Pelimannien Salmela

S-VK-4314 Yksityiskohta - Yrjö SalmelaKantele on yleisin vuosisatainen perinnesoitin Perhonjokilaaksossa. Sellainen löytyi joka talosta seinältä roikkumasta. Myöhemmin pelimannikulttuurin kehittyessä kanteleen suosion ”viihdemusiikissa” syrjäyttivät viulu ja harmooni, haitaria unohtamatta. Kanteletta soitettiin edelleen kotosalla ajanvietoksi, viulua juhlissa ja tansseissa. Lisäksi evankelisen herätysliikkeen tilaisuuksissa tavattiin soittaa kanteletta, mutta kristillinen väki paheksui viulunsoittoa. Kotosalla muun muassa Vanhantuvan Urho soitteli isänsä Antti Heikinpojan ja veljensä suutaroinnin ohessa kanteletta. Uudentuvan Reinon vaimo Aura muistaakin tarinan Salmelan isännän kanteleensoitosta. Keskellä parasta heinäaikaa Antti soitteli kanteletta tuvan pöydällä:

“Seittemän sarkaa heiniä maasa, plimputa plim. Minä vanha mies, plimputa plim. Urho laiska, plimputa plim. Nelma neulomaopisa, plimputa plim Sanfree kansanopistosa, plimputa plim” [D]

Kuva. Viulu oli Yrjö Salmelan suosikki soitin. Kuva Demeriuksen talon pihalta, jossa paikallinen väki usein kerääntyi iltamia viettämään.

S-VK-4432W - Tauno Salmela ja haitariLeanderintupa tunnetaan Salmelan pelimannien päämajana. Isäntä Leanderin (1882-1936) perheessä oltiin pelimanneja ja kaikki lapsetkin osasivat soittaa. Häät olivat juhlista suurimmat ja myös pelimannien kohokohta. Niihin panostettiin ja Leander Salmelan harmooni ja tämmääjä tuotiin etukäteen hääpaikalle. Tanssimusiikkia saatettiin soitettaa tietysti ilman säestystäkin, mutta ainakin häissä se oli pakko olla. Tämmääjä oli pelimannimusiikissa ehdottoman tärkeä ja Leander olikin alueen kuuluisimpia tämmääjiä. Myös Leanderin pojat Väinö ja Veikko säestivät harmoonilla. Lisäksi Väinö saattoi soittaa myös haitaria. [D]

Kuva. Juliuksen poika Tauno Salmela ja haitari. Uskonnollinen väki ei hyväksynyt viulun- ja haitarinpelaamista. Haitaria kutsuttiinkin lestattien keskuudessa pirunkeuhkoiksi.

Leanderin poika Valtteri kertoo isästään [D]: Isäni Leanteri Salmela oli hääsoittaja. Hän säesti urkuharmoonilla, mutta soitti viulua itsekin. Isä kertoi, että Lukkari-Hinti oli tarkka sävellyksistään, niinkuin Haudanmaakin. Nämä pelimannit pelkäsivät, että opitaan heidän kappaleitaan ja soitetaan sitten niitä. Hintihän teki itse kappaleita, eikä olisi välittänyt, että toiset niitä oppivat. Salmelan seinällä riippui neljä viulua, kaksi kylältä. Iltaisin, kun juurakot paloivat takassa, Väinö, Viljo, Salmelan Juhan poika Uljas, joka kaatui sodassa, ja taisi neljäntenä olla Ellantuvan Ahti (Antti Eliaanpojan poika) soittivat viulua ja isä-Leanteri säesti harmoonilla. He soittivat purppurin kappaleita, Tonavan aaltoja, Lukkari-Hintin polkkaa ja kyllä sitten soitettiin niitä Haudanmaankin kappaleita. Kerrotaan, että pelimannit maksoivat minulle 25 penniä, kun parivuotiaana tanssin soiton tahdissa. Harmooni oli nuorisoseuran hankkima ja isä oli sen haltija. Sitten se aikanaan luovutettiin isälle kokonaan. Pääsin myös kerran 6-7 vuotiaana isän mukana seurantalolle häihin. Isä säesti, viulunsoittajina olivat muistaakseni Ahon Kauno, Mikkolan Johannes ja joku muu. Jonkun aikaa sain kuunnella soittoa, sitten isä pani minut menemään kotiin.

 S-VK-1553W - Laimi Toivola os Salmela kanteleensoitossa 50-vuotisjuhlissaan  S-VK-4431W - Tauno Salmela haitarin kanssa sekä Vappu os Lievetmursu

Kuva. Kasperintuvan Laimi Toivola os Salmela soittaa kanteletta 50-vuotisjuhlissaan. Julius Salmelan poika Tauno Salmela haitarin kanssa sekä vaimo Vappu os Lievetmursu.

