Demeteriuksen poika, Julius Salmela tunnetaan kauppiaana ja keksijänä. Hän oli Salmelan suvussa erikoinen henkilö, jonka kaikki hänet tunteneet myöntävät. Hän oli luonteeltaan yhtä paljon taiteilija kuin keksijäkin. Erityisesti hän on jäänyt historiaan hiihdon voidemestarina. Julius kehitti jo nuorena ylivoimaisia hiihtovoiteita. Harva tiedosti, kuinka Julius Salmela oli monella tavalla edeltäkävijä ja monen harrastuksen taitaja. Hän toi suomalaiseen ja kansainväliseen hiihtourheiluun eri sääolosuhteisiin kohdennettujen voiteiden valikoiman. Tuohon aikaan muut voitelivat joko pakkas- tai suojasään voiteilla, kun Juliuksella oli valikoimissaan rohdot säälle kuin säälle.

Kuva. Julius ja Tyyne Salmela sekä lapset Laila ja Tauno

Julius aloitti kauppamiehenä isänsä tapaan. Sotien alla Kokkolaan muuttaneen Julius Salmelan keksijän ominaisuudet yhdistettynä urheiluintoon ja kauppamiehen, veivät hänet mukaan hiihtobisnekseen hänen ryhdyttyä tekemään yluvertaisia suksivoiteita. Sodan aikana Juho Heikki Julius Salmela oli työkomennuksella Valtion Lentokonetehtaan Kokkolan pajalla.

 

Kuva. Julius ja Vieno Salmela perheen kanssa ulkona. Heikki Salmela vuonna 1931

Juliuksen täyttäessä vuosia, lehdet kirjoittivat siitä isosti. Keskipohjanmaa kuulutti Juliuksen täyttäessä 60-vuotta, että jos hän elänyt ollut koko ikänsä samalla paikkakunnalla, niin hänen monipuolinen henkilöllisyytensä olisi jättänyt kotiseudulle paljon syvemmän jäljen kuin mitä kiertolaisella kauppiaalle nyt tuli. Mutta komeaa historiaa syntyi nytkin, vaikka sitä on seurattava tässä kapealla alalla

• S-LA-0020 Liikemies Julius Salmela 50-vuotias
• S-LA-0021 Suksimestari Julius Salmela 60-vuotias.

Juliuksella ei ollut onnea naisten kanssa, vaikka kunniallinen aviopuoliso olikin. Hän päätyi kolmasti naimisiin jäätyään kerta toisensa jälkeen leskeksi lapsilauman kasvaessa vuosi vuodelta. Kaikkiaan Juliuksen perheeseen syntyi yhdeksän lasta

• Impi (Tyyne Impi Elisabeth) os Altius (1897-1927), naimisiin 1916, neljä lasta
• Vieno Ellen os Karhula (1911-37), naimisiin 1930, kolme lasta
• Helli Annikki os Kero (1913-), naimisiin 1940, kaksi lasta

Kuva. Tässä kuvassa on jo toistamiseen leskeksi jäänyt Julius Salmela. Lapset on järjestetty ikäjärjestykseen vasemmalta katsoen: Julius, Tauno, Eila, Erkki, Heikki, Hannu, Marjatta

Lapsista muutamia huomioita:

• Heikki muutti Ruotsiin jo nuorena miehenä seilattuaan aikansa merillä ympäri maailmaa. Heikki pyöritti omistamaansa hotellia Göteborgissa. Hän kirjoitti aikanaan Keskipohjanmaan matkailukertomuksia kaukomailta
• Hannu Salmela ryhtyi jalkapalloammattilaiseksi
• Marjatta meni naimisiin vuonna 1951 ja kahdeksanlapsinen perhe muutti 1970 Ruotsiin Tukholman eteläpuolelle
• Tuula työskenteli diakonissana ja seurakuntasisarena Ruotsissa Boråsissa
• Terttu vihittiin Ruotsissa papiksi ja hän hoiti muun muassa Karlskogan seurakuntaa.

Henkilön Julius (Juho Heikki Julius) Salmela jälkipolvet

Kuva. Julius ja Helli Salmelan perhe. Edessä Julius sylissään Tuula, Tertti ja 3. vaimo Helli. Takana Hannu, Marjatta ja Heikki

Kauppamies Julius

Julius kävi kansanopiston Ilmajoella ja pyrkiessään liikealalle hän kävi vuoden kurssin SOK:n kauppaoppilaitoksessa. Sen jälkeen työskenteli hän yli kymmenen vuotta osuuskaupoissa muun muassa Virroilla, Oripäässä, Punkalaitumella. Halsualle hän palasi 1930-luvulla, oli hetken osuuskaupassa töissä kunnes perusti Meriläisen kylään oman liikkeen. Kauppa oli pieni rakennus, jossa myös Juliuksen ja Vienon perhe asui.

