Salmelan kylä sijaitsee Vetelin Räyringissä, Keski-Pohjanmaalla Perhojokilaaksossa. Salmelan kylä luopui itsenäisyydestään vuonna 1917 ja liittyi Suomen Tasavaltaan. Salmelaisten maat rajoittuvat lännessä Räyringin järveen, pohjoisessa Mattilaan ja Haapajärveen, idässä Forsbackaan ja etelässä Finnilän maihin. Perhonjoki virtaa kaartaen kaakosta pohjoiseen Haapajärveen Salmelan maiden lävitse.

Katso myös TV-dokumentti: Keski-Pohjanmaa

Kuva. Räyringinjärven asutuksen kehitystä: vuoden 1608 ja 1700-luvun tilat [Jorma Salmela]

Vuodelta 1757 on säilynyt kartta, joka esittää Räyringin kylässä olleet Stor Anders ja Finnilä nimisten talojen viljelykset, sikäli kuin ne sijaitsivat kartan osoittamalla alueella. Ohessa karttaselityksen suomennos sellaisena kuin se oli kirjattu: ”Talo n:o 3 Stor Anders, maakirjanumero 4 ja manttaali 1/4, omistaja Anders Carlson, jolla oli seuraavat pellot ja niityt: Kartalla näkyvät:

Pellot:

• A Isokiven pelto, 2 palaa
• B Hautapelto, 4’’
• C Pirttipelto 2’’
• D Pitkä pelto 2’’
• E Tupapelto 3’’

Niityt:

• F Kytö 1 pala
• Je Lahden perä 1’’
• X Humalatarha 2 palaa.

Sitäpaitsi talossa oli seuraavat niityt, jotka eivät näy kartalla: Hiden kosken niskan korpi, Hiden kosken niska, Myllyn keto, Kosken alla eteläpuoli, Talvitjen korpi, Perku niitty, Lahden ojan suu, Oden nevan niitty, Sulka nevan niityt, Pasi neva, Nänhen neva, Kasken lahti, Patana oja.”

Kuva. Vanha karttapiirros, jossa on jo siirrytty järven rannasta Salmelaan

Yllä olevassa kartassa Salmelan talo on jo siirrettynä Koirakankaalta (Store) nykyiselle Ellantuvan paikalle. Kartta 1700 – luvulta ja siinä näkyvät myös Salmelan raivatut kotipellot. Tuohon aikaan  metsiä ei ollut vielä jaettu talojen / kylien kesken, vaan kaikki metsät ja järvet olivat yhteistä omaisuutta.

Alkuperäiset Storen tilan rakennukset sijaitsivat nykyisen Räyringin terveystalon paikkeilla. Sieltä ne purettiin 1757 ja siirrettiin nykyisen Ellantuvan pihapiiriin.

Salmelan Kolme isäntää jakaantuivat:

• Ellantupa: Tuomas Salmelan sukuhaara
• Uusi tupa: Juha Hindrikki Salmelan sukuhaara. Sittemmin rakennettiin myös uudempi Uusi tupa
• Isotupa: Aaprami Salmelan sukuhaara. Sittemmin rakennettiin Leanderintupa, Kasperintupa, Ylitalo.

Salmelan asukkaat vuosina 1910 – 1930

Kuva. Salmelan kylä vuonna 1910 [A] 

Salmelan talojen yhteenlaskettu väkiluku on 106 henkeä. Se on kuitenkin vuosittain vaihdellut tuon summan alapuolella aikavälillä 1910 – 30, koska poistumat pienentävät.

Ellantuvan itäpää: Isäntä Antti Eliaanpoika Salmela

• Emäntä Lydia o.s. Forsbacka
• Lapset: Eino, Rauha, Viljo,
• Elli ja Sivia kaksoset, Väinö, Sulo, Ahti ja Toivo.
• Yhteensä 11 henkeä.

Ellantupa, länsipää: Isäntä Jussi (Juho Kasperi Eliaanpoika) Salmela

• Emäntä 1: Aleksandra Amalia o.s. Forsbacka. Ei lapsia
• Emäntä 2: Selina ja lapset Esteri, Ilmari, Hilja, Jenny
• Emäntä 3: Ruusa ja lapset: Juha, Eino, Tyyne, ja Vieno
• Väkeä yhteensä 10 henkeä.