Vaikutteita saatiin puolin ja toisin. Kiertävät pelimannit toivat uusia virtauksia ja tyylejä soitantaan. Tosin nämä soittajat pelkäsivät usein Salmelan pelimannien oppivan heidän kappaleensa. Näin oli asianlaita kortesjärveläisen pelimannin Matti Haudanmaan (1858-1936) kohdalla. Käydessä Salmelan Leanderintuvalla ei hän omia kappaleitaan ikinä soittanut, vaikka muuten yhdessä pelattiin. Hän tunnustikin, että te heti niitä soitatte. [D]

Mutta kerran reissullaan Haudanmaan viulu oli mennyt rikki ja hän tuli Salmelaan kysymään, että ettekö korjaisi sitä. Leanderin poika Viljo Salmela lupasi korjata ja sanoi palkaksi, että Haudanmaan on soittettava sitten muutama kappale. Haudanmaa jäi Leanderintupaan yöksi ja aamulla viulu otettiin pois puristimista ja pelimannimestari pääsi virittämään viuluaan. Kyllä oli hyvin vaikeaa hänelle soittaa kaksi kappaletta. Leanderin poika Valtterille jäi muistiin kuulun pelimannin olemus: tanakka, leveähartiainen, mutta sormet notkeat. [D]

Ei pidä unohtaa Halsuan Demetrius Salmelan taloa kun puhutaan salmelalaisista pelimanneista. Temi oli hyvin aktiivinen ja järjesti talollaan paljon toimintaa. Ja musiikki kuului iltamien ohjelmaan. Temin pojat olivat kaikki musikaalisia.

S-VK-4318 - Yrjö Salmela ja halsualaisia soittajia

Kuva. Halsualaiset pelimannit Kasperi Hotakainen, Yrjö Salmela, Nestori Kauppinen ja Kuohari-Sulo Kellokoski. Kuvan reunasta pilkistää Kello-Sulonakin tunnetun kuoharin auto. Sulo toimi aikanaan kuoharina ja “itseoppineena eläinlääkärinä” pitäjän alueella ja vähän naapurikunnissakin. Tuohon aikaan villejä klupuja peloteltiin, että jos ”ei oo kunnolla, ni Kuohari-Sulo tulee.” Eräskin isä ”rupes pyörittämään separaattoria ja tilas mukamasta Kuohari-Suloa niin kyllä pojat hilijeni.”

Pelimannien historiasta kannattaa lukea lisää Keski-Pohjanmaan sukututkimusyhdistyksen sivuilta: artikkelit-kansiossa päivätty 1993-07-15 artikkeli Musiikki- ja hääperinne rikastui ihmisen mukana.

Katso myös: Karjan kutsumahuudot, YLEn Elävä Arkisto. Veteliläinen karjankutsuja dokumentin alussa ja lisää kohdasta 15:50 eteenpäin. Keski-Pohjanmaan laulu Kansalliskuoron esittämänä. Salmelan Demetriuksesta on olemassa Veikko Kalliokosken sävellys Deminkellot. Nimi viittaa Halsualla ensimmäiseen poliisiin ja hänen talonsa katolla olleeseen vellikelloon.

Kuorojen aikakausi

1900-luvun nuorisoseuratoiminnan mukana virisi kuorolaulanta nuoren väen keskuuteen. Salmelan Palolan nuorisoseuratalo antoi hyvän tavan nuorelle väelle osallistua. Räyringin nuorisoliiton kuorossa oli 1930-luvulla salmelalaisia lähes joka talosta. Kuoro kiersi esiintymässä eri puolilla Pohjanmaata. Kuoron aktiivisia jäseniä olivat muun muassa Taito (Kasperin poika), Heimo Salmela (Juho Kasperin poika), Arvi Siponkoski (Juho Henrik II tyttärenpoika), Elsa Ämmänkoski os Salmela (Juho Kasperin tytär), Aino Salmela (Kasperin tytär),  Viivi Siponkoski os Salmela (Leanderin tytär), Valma Karhumaa os Salmela (Kasperin tytär), Veikko Toivola ja tuleva vaimo Laimi os Salmela (Kasperin tytär. Esa Salmela, Leanderintuvan Vilppaan vanhin poika, on pitkäaikainen Vetelin kirkkokuoron jäsen.

S-VK-0954W - Räyringin nuorisoliiton kuoro

Kuva. Räyringin nuorisoliiton kuoro 1930-luvulla. Ylärivi: Mies, Mies, Veikko Toivola, Taito ja Heimo Salmela, Arvi Siponkoski, Mies, Vilho Mikkola. Alarivi: Nainen, Elsa Ämmänkoski os Salmela, Aino Salmela, Toini Pitkäkangas, Viivi Salmela, Toini Kivikangas, Nainen, Reini Leppävuori, Nainen, Valma Karhumaa os Salmela, Laimi Toivola os Salmela.

Salmelalaiset ovat tänäkin päivänä ahkeria kuoroihmisiä. Jussi Salmelan tytär Hannele vaikuttaa kuorossa Seinäjoella. Taiton tytär Kasperintuvalta Inkeri Nurminen os Salmela on kuorossa Kokkolassa ja esiintyy ulkomaita myöden.

