Salmelan pohjoispuolelella samoihin aikoihin kuin Matti Matinpoika Store perusti oman tilansa, Hanni Ollinpoika Torppa pystytti Ahon tilan 1616 vanhalle huhtamaalle. Aho-nimi on otettu siitä, että paikalla oli joskus poltettu huhta. Hanni Aho e Torppa isännöi tilaa vuoteen 1651 asti. Tuohon mennessä Tunkkarilta oli tullut vävyksi Heikki Simonpoika sekä hänen isänsä Simo Hanninpoika Varg. Isä-Simo olikin kirjoissa isäntä vuoden ennen kuin Heikki Simonpoika ja hänen vaimonsa ryhtyivät tilaa pitämään. Vaimo kuitenkin menehtyi ja Heikki meni vielä kahteen kertaan naimisiin: Kaisa Matintytär sekä sotamiehen leski Elsa Laurintytär os Löijä. Hän ehti kuitenkin pitää tilaa 1653-81 ennen kuin hänen poikansa Juho Heikinpoika ja hänen vaimonsa Helga Erkintytär pitivät tilaa 1683-96. [EE]
Kuva. Räyringinjärven asutuksen kehitystä: vuoden 1608 ja 1700-luvun tilat [Jorma Salmela]
Juhon ja Helgan poika Erkki Juhonpoika ja Priita Juhontytär os Kangas pitivät tilaa vuosina 1697-1713 aina Isovihaan asti. Kasakoiden mellastaessa tila jäi kylmilleen kunnes 1719 Juhon tytär Priita Erkintytär ja hänen miehensä Olli Hannipoika os Paavola ottivat tilan nimiinsä aina vuoteen 1730 asti. [EE]
Ehkä tunnetuin Ahon suvun jäsen on pääministeri Esko Aho. Eskollakin on juuria Salmelan sukuun: hänen isoisänsä äiti on Kreeta Tuomaantytär os Salmela.
Kuva. Esko Aho pitämässä puhetta Alfred Salmelan 100-vuotisjuhlien yhteydessä
Löydä Ahon suku Facebookissa: Aho, Lång relatives.
Kreeta Tuomaantytär os Salmela (1840-1923) ja Erkki Antinpoika Aho
Kreeta Tuomaantytär on kotoisin Ellantuvalta. Hän on Tuomas Tuomaanpojan tytär. Kreeta meni Aholle Peltolan talon emännäksi vietettyään häät 24.11.1867 Erkki Antinpoika Ahon e Alperi (1838-97) kanssa. Perheeseen siunaantui kuusi lasta, kolme poikaa ja kolme tytärtä.
Henkilön Kreeta (Greeta Tuomaantytär) Aho [Salmela] jälkipolvet
Kuva. Ahon suvun Maanpää lintuperspektiivistä. Vasemmalla keskimäinen rakennus on Viljami sepän paja
Digiarkiston dokumentteja Ahosta:
Rauha Salmela (1903-67) ja Kauno Aho
Antti Eliaanpoika Salmelan tytär Rauha meni naimisiin Kauno Ahon (1904-1970) kanssa. Kauno ja Rauha viljelivät maata Maanpäässä. Kauno jakoi talon veljensä Jalmarin kanssa. Kaunolla oli myös kuorma-auto, Vetelin ensimmäinen, yhdessä Hannes Palosaaren kanssa. Rauhan ja Kaunon perheeseen siunaantui kahdeksan lasta. Kauno oli jo valmiiksi lähisukua Salmelalle, sillä hän oli Leander Salmela (os Aho) serkku.
Kauno oli yrittäjä ja hän pyöritti Räyringissä Autokorjaamo Ahoa. Siellä kävikin muun muassa Salmelan Martti huollattamassa McCormick –traktroriaan. Rauhan ja Kaunon perheeseen siunaantui kahdeksan lasta. Kauno oli jo valmiiksi lähisukua Salmelalle, sillä hän oli Leander Salmela (os Aho) serkku. Perhe asettui Ahon Maanpään tilalle asumaan. [Esa Aho]
Kaunon poika Risto seurasi isänsä jalanjälkiä ja perusti autokorjaamon Kokkola-Seinäjoki (Vimpelin) tien varteen.
Kuva. Kauno Ahon tupa ja komea Ford
Kuva. Kauno Aho. Risto Aho isänsä moottoripyörän kyydissä ja hiihtämässä [Esa Ahon kuvia]
Henkilön Rauha Aho [Salmela] jälkipolvet
Henkilön Jarmo (Risto Jarmo Juhani) Aho ja hänen puolisonsa Erja Onerva Aho [Heikkilä] perhekaavio