Alfred Salmela, koululaitoksen johtaja

S-VK-2024W - Alfred työssäAaprami Alfred Salmela (1897-1979) oli koulu- ja nuorisoseuramies. Hän toimi kouluhallituksen kouluneuvoksena 1928–1964, kansanopetusosaston osastopäällikkönä 1937–1964 ja pääjohtajan sijaisena 1943–1964. Suomen Nuorison Liiton puheenjohtajana hän toimi 1951–1964. Tasavallan presidentti myönsi hänelle professorin arvonimen 30.12.1964. Hän syntyi laskiaistiistaina 2. maaliskuuta 1897 kello kolme jälkeen puolen päivän perheen perheen kuudenneksi lapseksi .[E]

Lahjakas nuori mies ei saanut käydä kansakoulua, koska koulunkäynnin arveltiin opettavan vain laiskaksi. Tästä huolimatta hän 14-vuotiaana hakeutui Ilmajoen kansanopistoon, ja monen mutkan kautta lopulta päätyi johtamaan koko suomalaista kansakoululaitosta. Alfredin elämä on kuvaus ahkeruuden, innostuksen ja päättäväisyyden voitosta.

Alfred Salmela taisteli sekä Itsenäisyyssodassa että Talvi- ja Jatkosodissa. Alfred vei Salmelan ja Suomen opintielle Kansakoulun ja Kansalaiskoulun kehittämisellä .

Alfred Salmelasta kannattaa lukea lisää myös Keski-Pohjanmaan sukututkimusyhdistyksen sivuilta: artikkelit-kansiossa päivätty 1992-10-05 otsikolla Alfred Salmelan tie – Kiertokoulupojasta koululaitoksemme johtajaksi.

S-VK-2007W - Alfred sekä lapset Marssi ja Masa S-VK-2006W - Alfred ja Elna Salmelan perhe

Kuva. Alfred ja lapset Marssi ja Masa. Alfredin ja Elnan perhe: ylärivissä Aarre, Alfred, Matti ja alarivssä Anneli, Elna, Marja-Liisa ja Heikki.

Alfred oli valmistumisensa Jyväskylän seminaarista 1920 jälkeen hän oli yhtäjaksoisesti Suomen koululaitoksen palveluksessa aina vuoden 1964 loppuun asti. Myös tämän jälkeen hän jatkoi vaikuttamistaan, ja hänen uransa koululaitoksessa voidaankin laskea olevan yli 50 vuotta.

Alfred Salmelan muistolaatan paljasti vuonna 1997 Esko Aho. Lue siitä lisää: Kasperintupa. Lisäksi maailmansotien tapahtumat löytyvät: Alfred Salmelan sota (1939-43).

 S-VK-2017W - Alfred kotiimatkalla ensimmäisenä työpäivänsä kouluhallituksessaS-VK-2011W Alfred Salmela sylissään Marja-Liisan tytär Ritva

Kuva. Uunituore kouluneuvos Alfred tulossa kotiin ensimmäiseltä työpäivältään ja Alfred sylissään Marja-Liisan tytär Ritva

S-VK-2047W - Alfred ja Sirkka Salmela kahvilla Sanansaattaja-lehden haastattelussaSalmelan kulttuurivaikuttaja Alfred

Alfred, suomalaisen kuultturiherätyksen saanyt ylioppilas, keräsi 1900-luvun alkuvuosina kotiseudultaan loitsuja, runoja ja tarinoita sekä myöhemmin toimitti ne SKS:n kansanrunousarkistoon. Varhaisemmat tarinat ovat peräisin Keski-Pohjanmaalta, mutta myöhemmin hän keräsi Karjalan kannakselta aineistoa. Näin kotiseuturakas Alfred tuli tallentaneeksi paljon salmelalaista kulttuurihistoriaa. Karjalainen aineisto ovat peräisin ajalta, jolloin hän oli siellä opettajana ja teki samalla graduaan yliopistolle. Kansanrunousarkistossa on neljä Alfredin nidettä, eli aikamoinen määrä sananlaskuja, arvoituksia, runoja ja muita kansanperinnettä. Salmelan Loitsukirjaan on koottu tärkein osuus hänen keräämäänsä salmelalainen kansanperinneestä: salmelalaisia taikoja ja loitsuja, runoja ja lauluja, viisauksia ja arvoituksia. Alfredin keräämistä ja arkistoihin lähettämistä 1212 sananlaskusta löytyy käytännön neuvoja, moraalia, lasten kasvatusta sekä tietenkin huumoria. Niistä 60 julkaistiin Sananlaskut –kirjassa (toim. Kari Laukkanen ja Pekka Hakamies. Helsinki: SKS, 1978).

Kuva. Alfred ja Sirkka Salmela kahvilla Sanansaattaja-lehden haastattelussa

Alfredkin päätyi salmelalaiseen runoon. Taitelija Leena Salmela kirjoitti kuvaavan runon isoisänsä veljestä kouluneuvos Alfred Salmelasta, jonka vierlailut kotikylässä olivat aina suuri tapahtuma.

 

Alahfree tulee!

Kylän akat huusivat

ja juoksivat hätänsä kanssa

talosta taloon.

- Alahfree tulee!

Pantiin pystyyn työnjako:

Kasperilta syötetään,

Leanterilla saunotaan

ja Martintuvalle yöksi.

- Sinoot kyllä parempi keittähän … ?

