Räyringin Isokylä ja Löijän tila sijaitsee Räyringin järven vastakkaisella puolella Salmelaan nähden. Tämä kylä ja Löijan kantatalo ovat olleet merkittävässä roolissa myös Salmelan talojen kehityshistoriassa. Ensimmäistä kertaa suvut yhdistyivät kun Löijan väki tuli Storen tilalle syyshäihin vuonna 1695. Löijan talon tytär Liisa Matintytär os. Löijastä (1674 -1757) meni naimisiin tulevan Storen talon isännän Mikko Antinpoika Storen (1681-1702) kanssa.

 Kuva. Isonkylän alkuperäisten ja vanhimpien talojen sijainti Florinin kartan 1757 mukaisesti.

Vanhimmissa tiedoissa tiedetään Kaisa-lesken olleen Löijan isäntänä vuosina 1547-53. Olli Matinpojan jälkeen Löijalle tuli suku alkaen Juho Klemetinpojasta (isäntänä 1585-1833), jatkuen Laurin, Erkin ja hänen vaimonsa Vappu Ollintyttären kautta Matti Erkinpoikaan (isäntänä 1675-78), Liisa Matintyttären isä. Ennen Liisan häitä isä Matti oli ehtinyt kuolla, vaimon Priita Erkintyttären mennessä uusiin naimisiin ja tuodessa Löijan taloon uuden isännän Heikki Kaaprielinpoika os Torpan. [EE]

Löija-nimi mainitaan ensikertaa Läijä vuonna 1648 ja Löijä 1652. Nimi on ruotsia ja tarkoittaa suomeksi salakkaa, joka lienee ollut isännän liikanimi. Puhekielessä suvusta on käytetty Lassila nimeä, ja Löija-nimellä enemminkin tarkoitettu Löijän taloja, kun on tarkoitettu koko numeroa. Asiakirjoihin Lassila –nimi tulee jo 1703, jolloin on kirjattu vuosina 1634-53 taloa isännöinyt Lauri eli Lassi Juhonpoika Lassila. [EE]

Kuva. Leenan pilakuva muistaa hiihtäjän Lassilan Kallen ja Isonkylän Mikkolan renkaan.