Haapajärven kortetta niitettiin jo 1700-luvulla Salmelan tilan karja rehuksi. Korte on hyvää karjan rehuaja sitä syötettiin aikakin lypsykarjalle sellaisenaan ja pantiin silppuina appeen sekaan. Heinä on viikatteella niitettävä, tuotava märkänä rannalle, kuivattava ja pantava sitten latoon. Märän kortteen siirtämiseen vedestä kuivalle, käytetään tasapohjaista venettä (purria).

Kuva. Haapajärven ruotijako Kasperi Salmelan mukaan [C]

Kasperintuvassa 1900-luvun alussa tehtiin joka vuosi järviheinää. Talolla oli kaksi 1/4 ruodin osuutta. Marttilan talolle ostettiin vielä vuonna 1954 1/8 ruodin osuus Haapajärvestä 12’000 markan hintaan Eero Ilmari Tunkkarilta [I]. Koneistumisen ja lannoitteiden myötä,  korteen niittäminen väheni ja loppui, koska siihen ei voitu käyttää koneita.

Perhonjoki Virtaa lähellä Salmelaa Haapajärven lävitse. Haapajärvi on noin 2 km pitkä ja keskimäärin 0,7 km leveä, matala ja enimmäkseen kortetta kasvava heinäjärvi. Sen vedenpintaa on laskettu vuonna 1801 kaivamalla alapuolella olevaa Haapakoskea. Silloin perustettu Haapajärviseura jakoi järviniityn ruoteihin ja työssä mukana olleet talot saivat niittyosuudet työmäärän mukaan. Osakkaat rakensivat ladot rannalle, jonka jälkeen järviseura on pitänyt ne kunnossa. Osakkaat ovat maksaneet, joka vuosittain ylläpitovuokraa. Osuuksien suuruudet on määritelty murtolukuina 1/4, 1/8 ja 1/16 ruotia. Ruoteja oli 10 eteläpuolella järveä, jotka oli numeroitu 1-10. Sitten oli pohjoispäässä järveä hankalampitöisiä ruoteja, joilla oli nimi esimerkiksi Raparuoti, Hietapaikka, Perkkiö ja niin edelleen.

Kuva. Sandfred Salmela (purrissa oikealla) ja muuta väkeä töissä ilmeisesti Haapajärvellä

Heinätyö aloitettiin aina elokuun 1. päivänä. Silloin suoritettiin palstojen jako ja osakkaiden piti olla paikalla, tai oli tyydyttävä toisten suorittamaan jakoon. Osakas sai palstan kummaltakin puolelta järveä esimerkiksi ensimmäisestä ruodista ja Raparuodista. Toisena kesänä hän sai niittää toisesta ja Hietapaikan ruodeista. Kymmenen vuoden aikana hän oli niittänyt osansa joka ruodista. Näin tasattiin yhteinen järviniitty tasapuolisesti kaikkien kesken.

Kuva. Purrilla heinätöihin Pollarissa 1952, airoisa Kari Rantanen ja kyydissä Elsa Ratanen ja Naimi, Aimo ja Into Pollari [Kuva Armas Rantanen, Into Pollarin luvalla] ja hylätty purriressukka erään metsälammen rannalla [Sanna Niemi]

Haapajärveä ja sen järviseuraa on esitelty tarkemmin Vanhaa Veteliä –kirjassa. Kirjassa on myös kuva Sulo [78] ja Martti Salmelasta [80] kortteen niittotöissä. Järviseuran puheenjohtajan toimi muun muassa Kasperi Salmela [76].

Kuva. Haapajärven sijainti Räyringissä [Jorma Salmela]