Uusitupa: Isäntä Juho Kasperi Salmela

• Emäntä Ateliina o.s. Haapala
• Lapset: Uljas (kaatui), Aune, Heimo, Reino, Paavo (kaatui), Elsa
• Isännän veli Antti
• Isännän sisko Milka
• Vanha isäntä: Juho Heikki III Salmela
• Vanha emäntä: Amalia,o.s. Kivelä
• Tytär Hanna
• Yhteensä 13

Vanhatupa: Isäntä Antti Heikinpoika Salmela

• Emäntä: Kaisa Matilda o.s. Polso
• Lapset: Sanfret, Mari, Nelma, Rauha ja Urho
• Renki Vilhard Pulkkinen, oli vuosia
• Heillä oli ajoittain piikakin, kun Nelma teki ompelutöitä vieraille.
• Yhteensä 6 henkeä, joskus 8 henkeä

Isotupa: Isäntä Antti J. Erkinpoika Salmela

• Emäntä, Iida o.s. Polso kuoli 1912. Lapset: Vilho, Jalmari, Vieno, kaksoset Viljo ja Joeli, Oskari (kaatui), seppä-Erkki (oli sotavankina)
• Emäntä 2. Hilja o.s. Torppa ja lapset: Aino, Veikko
• Vanhaisäntäpari Erkki Eliaksenpoika ja Annu o.s. Venetjoki
• Kasvatti Rauha Luomala, isännän sisarentytär
• Yhteensä 14 henkeä

Leanderintupa: Isäntä Leander Salmela o.s. Aho

• Emäntä 1: Fiina Antintytär o.s.Salmela ja lapset: Viljo (kaatui), Väinö
• Emäntä 2. Fiina Aapramintytär o.s. Salmela ja lapset: Vieno, Vilma, Valma, Viivi, Veikko, Vilho (kuoli sotasair.), Valdemar (Valte), Voitto Matias (Matti), Vilpas
• Isännän äiti Fiia
• Edellisen tytär Rauha
• Yhteensä15 henkeä

Ylitalo: Isäntä Erkki Salmela o.s. Pulkkinen

• Emäntä Loviisa Eljaksetytär Salmela
• Poika, Joeli ja Joelin vaimo Iida o.s. Finnilä
• Lapset: Toivo (kuoli 5-vuotiaana), Elli, Toini, Kerttu, Toivo, Reino ja Arvo
• Vävy Juljus Pulkkinen ja hänen vaimo: Sandra o.s. Salmela sekä lapset: Taimi, Hannes,Sanni, Heikki (kaatui)
• Täti, Hilda, isäntäparin tytär.
• Yhteensä17 henkeä (ennen vanhusten kuolemaa).

Kasperintupa: Isäntä Kasperi Salmela

• Emäntä: Anna Ell‘Fiina o.s.Salmela
• Lapset Sulo, Laimi, Martti, Uljas, Aino, Taito, Anna, Jussi
• Piika, vaihtui vuosittain.

Näiden kahdeksaan talon lisäksi oli Salmelassa mainittuna ajanjaksona vielä kolme mäkitupaa.

• Leenantupa: Antti ja Leena
• Sannantupa: Sanna Finnilä ja lapset Ilmari ja Lydia
• Matin ja Kaisan tupa: Matti Eljaanpoika ja Kaisa Salmela.

Leenantuvassa asuivat 1900-luvun alussa Leena ja Antti. Heillä oli pieni mökki Leanderin maalla Myllykankaalla. Antti oli entinen kirvesmies ja Leena entinen piika. Leena kutoi ja kehräsi taloihin, mutta Antti oli kuverepeämän takia melkein työkyvytön. Perunamaa heillä oli, mutta kunta joutui heitä avustamaan muilla ruokatavaroilla.

