Mäkitupia ja muita rakennuksia

1800-luvun lopulla asui Salmelassa tai Salmelan lähimailla Aapi ja Tilta. He todennäköisesti olivat myös mäkitupalaisia.

Samoin vielä 1950-luvun tienoilla oli vanhalla mummolla mökki Perhojoen varressa, Ruumissaaren mutkassa kylän puolella. Siis Salmelan sillalta alajuoksulle päin noin 500m. Sittemmin vanha muori halvaantui ja kuoli. Aika on tuon tuvan vienyt mennessään. [T]

Ellantuvan suunnassa vasemmalle tiestä timprasivat aikanaan Kalle Kauniston pojat tupan. Ensti Kaunisto ja hänen vaimonsa oli Hulda Kellosalo Ähtäristä viljelivät maata ja Ensti oli vielä uitoissa pomona. Monessa paikassa asuneet Vilho Kaunisto ja Aili os Järvelä asettuivat tänne pitäen muutamaa lehmänkantturaa. Vilho teki lisätienestiä myös koneenkäyttäjänä Salmelan meijerillä. Maat olivat entisiä Ellantuvan Jussin maita, jotka hän oli mennyt myymään Räyringin kunnalle.

Kauniston tuvasta oikealla on vieläkin pystyssä tupa, jonka Ellantuvan Jussin ja Rauman Selinan poika Ilmari Salmela rakensi Tampereen puolelta löytämälleen Eevalle, kun isä oli myynyt talonsa.

Männikön tuvat

S-VK-0300W - Männikön tuvalla Lainan luonaMännikkö tunnetaan myös Leenantupana (Salmelan kartta 1910) ja Lainan tupana, siltä ajalta kuin opettaja-Laina Salmela asui siellä. Tupaa ei pidä sekoittaa Isotupaan, jota alun perin herjattiin myös “Männiköksi”, kun 1840-luvulla Aaprami Salmela (Salmelan Kolme Isäntää) perheineen muutti pois Ellantuvalta.

Kuva. Männikkö eli Lainan tupa

Leenantuvassa asuivat 1900-luvun alussa mäkitupalaiset Leena ja Antti. Heillä oli pieni mökki Leanderin maalla Myllykankaalla. Antti oli entinen kirvesmies ja Leena entinen piika. Leena kutoi ja kehräsi taloihin, mutta Antti oli kuverepeämän takia melkein työkyvytön. Perunamaa heillä oli, mutta kunta joutui heitä avustamaan muilla ruokatavaroilla.

0009 Salmelan Vienon tupaNikkarintupa eli Vienontupa on Forsbackan tien takana ja Kasperintuvan edessä olleesta luhdista tehty Isontuvan poikain nikkariverstas, jossa kuitenkin monet perheet ovat asuneet tilapäisesti, kuten esimerkiksi hieroja-Santra  ja Julius ja sodanaikaan evakkona tullut Ohtosen siirtolaisperhe. Aikanaan Kasperintuvan entinen isäntä Aapa ja Tilta tulivat Puuroselta takaisin ja rakensivat vanhuudenmökin entisen Leenan mökin viereen. Syntyneen kolmen tuvan pihapiiri oli täynnä aittaa, luhtia ja muuta mökkänää lammaskoppeja myöden.

Kuva. Vienontupa eli Nikkarintupa Leena Salmelan maalaamana. Edessä punainen talli-navettarakennus, jossa Vienolla oli hevonen ja 2 lehmää

Sannantupa ja Kaisantupa

Sannantupa oli mäkitupa myöskin Leanderin maalla, mutta lähellä Ylitalon rajaa Myllykankaan laidassa. Sen oli rakentanut vanha sotaveteraani Jaakko Jaakonpoika Fiskari (1832-1900), ja jossa hän asui torpparina Maija-vaimonsa kanssa. Evijärveltä kotoisin oleva Jaakko perimätiedon mukaan osallistui Halkokarin kahakkaan 1854 ja Turkin sotaan. Seppä-Erkin tarinan mukaan Halkokarilla suurilukuista vihollista hämättiin oveluudella: sotilaat kiersivät kahta makasiiniä useaan kertaan, että vihollinen luulisi miehiä olevan enemmänkin. Pariskunta tuli Evijärveltä vuonna 1872 ilmeisesti asettuen ensin Ahoon [KK].