- Meillä ei voi kortteerata

ko perunansiemet on

vielä pitkäsäkamarisa.

- Männiköntuvalla olis sauna ja

vissakki jo valamhiina … ?

- Panhan Alahfree ja Elna porstukamarhin

jos Laina tulee helluntaiks kotia …

- Kuka tuo Alfred on?

silakkakauppias kysyi ovensuusta.

Emännän nuppineula kolahti lattialle.

Järjestömies Alfred

Alfred oli kulttuurivaikututtaja, järjestöstöaktiivi ja ehti olla monessa mukana. Hän oli muun muassa Suomen Nuorison Liiton esimies sekä sen Pyrkijä-lehden toimituskunnan jäsen. Lehtiartikkeli Pyrkijä-lehdessä vuonna 1953 S-LA-0050 kertoo järjestön edustajiston vuosikokouksesta, jossa Alfred pitää avauspuheen ja tulee valituksi yksimielisesti jatkamaan järjestön johdossa. Alfred piti tässä kokouksessa vähän laajemman avauspuheen, mutta sitä ei ole julkaistu tässä lehden numerossa vaan maininta, että puhe julkaistaan kokonaisuudessaan myöhemmin. [Z]

S-VK-2049W - Suomen Nuorison Liiton edustajiston kokous 1953Kuva. Suomen Nuorison Liiton edustajiston kokous 1953. Jutustelemassa Tauno Jokinen, Aili Carlson, Margit Uutela ja järjestön esimies kouluneuvos Alfred Salmela

Muuta Alfredista

Henkilön Alfred (Aabrami Alfred) Salmela esivanhemmat

Henkilön Alfred (Aabrami Alfred) Salmela jälkipolvet

Alfred Salmela mediassa:

Tästä Suomen historian merkkihenkilöstä on kirjoitettu kirja: [E] Isä Salmela, ihminen ja koulunuudistaja

S-VK-2042W - Alfredin Ilmajoen kansanopistossa laatima Ex LibrisAlfred Salmelan omia kirjoja:

  • Kansakoulukysymyksiä – vapaita kirjoitelmia kaikille kansakoulun ystäville, WSOY 1931
  • Etiikan alkeet, WSOY 1931
  • Kansakoulun hallintoa, WSOY 1933
  • Suomen kansakouluhallinnon pääpiirteet, WSOY 1935
  • Kansakoulun oppilasarvostelu, Otava 1944
  • Kansakoululautakunta, Otava 1946
  • Kansakoulun puutarha (Väinö Peltosen kanssa), Otava 1946
  • Satuaapinen, Otava 1947
  • Uudistuva kansakoulu, Otava 1948
  • Suomen kansakouluhallinnon oppikirja, WSOY 1949
  • Kansakoulunopettajain nimittäminen opettajapulan aikana, Otava 1950
  • Isohanni Eino, Alfred Salmela: Maa on ikuinen, Viljami Kalliokosken 60-vuotis juhlajulkaisu, Keski-Pohjanmaan maakuntaliitto ry, 1954

Lukuisia oppikirjoja maantieteen ja historian alalta sekä lukemistoja, kuten:

  • Hakalehto-Salmela: Isänmaa ja maailma – kansakoulun maantieto
  • Isohanni Eino ja Salmela Alfred: Maa on ikuinen
  • Salmela A. – Mustonen Kerttu – Paalanen Esteri: Lapsuuden isänmaa – Otavan IV lukemisto
  • Juva Einar W. – Merikoski K. – Salmela Alfred: Itä-Karjalan vaiheita. Huomaa, että tämä kirja on varmaankin ollut opettaja Sulo Salmelalla käytössä, kun hän piti Itä-Karjalan koululaisille oppitunteja
  • Otavan lukemistot I – VII .

Maa on ikuinen - Viljami Kalliokosken 60-vuotisjuhlajulkaisu -kirjankansi Itä-Karjalan vaiheita -kirjankansi Isänmaa ja maailma 1931 -kirjankansi Isänmaa ja maailma 1948 -kirjankansi   Isänmaa ja Maailman maantieto 1950 -kirjankansi Satuaapinen -kirjankansi

Kuva. Joitakin Alfred Salmelan kirjoja. Ylempänä hänen exlibris

Suomen kansakoulun hallinnon oppikirja -kirjankansi Suomen kansakoulun hallinnon oppikirja -sisäsivu Suomen kansakoulun hallinnon oppikirja -alkusanat Suomen kansakoulun hallinnnon pääpiirteet -kirjankansi Suomen kansakoulun hallinnnon pääpiirteet -sisäsivu Suomen kansakoulun hallinnnon pääpiirteet -alkusanat

Kuva. Alfred kirjoitti kouluhallinnon kirjoja eri tarkoituksiin

Otavan lukemisto 4 - Lapsuuden isänmää 1955 -kirjankansi Otavan lukemisto 4 - Lapsuuden isänmää 1952 -kirjankansi Otavan lukemisto 7 - Avartuvaa elämää  -kirjankansi Otavan lukemisto 7 - Avartuvaa elämää  -sisäsivu

Kuva. Alfredin Otavan lukemistot I – VII ovat tarkoitettu vastaaville Kansakoulun luokille 1-7. Kuvassa 4.luokalle tarkoitusta Lapsuuden Isänmaa -kirjasta kaksi eri panosta vuosilta 1952 ja 1955. Seitsemännelle luokalle on tarkoittettu Avartuvaa Elämää