Suksivoidekauppa alkoi pyöri jo Halsualla, mutta Vienon kuoltua 1937, Julius muutti Kokkolaan. Jossain tässä vaiheessa Juliuksen vaikeudet kauppiaana polttivat hänen osuutensa isänsä Demeteriuksen perintöön. Hänellehän tuli 1936 neljäsosa Halsuan suurimmasta maatilasta. Mutta hänellä oli kauppiaana mennyt asiat siihen malliin, että sisaruksen Aune, Tauno ja Yrjö joutuivat häntä auttamaan taloudellisesti ja siinä meni häneltä osuus Demetriukselta jääneeseen osuuteen [RR].

• S-D-0065 Päästötodistus Halsuan ylempi kansakoulu Julius Salmela
• S-D-0066 Opintotodistus Keski-Pohjanmaan kansanopisto Julius Salmela
• S-D-0067 Opintotodistus Osuuskauppakoulu Julius Salmela
• S-D-0070 Suositus Osuustoimintakurssille Julius Salmela
• S-D-0071 Todistus kaupanhoitaja Julius Salmela
• S-D-0072 Todistus Killinkosken myymälänhoitaja Julius Salmela
• S-D-0073 Todistus työharjoittelu Keski-Pohjanmaan Osuuskauppa Julius Salmela.

Keksijä Julius

Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan ja se tuli todistettua. Vuonna 1936 voitettuaan vielä Keski-Pohjanmaan sk.piirin mestaruuden hiihtoammunnan ikämiessarjassa, piti Julius kilpailun jälkeen sk.piirin johdon toivomuksesta esitelmän suksien voitelusta. Esitelmä myös julkaistiin myöhemmin Keskipohjanmaa -lehdessä. Tiettävästi tämän esitelmän hän aloitti perusväittämällä, että voiteiden tulee olla kestäviä, pitäviä ja luistavia. Tälle itsestään selvälle lausumalle naureskeltiin, mutta naureskelijat eivät huomanneet kuinka Julius samassa esitelmässä osoitti tutkineensa voitelukysymystä tarkkaan. Hän oli muun muassa perehtynyt lumen laatuun, voidekerrostuman paksuuteen eri keleillä ja eri matkoilla. Huvistusta herätti hänen tarkkuus voideasioissa, kun hän esitteli eri voiteet vain kahden ja neljän asteen lämpötilaeroille. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että kaksi voidelajia riittää, yksi nuoskalle ja toinen pakkaskelille. Julius Salmela oli myös tässä asiassa kuten monessa muussakin asiassa tekninen edeltäkävijä, sillä myöhemmin kehitetyt maailman kuulut suksivoiteet tehtiin Juliuksen periaatteilla. [S-LA-0012]

Julius kehitti 1940-luvulla marjanpoimintakoneen, Marjahaavin. Se tehtiin puusta ja Salmelan lasten perheissä ovat ne käytössä edelleen ja tehokkuudella ohittavat nykyajan peltiset poimijat. Juliuksen luonnetta kuvaa tarkkuus ja kokeilu tämänkin keksinnön yhteydessä. Marjahaavia mainostaessaan hän ilmoitti komeasti, että poimittaessa koneella puolukoita sai 8 tunnin aikana kokoon 48 litraa enemmän kuin poimiessa käsin. Siitä kertovat useat lehtiartikkelit ja Salmelan kauppamiehen laittamat lehtimainokset.

• S-LA-0022 Uusi marjanpoimimiskone keksitty Kokkolassa
• S-LA-0023 Uutuus marjanpoimijoille
• S-LA-0024 Julius Salmelan marjanpoimimiskoneita
• S-LA-0025 Marjahaavilla

A    Kultturiaktiivi Julius

Kaikkialla missä Julius liikkui, hän osallistui nuorten harrastuksiin kuuluen kuoroihin, soittaen ja näytellen. Hän osallistui aktiivisesti Halsuan Nuorisoseuran toimintaan yhdessä lähimmän ystävänsä Viljami Kalliokosken kanssa. Julius oli sivistyshaluinen ja kulttuurivaikuttajana hän kirjoitti näytelmiä, kuten Talvipirtillä (S-D-0082).

