Haukka, Haukilahti ja Huusko

Liisa Antintytär Store ja Jaakko Laurinpoika Haukilahti e Salo

0208 (Naisen muotokuva)Antin Antinpojan tytär Liisa Antintytär Store toi Salmelaan vuonna 1714 Jaakko Laurinpoika Salon vävyksi. Isonvihan aikaan (1713-21) Jaakko löysi nykyisen Haukan talon tienoilta sopivan paikan uudelle tilalle. Aikojen rauhoituttua Liisa Antintytär ja Jaakko omaksuivatkin nimen Haukilahti ja perustivat Haukan ja Haukilahden kylät saaden uskomattoman suuren joukon jälkipolvia. [D]

Liisa Antintytär Storen muotokuva. Lukija voi vain arvailla sitä hämmästystä, minkä taiteilija Leena Salmela koki muutettuaan Haukilahteen, Villa Monttuun, kun eräänä utuisena iltana kylään tulivat Liisa Antintytär ja Jaakko Laurinpoika. Sumpit keitettyään Leena maalasi nämä muotokuvat Haukilahden kylän ensimmäistä asukkaista. Se taisi olla Pyhäinpäivän aikaa –tai olisiko ollut aprillipäivä.

Jaakko Laurinpojan isä on Kaustisen salon talosta, lautamies Lauri Antinpoika Salo (1660-1742). Hän tulee alenevassa polvessa Salon talon isännistä, aina Olli Pietarinpojasta, joka on Salon ensimminen tunnettu isäntä vuosina 1549-1577. Lauri Antinpoika oli myös starosti ja vänrikki majurin komppaniassa. Lauri meni kolmasti naimisiin ja hulppeat 27 lasta. Ensimmäinen vaimo vihittiin 1679 Marketta Matintytär (1664-97), toinen 1698 Maria Kaaprielintytär Kuorikoski e Nikula (1675-1722). [TT]

Kolmas vaimo ja tarinan Jaakko Haukilahden äiti Margareta Jaakontytär (1692-1768) oli leski ja hänet vihittiin Laurin kanssa vuonna 1725 Kaarlelassa. Isonvihan aikaan venäläiset veivät yhden Lauri Salon lapsistaan ja pakottivat hänet 1721 kuljettamaan Turkuun sekä Kokkolasta että Kälviältä haalimansa tervat. Lisää kiinnostavia tietoja löytyy [EE] Kokkolan Pitäjän Yläosan Historiasta. Laurista alkaa suomalainen talonpoikainen sukututkimus, jota tämänkin kirjoitus on: Ylivetelin pappi Jaakko Forselius piirsi Laurin poikkeuksellisen sukupuun: Laurilla oli 195 jälkeläistä hänen vielä eläessään.[TT]

Jaakko Laurinpoika ja Liisa Antintytär os Store isännöivät Haukan taloa vuodesta 1723 alkaen (Virrankosken tieto). Rippikirjoihin pari tulee vuodesta 1742 alkaen. Haukan talo oli autioitunut Isonvihan aikana ja oli ollut asumattonana vuosina 1714-1719, kunnes Jaakko ja Liisa lunastivat sen. Haukka jäi perheelle pieneksi ja talo jäi Jaakon poika Jaakolle. Jaakko ja Liisa sekä heidän poikansa Heikki kanssa Haukilahteen, jonne rakennetun talon Heikki Jaakonpoika  sitten myöhemmin peri. Rippikiljan mukaan he olivat muuttaneet Haukilahteen vuoteen 1742 mennessä. [TT]

Jaakon ja Liisan poika Erkki Jaakonpoika (1728-88) perusti Huuskon talon. Hänen poikansa Erkki Erkinpoika lähti Forsbackaan vävyksi ja isännäksi naituaan 1871 Maria Juhontytär Forsbackan [D].

0062 Veikeä piippumiesMatti Jaakonpoika (1715-1751 e Store e Haukilahti) ryhtyi Pulkkisen ruotusotamieheksi ja omaksui nimen Matti Buldan. Hänen poikansa Jaakko Matinpoika (31.3.1732-1807) muutti äitipuolensa mukana Finnilään. Siellä hänet vihittiin 10.11.1754 Maria Ollintytär Ahon (s. 6.6.1725) kanssa. Jaakolle kävi käsky lähteä huonosti organisoituun Pommerin sotaan, johon Ruotsi-Suomi osallistui 1757. Armeijassa hän kulki Buldan –nimellä ja katkeroitui jouduttuaan sinne vääryydellä.

