Martti (1912-80) ja Laine

S-VK-1200W - Martti Salmela ja Laine muotokuva Martti harrasti nuorena aktiivisesti yleisurheilua, kuten Kasperin kaikki pojat. Heidän urheiluseuratoiminastaan voi lukea sivulta Seuratoimintaa Salmelassa. Martti ei ollut koulumiehiä vaan taisi jo nuorena tietää ryhtyvänsä isännäksi Salmelaan. Ylempää kansakoulu hän alkoi käydä 1922 ja sai päästötodistuksen 1926 (S-D-0020). Nuorena miehenä hän teki uskollisesti töitä kotitilalla Kasperintuvalla useita vuosia. Joskus hän meni uittomieheksi Haapajärvelle. Se työ kesti vain muutaman viikon keväällä. Sulo, Martin veli muistelee: Eräänä talvena olimme Martin ja Uljaksen kanssa tukinajosavotassa Halsuan sydänmailla, suunnilleen sen Venetjoen tekojärven altaassa. Suurin osa näistä työpalkoista luovutettiin isälle, mutta saimme sillä tavalla pukurahoja itsellemmekin [A].

Kuva. Martti Salmela ja Laine os Niemelä

Martti meni kihloihin ja sitten naimisiin vuonna 1938 tarkastuskarjakko Laine Niemelän kanssa. He halusivat ostaa sen Urho Salmelalta (Antti Heikinpojan poika) ostetun maatilan ja isä-Kasperi myi sen samalla hinnalla 50’000 markkaa, millä oli ostanutkin. Tästä tehtiin kauppakirja ja lainhuudatus: S-D-0101a ja S-D-0101b. Martti ja Taito olivat yhdessä alkaneet rakentaa Katajan myllyn vastapäätä taloa, haaveenaan perustaa myllymiehiä varten siihen kahvila. Martin naimisiin meno sotki tämän yhteisen yrityksen. Taiton oli jäätävä syrjaan, koska talo oli nyt Lainen ja Martin maalla ja he tahtoivat sen kodikseen. Siitä puuttui silloin vielä navetta ja muut rakennukset, jotka he rakensivat sodan jälkeen. [A] Talosta tuli nimeltään Marttila. Urhon maat Martin piirtämänä: S-D-0091Marttila RNo 7-42 peltokaavio.

Nuoren parin ja tilan perustamisen sotki Maailmansota 1939. Martti Salmelan sotareissuista voi lukea luvusta Martti Salmelan sota . Perhe oli sotien aikana Lainen vanhempien luona Lohtajalla, Niemelän tilalla. Siellä syntyikin Leena vuonna 1941. Erään kerran Martin ollessa tulossa lomille, Laine pisti tohinalla tupaa ja lapsia siistiksi miehensä tuloa varten. Lapset oli saunotettu ja pyhävaatteet oli laitettu päälle ja kaikki valmista. Mutta kävikin niin, että karbidilamppu leimahti ja kaikki nokeentuivat. Ei auttanut muuta kuin vielä lapset saunalle pestäväksi ja vaatteet putsattavaksi. Ja niin tuli Martti sillä aikaa kotiin tyhjään taloon ihmettelemään missä kaikki ovat [BB]. Karbiitilamppuja käytettiin aikana kun talossa ei ollut sähköjä. Se on eräänlainen kaasulamppu, jossa uimuri sääti.

Kuva. Martin ja Lainen perhe Marttilan pihalla 50-luvun lopulla Leena, Martti ja Paavo, Pirkko-Liisa, Taisto ja Antti sekä Laine

Sotien jälkeen perhe pääsi takaisin Marttilaan, elämä alkoi asettua. Täydellinen peruskorjaus tehtiin Marttilaan vuonna 1952 (S-D-0031). Laine piti Marttilassa kahvilaa sillä vastapäätä oli Katajan mylly, jonne tultiin aina Halsualta asti. Hevosille oli rakennettu katos ja kauempaa tulevat maanviljelijät viettivät usein öitänsä Marttilan yläkerran tuvassa. Niin on halsualainen Vilpas Marjusaari viettänyt öitä Marttilassa myllyreissuillaan. Sittemmin Vilpaksen tytär Kati meni naimisiin Marttilan pojan Paavon kanssa. Kahvila ei ollut sodanjälkeinen ajatus, vaan se oli jo suunniteltu 1941 (S-D-0030a ja S-D-0030b), mutta taisi käydä niin että Jatkosota tuli tuolloin perheen suunnitelmien tielle. Juuri ennen Jatkosodan alkua Martti ehti saada Vaasan lääninhallitukselta luvat Myllykahvilan pitämiseen: S-D-0085.