Lehtiartikkelit kertovat nuorisoseuran historiaa:

• Halsuan nuorisoseuran 30-vuotistaipaleelta (Juliuksen kirjoittamana): S-D-0080
• Halsuan nuorisoseura toiminut puoli vuosisataa: S-LA-0035 (Kokkkola-lehdessä 1959)

Raittiusliike ja politiikka kuuluivat osaksi Juliuksen elämää

• S-D-0068 Raittiustutkintotodistus Julius Salmela
• S-D-0069 Maalaisliiton jäsenkirja Julius Salmela

Voidemestari Julius ja kuuluisa suksivoide Visa

Hän oli nuoruudestaan saakka innokas urheilija ja hänet tunnettiin myös urheilijana. Urheilu tulee kotoa, olihan hänen isänsä Demetrius Salmela urheilumies itsekin, vaikka suurimmat saavutukset tulivat ravipuolella (luku 4.7). Kauppamies ja hiihtourheiliuaktiivi Julius oli paikalla lähes kaikissa Keski-Pohjanmaan hiihtokilpailuissa suksivoiteineen, nuotioineen ja puhalluslamppuineen antamassa hiihtäjälle apua ja samalla tarjoamassa omia keksimiään voiteita. [S-LA-0012]

Urheilun ohella Julius Salmelan keksijän mieli suuntautui hiihdon kehittämiseen ja hän ryhtyi tutkimaan varsinkin suksien voitelua. Juliuksen hyvin tunnetun voiteen nimi oli Visa ja hän teki niitä erilaisille keleille. Pääoman puute oli esteenä, että Julius saanut lyötyä niitä läpi ja niiden käyttö olisi ollut vielä laajempaa. Julius valmisti niitä pienissä oloissa ensin Halsualla ja myöhemmin Kokkolassa. Pullonkaulaksi muodoistui puuttuva sopimus Hiihtoliiton kanssa, jolloin vaikea oli saavutuksia mainostaa. Voiteet tunnettiin hyvin ja monet hyvätk hiihtäjät käyttivät niitä. Puhuttiin, että Visalla hiihdettiin SM-mitalejakin, mutta tätä ei voinut todistaa.[S-LA-0012].

Hiihtäjä Arvo Kippola oli eräs Salmelan voiteitten ahkera käyttäjä ja hänen nimellään oli mainosarvoa sillä hän oli muun muassa Salpausselän kisojen voittaja. Erkki Laasanen oli Pohjanmaan ykköshiihtäjiä ja hän käytti paljon Salmelan· voiteita. Visan avittamana hänen hiihtäjäuransa lähti liikkeelle kun Alavetelin 1940-1950 lukujen vaihteen kisassa, sinnä Erkki oli kilpailun suuri yllättäjä ja voittaja. Hän kohtasi ensimmäisen kerran Suomen hiihtokerman ja Julius Salmela oli voidellut itse Erkin sukset tuohon kisaan.Monissa muissakin hiihdoissa menestyi Erkki Visa-voiteilla, unohtamatta että hiihtolahjojakin tarvittiin. Laasasen mainosti jälkeenpäin, että vitikelin Visa kilpailisi tämän päivän parhaiden voiteiden kanssa, sillä niin hyvä se oli. [S-LA-0012]

Voitto Liedes oli taas enemmän juoksija kuin hiihtäjä, mutta hän kertoo että saavuttaessaan neljä piirinmestaruutta on niistä kolme ratkaistu Julius Salmelan voitelulla. Samoin Voitto kertoi Halsuan maakuntaviestin voiton takana olleen Visa-voitelu. Kilpailussa Voitto itse hiihti Teerijärveltä Kaustiselle ja pääsi lähtemään matkaan Pyhäjärven Lauri Tikkaa niukasti edellä. Tikalla ylivoimaisen hiihtäjän maine hiihtäjänä, että Voitto ei edes itse uskonut mahdollisuuksiinsa, mutta Tikka jäikin lisää lähes minuutin.[S-LA-0012]

Julius, Julleksi nimitetty mestari, oli itsekin maakuntatasolla tunnustettu hiihtäjä. Julius otti hoitoonsa mestarihiihtäjiä kuten Jussi Kurikkalan ja järjesti leirejä keskipohjalaisille hiihtäjille. Hän oli palavasti hiihtoon syttynyt[S-LA-0012]. Siten Visan voiteluopas ei rajoittunutkaan pelkästään voiteluun vaan sisälsi täysivaltaisesti valmennusoppia kilpaurheilijoille.