Kuva. Jaakko Laurinpojan muotokuva

Jaakko Matinpojan seikkailuista ja elämästä onkin kerrottu kirjassa “Suomalaisia talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon.” Jaakko oli vuosia kateissa, Maria vaimo siirtyi miehensä sukulaisten luo Haukilahteen Haukan taloon. Olihan talon isäntä Heikki setä Jaakolle sekä talossa asuva Liisa-tummu Jaakon isoäiti. Tarinan mukaan “Eräänä iltana tulee tupaan outo kulkija. Maria on juuri leipomassa, eikä hän tulijaa tunne. Mutta sitten mies avaa takkinsa ja sen alta paljastuu Marian kutomasta kankaasta tehty liivi. Silloin Maria tuntee tulijan Jaakoksi.” Jaakko oli palannut ja asettunut asumaan Lappajärven Lamminkylälle ja tuli sieltä sukuaan etsimään. Hän oli omaksunut nimekseen Jaakko Lammi, ja asui Lappajärvellä kuolemaansa asti. [D]

Perheen pojista Heikki Jaakonpoika (1725-92) perusti oman tilan ja omaksui nimen Haukka. Erkki Jaakonpoika (1728-88) jatkoi isäntänä Haukilahden tilalla. Hänen poikansa Erkki Erkinpoika Haukilahti lähti vävyksi ja isännäksi naituaan 1871 Maria Juhontytär Forsbackan. [D]

Henkilön Liisa Antintytär Haukilahti [Store] ja hänen puolisonsa Jaakko Laurinpoika Haukilahti e Salo perhekaavio

Henkilön Liisa Antintytär Haukilahti [Store] jälkipolvet

PK0164WKuva. Leena Salmelan pilakuva Haukilahdesta, jossa hän asui Villa Montussaan

Jaakko Jaakonpoika Haukka eli Haukkapuro (1717-1771)

Jaakko Jaakonpoika (1717-1771) oli talollinen, isäntänä Haukkapurolla. Jaakon poika Jaakko Jaakonpoika Yrttikoski (e Haukkapuro) on myös merkitty talolliseksi. Hänen jälkeläisensä päätyvät muun muassa Salon sukuun, jota kannattaa seurata heidän websivuiltaan (ylläpitäjä Matti Salo, löytyy Facebookista ja on mm Salmelan suku –ryhmän jäsen). Erityisesti kannattaa lukea tarinat

Henkilön Jaakko Jaakonpoika Haukkapuro e Store jälkipolvet

Heikki Jaakonpoika Haukilahti (1725-92)

Heikki muutti Haukilahden taloon vanhempiensa mukana ja peri isännyyden vuonna 1764 ja jatkoi isäntä aina kuolemaansa asti. Pian Haukilahdelle talon perustamisen jälkeen, vuonna 1746 Heikki vihittiin saarijärveläisen Anna Juhontyttären (1728-1801) kanssa. Pariskunta sai 15 lasta, joista 7 eli aikuiseksi asti. Perheen tytär meni naimisiin rautalampilaisen Juho Erkinpojan kanssa, joka tuli taloon vävyksi. Perheen vanhemmat, Liisa(1691-1764) ja Jaakko (1692-54), elivät Haukilahdessa pitkään. Jaakon kuoli rintatautiin 62-vuoden ikäisenä, Liisa 73-vuotiaana. [TT]

PK0178WMatti Heikinpojasta (1747-1835) tuli isäntä Haukilahti III taloon vuosiksi 1788-1824. Matti vei vihille Kustaa Torpan tyttären, Marian vuonna 1766. Maria Kustaantytär olikin vain 17-vuotias naimisiin mennessään, sai 16 lasta kunnes kuoli 44-vuotiaana. Talo ei jäänyt ilman emäntää, sillä Matti meni toisiin naimisiin 1794 Liisa os Ukskosken (1763-1833) kanssa. Toisesta salmelaisesta uusasutustalosta tuleva Liisa oli Heikki Hautakosken leski. [TT]

Matin poika Kustaa (1785-1863) otti Haukilahden IV talon isännöitäväkseen vuosina 1824-63. Naisonnea ei isännälle suotu, sillä hän meni kolmasti naimisiin. Kustaa Matinpojan vaimoja olivat Liisa Juhontytär Forsbacka (1788-1806) ja lappajärveläinen Liisa Erkintytär Lehto (Löfland 1783-1849) sekä sotamiehen tytär Maria Antintytär Oikari (1799-1885). Kustaa Matinpoika meni siis viimeisiin naimisiin 65-vuotiaana itseään 14 vuotta nuoremman itsellisen naisen kanssa. [TT]

Kaikki tämä Heikki Jaakonpoika Haukilahden suku johtaa Tapani Haukilahteen ja hänen vaimoonsa Eliisaan, jotka isännöivät edelleen Haukilahden tilaa. [TT]

Henkilön Heikki Jaakonpoika Haukilahti e Haukka jälkipolvet

Kuva. Jo vanhaksi tullut Leena Salmela tuli 90-luvun alkupuolella Haukilahteen Tapanin naapuriin ja eli Villa Montussaan elämänsä loppuun asti. Tämän pilakuvan Leena teki muutettuaan Haukilahteen ja tavattuaan lauman uteliaita naapureitaan. Ja Leena omisti tämän Tapanille kiitollisena kaikesta saamastaan avusta.