Myöhemmin valtio myönsi Jaakolle pienen eläkkeen, jota hän ihmetteli suuresti. Jaakko ja Maija juhlistivat eläkkeen saamista niin, että ihan mökinlattiakin keinahteli. Ensimmäisillä rahoilla he ostivatkin hokmannintippoja. Perimätiedon mukaan Jaakko oli palkittu urhoollisuudestaan kunniamerkillä, jonka vaimo kiinnitti miehensä rintaan hautajaisissa. Hänestä onkin muistona Räyringissä Korpelasta Patanaan päin menevän tien varrella vasemmalla puolella on Viskarin pelto. [D] [A]

Jaakon kuoltua Sanna Finnilä osti sen. Sanna oli jäänyt niin sanotuksi Amerikan leskeksi, kun mies Nikolai Finnilä oli lähtenyt länteen. Sitten Sannalle syntyi pari lasta ja Nikolai lopetti rahan lähettämisen. Sanna joutui myymään maatilansa velkojen takia, ja muuttamaan mainittuun mäkitupaan. Poika Ilmari kuoli 1920-luvulla ja tytär Lydia meni Uuteenkaarlepyyhyn naimisiin. Sanna elätti itseään tilapäistöillä, siivosi koulua, kehräsi, hieroi ja hoiti sairaita. [A]

Siinä lähellä Sannantupaa, mutta Ylitalon maalla oli vähän isompi mökki, jossa asui Matti Eljaksenpoika Salmela. Hän oli Isontuvan vanhan isännän, Erkin veli. Matin vaimo Kaisa oli kotoisin Karstulasta. He olivat lapsettomia. Myllykankaan rinteen tienoilla olleet kolme mäkitupaa, vaimoväen mukaan nimetyt Sannan ja Kaisan tuvat ovat kadonneet ajan saatossa. [D]

He olivat tehneet palan peltoa tupansa luokse ja vuokranneet Haapajärven rannasta jokisuulta niittua,etta voivat pitää kahta lehmää. Matti kävi taloissa päivätöissä. Han honotti puhuessaan kitavian takia. Kaisa teki voita myytavaksi. He tulivat hyvin toimeen. [A]

Ellantuvan Marttilan torppa

Ellantuvalla oli torppari Juho Aapraminpoika Marttila 1800-luvun puolivälissä. Torpassa asusteli vaimo, kaksi lasta sekä Juhon omat vanhemmat. Forsbackan isännällä Aapramilla oli kuitenkin miestyövoima- ja rahavaikeuksia. Niinpä Juho lähti osakkaaksi Forsbackan Aapintupaan. Torpparin asema parani kohinalla ja Juhon pojasta tuli kunnioitettu Forsbackan lautamies, Juho Juhonpoika Forsbacka. [D]

Juho Aapramipojan tytär Maria meni naimisiin Joonas Joonaanpoika Haapala pojan Juho Heikin kanssa 1873. Joonas oli Juhon yhtiökummani Forsbackan Aapintuvassa. Vuonna 1882 Juho Aapraminpojan päätyi vaimon Liisan kuoltua myymään osuutensa vävylleen Juho Heikille ja tämän veljelle Aleksanterille. [D]

Suutari-Kallen tupa

Suutari-Kalle Kaunisto oli Mattilan talon poikia. Kalle osti 1800-luvun loppupuolella kunnalta tontin Ellantuvan vanhoilta mailta. Tuonne Ristaukseen, muutaman sadan metriä Ellantuvalta Mattilaan päin, jokirantaan, Suutari-Kalle rakensi tupansa. Kallea odotteli siellä valmis kaivo eikä muuta kuhan putsit kunthon. Tänne hän tuli Mattilasta ja tuvasta tehtiin Kaunisto ja siitä tuli Kallelle uusi nimi. Erään tarinan mukaan Isotupa olisi aikanaan ollut tuolla paikalla ja että sen olisivat rakentaneet Suomen sodan aikaan venäläiset sotilaat. Suutari-Kallen talo on jo purettu, mutta Kauniston suku jatkaa niillä main kahen savun verran. [PP][D]

Suutari-Kallen tuvalle menevän tien varrella oli Pilikistys ja siellä uittoyhtiön kämppä. Pilikistys on saanut nimensä siitä, että siellä seurattiin uiton kulkua. Uittotuvassa sai keitellä kahvia ja nukkua.

Ristauksessa Kalle hoiteli suutarin tointa ja invalidina sillä elättikin suuren perheensä. Erään kerran kalajuttujen takia Kallella ja Salmelan Aapilla menivät sukset niin pahasti ristiin, että Aapi opetteli itse tekemään kenkänsä ettei joutuisi niitä Kallelta ostamaan.

