Adolph Salmi (1882-1953)

S-VK-3003W - Adolph Salmi mainarina Spiketownissa WashingtonissaAaprami Matinpojan vanhin poika Aato muutti Amerikkaan ja vaihtoi nimekseen Adolph Salmi. Isä Aaprami palatessa Amerikasta kotiin, oli Räyrinkiin perustettu kansakoulu, johon vanhin poika Aatto laitettiinkin. Aatto oli lahjakas oppilas ja sai hyvän todistuksen. Aaprami Salmelan mielestä kuitenkin “koulu tekee lapsista laiskoja” ja niin sai Aaton koulunkäynti loppua yhteen lukukauteen. Salmeliinin varoittava esimerkki saattoi olla myös osasyynä tässä.

Kuva. Aato mainarina Spiketownissa

Myöhemmin Aatto muutti Amerikkaan varmasti osittain katkeroituneena siitä, ettei hän saanut jatkaa koulunkäyntiä. Aluksi hän toimi sekatyömiehenä ja mainarina Spiketownissa, Washingtonin osavaltiossa. Mainariaikoina Aatto joutui kaivosonnettomuuten, jossa sai palovammoja, joista kylläkin parantui hyvin. Aatto oli muuttanut nimensä tultuaan rapakon taakse. Hänen uusi nimensä oli Adolph Salmi.

Myöhemmin hän toimi Astoriassa Oregonissa ilmestyvän Toveri-lehden ja New Yorkissa ilmestyvän Raivaaja-lehdessä toimittajana. Työväenliikkeestä innostuttuaan Aatto joutui mustalle listalle, ja keikkatöitä oli tämän jälkeen vaikeaa saada. Hän kirjoitti myös muihin lehtiin, kuten American Appeal -nimiseen lehteen. Raivaaja-lehden päätoimittajanahan toimi toinen keskipohjalainen – Oskari Tokoi – joka oli sisällissodan 1918 jälkeen päätynyt Muurmannin pataljoonan kautta Amerikkaan.

-

-

S-VK-3004W - Adolph Salmen koti Fifth Avenue 2056 New YorkissaKuva. Aato ja hänen kotinsa 2056 Fifth Avenue New Yorkissa

Aatto kirjoitti myös näytelmiä. Yksi tällainen näytelmä vuodelta 1921 – nimeltään Mataraisten Jaana – on päätynyt Alfred Salmelan arkistoon. Ei tiedetä, onko näytelmää esitetty amerikansuomalaisten kulttuuririennoissa New Yorkissa, mutta se on todennäköistä. Näytelmän kirjoittamisen aikoihin Aatto-veli asui New Yorkissa Harlemissa osoitteessa 2056 Fifth Avenue, jossa oli myös suomalaisten maahanmuuttajien kokoontumistila. Rakennus on edelleen olemassa, mutta se ei ole enää suomalaisten käytössä, vaan se muutettiin ensin kirkoksi, ja on nyttemmin remontoitu asuinkäyttöön. New Yorkiin Aatto myös haudattiin hänen kuolleessaan vuonna 1953. Aatto-veli kirjoitti muitakin näytelmiä. Yhdysvaltalaisissa julkaisurekistereissä mainitaan seuraavat: Amerikkalaisessa kaivoskylässä: Murhenäytelmä 6:ssa näytöksessä (1910), Her Daughters’ Guardian versus Social Lionesses, tragi-comedy in 3 acts (1922) ja Neiti ottaa Nokinaaman (Lady marries Dustface), näytelmä 3:ssa näytöksessä (1930). Näytelmät olivat ainakin osin poliittissävytteisiä.

S-VK-3006W - Aato vanhempanaKuva. Aato vanhoilla päivillä

Alfred-veli oli Aatolle varsin läheinen koko elämänsä ajan. Heidän kirjeenvaihdostaan selviää, että Aatto oli saanut Amerikassa sosialistisen herätyksen usean muun sinne muuttaneen suomalaisen tavoin. Alfredillekin hän näitä oppeja markkinoi, kuten oheisesta joulukuussa 1913 lähetetystä kirjeestä ilmenee:

“No niin puhutaanpa siitä sinun tulevaisuudestasi. Minä en voi sinulle neuvoa mitään muuta kuin, että luulen toki sinulla olevan samoja kykyjä kuin itsellänikin, sekä tunne, että olen omassa elementissäni ollessani sanomalehdessä. Minä soisin, että sinä mentyäsi seminaariin taikka johonkin oppilaitokseen liittyisit siellä työväenseuroihin. Tutkisit sosialismia, ja jos ei sitten sinulle sattuisi siellä olemaan sopivaa paikkaa, niin voisinhan minä tässä vuoden parin kolmen perästä toimittaa sinut tänne. Ehkäpä minä siihen mennessä kerkiän kohota johonkin puolueemme täkäläisiin lehtiin pääksi. Saisit tulla sitten harjoittelemaan minun ohjaukseni avulla ja jäädä toimittelemaan lehtiä sen jälkeen kun minä ehkä siirryn täällä poliittisille taikka muille vaikuttavammille ja kiitollisemmille urille.”

[E]