nautoja.

Rautakaudella asuttiin pääasiassa yksittäistaloissa tai muutaman talon ryhmissä. Talot olivat 10–20 metrin mittaisia paalujen varaan rakennettuja hallitaloja, joiden seinät olivat savella tilkittyä oksapunosta tai turvetta. Maanviljelys vakiintui elinkeinona, mutta metsästys ja kalastus pysyivät rinnalla.  Rautakausi toi uusia viljelykasveja kuten ruis, kaura ja nauris. Rautakaudella kaupankäyntiä alkoi hiljalleen ilmaantua.

Salmelan Pirttitörmästä, 300-400m Marttilasta löytyi suureksi hämmästykseksi todisteita rauta-aikaisesta elämästä. Erkki Salmela löysi muinaisen haudan keskeltä mäen rinnettä. Muinainen vainaja oli asetettu katsomaan Perhojoen alajuoksulle ja kivikasa koottu hänen merkikseen. Kuparinen, 1000-luvulle ajoitettu kupurasolki toimitettiin Kansallismuseoon talteen. Tällaisia kupurasolkia käytettiin pareittain olkasolkina, jotka yhdistyivät ketjulla. Soljen tursaansydän ja svastika -symboliikka tunnetaan onnen vertauskuvana sekä suojana pahaa vastaan. Muita esineitä haudasta ei löytynyt. Löytö on niin merkittävä, että se mainitaan Vetelin esihistorian kohdallakin.

Kuva. Seppä Erkki Salmela teki 10 amulettia mallinaan 1000-vuotias solki

Lukija voi kuvitella, kuinka seppo Erkki loihi lounaistuulen ahjoonsa, sulatti messingin, takoi ja taikoi Kymmenen Salmelan Mahtiamulettia, keräten niihin kaikki Salmelan taikavoimat. Nämä amuletit ovat siitä asti kiertäneet suvussa tuoden onnea ja vaurautta kantajalleen. Erkki valoi amuletit 60-luvulla ja tästä onkin kuva jutun kera [D] Vanhaa Räyrinkiä -kirjassa.

Muinaisten matkamiesten tiedetään säilöneen jokitörmässä tulta Karhukytömaan kohdalla. Karhukytömaa on jonemutkassa 2 kilometriä Haapajärvestä yläjuoksulle päin. Tästä löytyi aikanaan todisteita, kun pellota tehtiin ja jouduttiin laskuoja kaivamaan jokipenkan läpi. Tuolloin löytyi suuria hiilikasoja, joihin oli tulta säilötty maan sisälle. Penkka on pehmeää multaa, joten siihen on ollut hyvä kaivaa