Kanttorien Salmela

Uudella ajalla sukuun on syntynyt useita kanttoreita. Eräissäkin häissä oli paikalla neljä kanttoria kättelemässä toisiin. Eräs Salmelan kanttoreista on Leanderintuvan Vilppaan nuorimmainen poika Janne Salmela, joka on Kokkolan suomalaisen seurakunnan kanttori ja hänen komeata korkeaa basitoniääntään voi miltei joka sunnuntai kuunnella Kokkolan seurakunnan messussa paikan päällä tahi netinkin kautta: Jumalanpalvelus netissä.

Salmelan uuden ajan pelimannit

Uuden ajan musiikki, rock’n roll, kehittyi maailmanlaajuiseksi ilmiöksi 1960-luvulla. Harva lukijoista kuitenkaan tietää, että suuntaus sai nimensä salmelalaisen nuorison keskuudessa, jotka olivat kyllästyneet Salmelan kivisten peltojen kyntämiseen vaan halusivat jotain muuta elämältään (rock’n roll = kivi ja pyöritys).

S-VK-1712W - Pekka ja Jorma Salmelan bändi ja Pyry hävittäjän moottori S-VK-1713W - Jorma Salmela ja saksofoni

Kuva. Jorma Salmelan Yhtye maailmankiertueella rakkauden vuonna 1967. Erkki Vartiala, Pekka Salmela, Raimo Järvenpää, Jorma Salmela, Leo Rintanen ja Henrik Gräsbeck sekä Pyry-hävittäjän moottori. Oikealla Jorma Salmela soittaa perinteistä paimenhuilua

Salmelan oma rockyhtye Jorma Salmelan Yhtye lähti maailmanvalloitukseen vuonna 1965. Myöhemmin uusi rytmikäs musiikki levisi erityisesti amerikansalmelalaisten sydämiin sellaisten paikallisten rytmiyhtyeiden siivin kuin Doors ja Deep Purple sekä muusikoiden Elvis Presley ja Jimi Hendrix avustuksella. Lue koko tarina: S-D-1002 Jorma Salmela – Harrastuksena musiikki

Yhtyeen juuret ovat Salmelan Jussin perheessä. Kosketus musiikkin syntyi jo varhaisessa Räyrinissä asuessamme. Isä-Jussi oli kova musiikkimies ja hankki meille Hohner haitarin, HUTL trumpetin, Landolan kitaran, sekä oikein laadukkaan Hohner huuliharpun. Jussi ja vaimo Aino harrastivat aktiivisesti kanteleensoittoa ja olivat mukana eri kantelepiireissä. Jussi soitti myös viulua ja huuliharppua. Tansseissa hän soitti muun muassa huuliharppua samalla kun itsekin tanssi. Jussi myös rakensi useita kanteleita ja ainakin yhden viulun. Perheen kaikki lapset harrastavat musisointia omilla tahoillaan. Hannele on mukana kuoroissa, soittaa kitaraa ja pianoa sekä opettaa työssään bändisoittoa. Myös lähes kaikki lastenlapset musisoivat, soittavat bändeissä ja laulavat kuoroissa. [Z]

S-VK-1714W - Jorma Salmela ja ystävä Matti jammaileeKaikki tämä tapahtui jo 1950-luvun lopulla. Jussin lapsista vanhin, Pauli, soitteli ja oppikin jo tuolloin soittamaan haitaria niin hyvin, että hän perusti kylän poikien kanssa ensimmäisen orkesterin ja pojat kävivät soittamassa tansseja. Tässä orkesterissa olivat Paulin lisäksi mukana ainakin Tauno Kaunisto (viulu), Hannu Virkkala (trumpetti) ja Mauri Rauma (haitari). Yhtyeen rumpalin ja basistin nimet ovat vielä epäselvät. [Z]

Kuva. Jorma ja Matti Salmela jammailee

Perheen muutettua Kauhavalle 1960-luvun alkupuolella alkoi Paulin pikkuveljen Jorman määrätietoinen musisointi ja näin sai alkunsa Jorma Salmelan Yhtye vuonna 1965. Perheen pojista Pekka liityi pian yhtyeen kokoonpanoon mukaan ja Matti seurasi perässä. Myöhemmin Jorman musiikki jatkui puhallinorkesterisssa, Yrittäjien orkesterissa, Big Bandissä ja kapelimestarina olemisena. [Z]

Salmela Bros House Bandissä jatkuivat Salmelan hääpelimannikulttuuri. Useissa sukuhäissä esiintynyt projektibändi koostuu Salmelan veljeksistä Pekka, Jorma, Matti ja Pauli. Lisäksi yhtyettä vahvistivat sisarusten lapset basisti Samuli Salmela ja rumpali Janne Kamppila. [Z]

S-VK-1715W - Salmela Bros house band

Kuva. Salmela Bros House Band 2005 pelimanneina Elina Salmelan ja Vesa Harjun häissä.