Sannantupa myöskin Leanderin maalla, mutta lähellä Ylitalon rajaa Myllykankaan laidassa. Sen oli rakentanut vanha Turkin sodan veteraani Jaakko Fiskari ja hänen kuoltuaan oli Sanna Finnilä ostanut sen. Sanna oli jäänyt niin sanotuksi Amerikan leskeksi, kun mies Nikolai Finnilä oli lähtenyt länteen. Sitten Sannalle syntyi pari lasta ja Nikolai lopetti rahan lähettämisen. Sanna joutui myymään maatilansa velkojen takia, ja muuttamaan mainittuun mäkitupaan. Poika Ilmari kuoli 1920-luvulla ja tytär Lydia meni Uuteenkaarlepyyhyn naimisiin. Sanna elätti itseään tilapäistöillä, siivosi koulua, kehräsi, hieroi ja hoiti sairaita.

Kuva. Vetelin ja tarkemmin Räyringin kartta vuodelta 1925

Salmelan asukkaat vuosina 1950-luvulla

Vuonna 1953 kunnan toimesti aloitettiin tienrakennustyöt. Viisteestä Saaren ja Kiiskilän kohdalta jatkettiin tietä Salmelan halki Vimpelin tiehen asti. [JJ] Tuohon aikaan Katajan Fiiluksen tytär Esteriä riiannut Arvo muistelee kylän tie olosuhteita kirjassaan [ÄÄ]:

Jos oli vaikea kulku päästä sinne Katajan vintille hiljaa ”kuin varas yöllä”, niin sitä hankalampaa oli päästä varsinkin syksyllä kuivin jaloin koko Salmelan kankaalle. Salmelan Sepän ohitse kulki forsbackalaisten käyttämä tie ja samalla minun käyttämä friijuutie, mutta olipa se koko lailla märkä kulkuväylä. Toinen tie Salmelaan oli kuivempaa, mutta vähän enemmän piti kulkea niinsanotusti silmien alla. ”Ei esteitä tiellämme näy, ei näy”, lauloimme koulupoikina.

Salmelan kylässä [R]:

• Marttila: Martti Salmela ja Laine, Taisto, Leena, Liisa, Paavo, Antti 7
• Kataja: Fiilus, Maria, Eero, Eeli, Helle, Terho, Elli 7
• Männikkö: Laina 1
• Kasperintupa: Kasperi Salmela ja Fiina, Taito, Laina, Tuula, Inkeri, Esko, Vuokko, Vesa, Veli 10
• Isotupa: Jalmari, Saima,Taimi, Anneli, Tarmo, Tuomas 6
• Vienontupa: Vieno, Jalmari (Akola) 2
• Leanterintupa: Väinö, Veikko, Alli, Paula, Rauno, Antero 6
• Ylitalo: Yrjö, Eeva, Elvi 3
• Pulkkinen: Julius ja Sandra, Hannes, Anna, Heikki, Hannu 6
• Uusitupa: Juha ja Ateliina, Reino, Aura, Pirjo, Helena, Tapani 7
• Ellantupa: Lydia, Ahti, Annikki, Tapio, Simo, Sirkka, Laimi, Lauri, Anita, Annikki 10
• Ilmarin tupa: Ilmari, Viljo, Pentti, Jaakko, Irma, Raili 6
• Yhteensä 71.

Kuva. Salmelan rannan talot 1950-luvun alussa [Jorma Salmela]

Rantasalmelassa [R]:

• Heimon talo Heimo, Aino, Leo, Kalevi, Unto, Risto, Riitta, Mirja 8
• Jussila Jussi, Aino, Pauli, Jukka, Jorma, Markku, Pekka, Marjo, Hannele, Matti 10
• Sepäntalo (Ollinpelto): seppä-Erkki, Anna, Teuvo, Tuulikki, Maila, Erkki, Arto, Olli, Eija, Kaija, Jouni 11
• Eloranta (vuokralaisia yhteensä) 29.

Yhteensä Salmelan mailla asui 100 salmelalaista. Lisäksi [R]:

• Terveystalolla (silloin vielä) Vilpas, Eeva, Esa, Timo, Janne 5
• Kaunisto entisellä Ellantuvan maalla Ernst, Hulda, Toivo, Aino, Pentti, Timo 6
• Järvelä (entinen Kauniston Vilhon talo) Aato, Taimi 2.

Kuva. Salmelan kylä 1940-luvulla [Jorma Salmela]