Perheelle ja Marttilan pitämiselle tuli 1950-luvulla vaihtoehtokin. Akseli Niemelän, Lainen isän kuoltua vuonna 1954 Martti ja Laine asuivat puoli vuotta Lohtajan Kivimäessä, Lainen kotitilalla. Perhe suunnitteli ryhtyvänsä pitämään Kivimäen tilaa. Martti kuitenkin halusi takaisin Marttilaan. [T] Noilta ajoilta on Martin piirustus Akseli Niemelän maista ja laskelmia kuinka saada tila tuottavaksi: S-D-0088

Kuva. Perhe koolla pihanurmikolla vuonna 1949. Lainen sylissä Antti, Leena, Pirkko-Liisa, Taisto sekä Martin sylissä Paavo

Martti oli luonteelta hiljainen puurtaja. Sodankauhutkin saattoivat vähentää hänen puheliaisuuttaan. Tässä olikin konfliktia eläväisen ja puheliaan vaimon kanssa. Hän viljeli maata, teki metsätöitä sekä pyöritti kenttäsahaa. Marttilassa viljeltiin perunaa, ohraa ja kauraa. Ohrasta tehtiin leipää ja kaurat syötettiin hevosille ja lehmille. Lehmille kasvatettiin myös turnipsia ja naurista. Myyntiä varten kasvatettiin useana vuonna sokerijuurikasta, jonka kasvatus oli lapsista inhottavaa. Siinä missä perunan kitkeminen sujui helposti koneilla, sokerijuurikasta piti käsin kitkeä, harventaa ja kaiken kukkuraksi sato korjattiin syyskylmillä kohmeisin käsin. Metsänhoito kuuluu oleellisena osana maatilanpitoon ja Martilla niitä olikin Perhossa, Salmelan Muurahaissaaressa sekä Harjulla, Karhukytömaan laidalla. [T]

Laine oli karjakko ja kiersi työnsä puolesta Räyrinkiä talosta taloon. Laineen luonnolle otti sairaiden eläinten katsominen. Jos Laine ei saanut eläintä kuntoon, apuun haettiin Uudeltatuvalta Juho. Laine toimi myös Räyringin Maatalousnaisten puheenjohtajana ja rahastonhoitajana. Laine oli puhelias ja topakka emäntä. Eräänkin kerran Salmelan-Finnilän tien tulviessa, kuten se teki usein keväisin, Laine kasteli jalkansa tullessaan Finnilästä. Siitä Laine marssi kunnantalolle, jossa oli kunnan kokous meneillään, kertomaan että Räyringissä tulvii. Ja seuraavalla viikolla oli ojat perattu puhtaaksi ja tien tulviminen loppunut. [T]

Kuvat. Leena Salmela maalauksia perheestä

Tekniikka saapuu Marttilaan

Tekniikkakin saapui Marttilaan. Marttilaan tuli Salmelan taloista ensimmäisenä sähköt, sillä Fiilus Katajan mylly ja saha olivat tien toisella puolen. Fiilus Kataja oli laittanut Halsuanjokeen voimalan, josta veti sähköjohdot sahalleen Perhojoen varteen. Katajan laitoksista enemmän luvussa 3.10.3.

Kuva. Leena pilapiirros Lainen skootteriajelusta, Martti ja Solifer sekä Paavo ja Tero-poika ajamassa McCormickilla

Perheeseen tuli liikkumapeleistä ensimmäisenä Solifer-merkkinen skootteri. Lainekin halusi sillä kylillä käydä, ja lapset yrittivät emäntää opettaa. Laine oli kuitenkin kovin omapäinen eikä lapsien ohjeita tarvinnut. Niin polkaisi emäntä skootterin käyntiin, lähti liikkeelle ja niinhän siinä kävi, että matka jatkui suoraan pihatien ojaan. Oja oli täynnä nokkosia ja Laine polttikin itsensä kivuliisti niinhin. Niin kömpi Laine nolona ojasta, skootteri jäi sinne eikä hän enää sillä enää yrittänytkään ajaa. Tästä tarinasta Leena teki Perhojokilaakso –lehteen sittemmin pikakuvankin. [BB] Sitten viljelyyn saatiin nykyaikaista tehokkuutta kun ostettiin McCormick –merkkinen traktori, joka rekisteröitiin 1964 (S-D-0023b).

Henkilön Martti Viljo Nikolai Salmela ja hänen puolisonsa Laine Maria Salmela [Niemelä] perhekaavio

Henkilön Martti Salmela jälkipolvet

Martti ja Lainen Salmelan perhe

Perheen vanhimmat lapset ovat taitelija Leena Salmela sekä pastori Taisto Salmela.

Paavo Salmela tapasi halsualaisen Kati Marjusaaren ja yhdessä he muuttivat töiden perässä ensin Helsinkiin, sitten vakiinnuttiin Kouvolaan. 80-luvulla muutettiin vielä Keravalle.