Suutari-Kalle oli myös viulupelimanni. Kun tanssittiin riihessä, hänet nostettiin kiukaan päälle soittamaan. Lisäksi hänen poikansa Vilho soitti, sel’ ja vielä Vilhon poika Torsti. [D]

Greetantupa eli Saaren Jaakontupa

S-P-1015 - Isonkylän karttaMonet lukijat tietävät, että mäkitupalaisia asettui Salmelan kylään, Kampelinlahdelle Haapajärven rantaan. Toki Kampelinniemi oli Virkkalan suvun maita ja kuului ennen Klemolan maihin.  Klemola (ikivanha muoto Kampel) on nuorempia tiloja Perhojoen alajuoksulta, jotka niin monesti ehtivät hankkimaan niittyjä ja peltoja viljelyyn yläjuoksun jokivarsilta. Paikkaa on myös kylällä kutsuttu “Pirunsaaren” nimellä.

Kuten oli torppareilla ja mäkitupalaisilla tapana, he toivat mukanaan talon. Järvenrantaan siirrettiin Saaren Jaakontupa Räyringin Isostakylästä.

Siellä Räyringin Isossakylässä oli kaksi tosi vanhaa sivukamarillista taloa toisiaan vastapäätä. Salmelan vanhat isännät ovat kertoneet, että talot olivat pystyssä jo Isonvihan aikana. Isossakylässä talon isäntänä oli viimeksi Jaakko Saari. Jaakontuvan piitassa on vuosiluku 1828, mutta tämä ei perimätiedon mukaan olisikaan talon rakennusvuosi vaan silloisen omistajan isoisän isän syntymävuosi. Tämän perusteella talo on rakennettu jo 1700-luvulla ja on yksi vanhimpia Keski-Pohjanmaalle tyypillisen sivukamarillisen talonpoikaistalon edustaja. Lue lisää sivukamarillisista taloista Salmelan Ellantuvan yhteydessä.

Kuva. Saaren Jaakontupa sijaisi aikanaan Räyringin Isonkylässä. Kartalla talo numero 37

Tuvan nykyiselle paikalleen siirsivät Virkkalan Erkki ja Heimo 1980-luvulla ja heiltä se siirtyi nykyisille kesätupalaiselle Ulla Martintytär Salmela os Honkalalle vuonna 2002. Talo on Ulla tummun isän isoisoäidin Kreeta Erkintytär Saaren (1841-1931 Greta Erics dr.) syntymäkoti ja kulkee kutsumanimellä Villa Greta.

Salmelan tuulimyllyt

Vanhalla ajalla, Hautaluoman törmässä, ylempänä mäellä tuulimyllyjen siivet jurnuttivat viljaa jauhoiksi [D]. Salmelan kankaalla oli 1900-luvun alussa kolme kappaletta tuulimyllyjä. Niitä oli rakennettu jokaiseen taloon ensimmäisen 1800-luvun jaon jälkeen. Niissä oli vain yksi kivipari. Niillä on jauhettu kaikki talon viljat alkuaikoina. Myöhemmässä vaiheessa jauhettiin vain eläinten tarvitsema vilja. Tämän vuosisadan puolella alkoivat vesimyllyt kehittyä ja niillä saatiin parempia jauhoja kuin tuulimyllyillä. Ne alkoivat rappeutua ja yksi toisensa jälkeen purettiin. Vanhat myllyt olivat samanlaisia, kuin Sulo Salmelan 1900-luvun alussa tekemä pienoismylly, mutta viisi kertaa suurempia.

Ylitalon Erkki laittoi vielä 30-luvulla Isontuvan ja Ylitalon yhteisen myllyn kuntoon ja sitä käytettiin muutama vuosi eläinjauhojen jauhamiseen. Kun Erkki kuoli, purettiin myllykin.

Salmelan silta

Salmelan alkuperäinen silta on rakennettu 1929. Se on sittemmin purettu ja viereen rakennettu 1950-luvulla nykyinen silta. Sillan perustuksia on vielä nähtävissä Perhojoen yläjuoksun puolella. Kunnollinen silta tulikin tarpeeseen, sillä Salmelan pellot olivat kasvaneet joen toiselle puolen. Olihan joki ja suo pysäyttäneet kasakatkin Ison Vihan aikaan. Salmelassa olikin sanonta Viisteensaarhen ei pääse ko kurjet ja pirut.

S-VK-0052W - Salmelan sillan rakennus

Kuva. Salmelan silta ja nuoria rakentajia. Toinen vasemmalta on Sandfred ja hänen vieressä Sulo Salmela

S-VK-0054W - Salmelan sillan rakennus 3 S-VK-0053W - Salmelan sillan rakennus 2

Kuva. Sillan rakennusväkeä. Vasemmanpuoleinen kuva päivätty 29.9.1929. Oikeanpuoleisessa kuvassa nuori Martti Salmela istuu oikealta luettuna kolmantena