• S-D-0077a Suksivoide Visan Hiihto- ja voiteluopas
• S-D-0077b Suksirasva Visan Voiteluopas ja Hinnasto 1951
• S-D-0077c Suksirasva Visan hinnasto 1954
• S-D-0077d Visa-mainoskirje.

  

Kuva. Julius ja ystävä hiihtämään lähdössä. Julius (toinen vasemmalla) ja hiihtokilpailut Suojeluskunnan järjestäminä

Visa-suksivoiteiden koostumus oli suuri salaisuus. Tuohon aikaan tietoja niistä salailtiin ennen paljon enemmän kuin nykyään. Edes Hiihtäjät eivät halunneet paljastaa, mitä suksien pohjissa oli. Juonikkaammait vaihtoivat jopa purkkiensa sisältöjä, jotta kilpakaverit eivät pääse selville voitelusta.[S-LA-0012]

Tuon ajan rasvamestarit välttivät paljastamastaa voiteittensa koostumusta. Turhaan kyseli Juliukselta halsualainen mestarihiihtäjä Kasperi Kujala voidereseptiä jatkaakseen Visa-voiteen valmistusta. Kasperi oli kokeillut itsekin voiteiden ”keittämistä,” muttei tahtonut onnistua [S-LA-0012]

Julius poika Hannu, joka oli kyllästymiseen saakka saanut puhdistaa suksien pohjista vanhoja voiteita, paljasti jälkeenpäin voiteiden sisältäneen tervaa, sulaa kumia, hartsia, parafiinia, mehiläisen vahaa. Hannultakin jäi täydellinen resepti epäselväksi, sillä Visaan laitettiin myös jotakin toista vahaa, jonka oikeinkirjoituksesta ei oltu varmoja ja mahdollisesti vielä muitakin aineita.Missä määrin mitäkin käytettiin, se oli mestarin salaisuus ja tieto meni hänen mukanaan hautaan. [S-LA-0012]

Siihen aikaan oli ikäänkuin Hiihtoliiton ”virallinen voidemestari” Esa Rossi Savosta. Tunnettu salaisuus oli, että ne purkit, jotka hän antoi edustushiihtäjien käytettäväksi ja myynnissä olevat, vaikka purkeissa oli samat etiketit, sisälsivät erilaista ainetta. Erkki Laasanen kertoo, että hänen käydessä Kokkolassa hakemassa Julius Salmelan tehtaalta, joka sijaitsi omakotitalon kellarissa pitäen yllä jonkinlaista tulipalon vaaraa koko ajan, voiteita omaan käyttöönsä, Salmela vakuutti, että kaikkien purkkien sisältö oli samanlainen.[S-LA-0012]

Näin ei varmaankaan aina ihan tarkkaan ollut. Luonnon kumi oli tärkeä aine voiteissa, mutta sitä ei tahtonut millään saada ja niin joutui Salmela sulattamaan rasvaansa vanhoja autonkumeja. Halsualaiset hiihtäjät saivat Liedeksen uskon mukaan parhaasta luonnollisesta kumista tehtyä suksirasvaa.[S-LA-0012]. Sotien aikana ja jälkeen voiteiden raaka-aineet olivat pahasti kortilla. 1950-luvun alussa tästä oltiin huolissaan jo ihan lehtikirjoituksissa:

• S-LA-0026 Suksivoiteitten raaka-aineita ei nyt ole saatavilla lainkaan
• S-LA-0027 Suksivoiteiden valmistaminen nykyisin hyvin hankalaa
• S-LA-0028 Visaa olisi mutta lumi puuttuu
• S-LA-0029 Tulipalo suksirasvavalmistamossa eilen.

Kuva. Juliuksen perhe 15.8.1952 Hendry Salmelan (vasemmalla) vierailun yhteydessä. Hendry, Juliuksen serkku, tuli Olympialaisia ja sukujuuriaan katsomaan. Henry Salmela seurassa Impi Koponen os Mäki (e Poikkijoki), Rauha Salmela silmälaisessan, Helli ja Julius, pojat Heikki ja Hannu pilkistävät takana, tytöt Tuula ja Terttu edessä. Julius, Hendry ja Impi ovat serkuksia, kuten Sandfred Salmela, joka tämän kuvan alun perin omisti.