Salmelan pojat perustavat Vetelin Urheilijat
Sulo Salmela muistelee 1900-luvun alun urheiluseuratoimintaa: Nuorisoseuralla oli urheilujaosto, jossa toimin palkintotuomarina kilpailuissa. Itse en ottanut koskaan kilpailuihin osaa, koska tunsin kykyni. Veli-Martti oli heitoissa kohtalaisen hyvä ja saikin palkintoja. Uljas ja Taitokin olivat joskus kilpailuissa mukana. Uljaksen lajeja olivat hypyt, kun taas Taiton vahvempia puolia oli heitot.
Kuva. Räyringin Jyske Kasperintuvalla: Aino, Laimi, Sulo, Martti, Uljas, Taito, Jussi, Kasperi, Fiina
Sitten rupesimme voimistelemaan. Leanderi Viljo meni jollekin nuorisoseuran jarjestämälle voimistelukurssille ja hänestä saimme ryhmänjohtajan. Yritimme vuorotellen jokainen järjestää oman ohjelman ja johtaa se lävitse harjoituksissa. Lopulta päätimme perustaa voimistelu- ja urheiluseuran. Se täytyi rekisteröidä ja heti lähetettiin Suomen V ja U seurasta ohjaaja Räyrinkiin panemaan alkuun seuraavan kesän valtakunnallisen voimistelujuhlan näytösohjelman harjoitusta.
Saimme kokoon kahdeksan pojan ryhmän. Siinä olivat Isontuvan Joeli, Oska ja Erkki, minä ja Martti, Leanderin Viljo, Ahon Martti, Finnilän Ahti ja Eino. Olimme sitten vuonna 1930 SVUL:n suurjuhlilla voimistelemassa.
Kuva. SVUL suurjuhla 1930 Helsingin Töölön Pallokentällä
Joeli ei ollut enää mukana. Edustimme kunnialla Räyrinringin Jyskettä, joka myöhemmin yhtyi kirkonkylän seuran, Yrityksen kanssa ja sai uudeksi nimeksi Vetelin urheilijat. Räyringin nuorisoseura teki vierailuretkiä monille paikkakunnille. Ohjelmassa oli tavallisesti muun muassa näytelmä, joka oli jo omalla paikkakunnalla näytelty jonkun kerran. Vierailuretkistä tulee mieleen Himanka, Välikannus, Saaksjärvi Vimpelissä ja Teerijärvi. Retkelle vuokrattiin tavallisesti Kauno Ahon kuorma-auto, jossa oli katos tai koppi. [A]
Räyringin nuorisoseura
Sulo Salmela muistelee 1900-luvun alun nuorisoseuratoimintaa: Olin alkanut ottaa osaa nuorisoseuran toimintaan. Joku minua vuosikokouksessa Räyringin nuorisoseuran puheenjohtajaksi. Olin siinä tehtävässä pari vuotta. Isontuvan Oskan kanssa yhdessä menimme iltamiin ja nuorisoseuran kuukausikokouksiin. Siellä suorittivat eri kylien nuoret vuorotellen ohjelmaa. Leanderin Väinö ja Viljo osasivat kumpikin soittaa viulua sekä harmoonia. Salmelakin joutui sitten vuorollaan ohjelmien tekoon. Jouduin niihin mukaan.
Seura harjoitti vuosittain pari, tai ainakin yhden isomman näytelmän vuosittain. Minullakin oli muutamassa näytelmässä rooli, vaikka en luonteeltani mikään näyttelijä ollut. Mieleeni tulee sellaiset näytelmät kuin: Pikkumylläri, Olenko minä tullut haaremiin ja Täysihoitolassa”. [A]
Kuva. Nuorisoseuran tanhuporukkaa Palolassa mukaanlukien Leena ja Tuomas Salmela 1950-luvun alussa.
Räyringin Nuorisoseura asettui Salmelan maille, Palolaksi kutsuttuun seuran taloon. Räyringin Nuorisoseuran historiasta kannattaa lukea Keski-Pohjanmaan sukututkimusyhdistyksen sivuilta: artikkelit-kansiossa päivätty 1988-07-28 (01) nimellä Juttu Räyringin NS:n historiasta.
Kuorotoiminta kokosi kylän nuoria ja siihen osallistuttiin Salmelan taloista aktiivisesti. Se muodostuikin uudenlaiseksi suuntaukseksi Salmelan pelimannikulttuurissa.
Sandfred Salmelan saama nuorisoseuramerkki: S-D-0045.
Kuva. Kuoro Teerijärvellä vuonna 1937. Takana seinän vieressä vasemmalla Vilho Mikkola, mies, Arvi Siponkoski ja Taito Salmela. Heimo Salmela ikkunan oikealla nurkalla. Laimi Toivola os. Salmela on taaemmassa rivissä kolmas oikealta ja hänen tuleva puolisonsa Veikko Toivola on ikkunan keskellä ylimpänä.