Fiina Antintytär toi vävyn isäntä Antti Matinpojan Antintupaan. Antintupa sittemmin tunnettiin Leanderintupana, ja selkeyden vuoksi käytämme tuota talon nimeä kautta linjan.
Leander Salmelan tarina Salmelan suvussa on monimutkainen, joten pientä tarkkaavaisuutta tarvitaan. Hän on omaa sukua Lång, mutta hänen äitinsä avioitui myöhemmin Salmelan sukuun. Siten hän oli Salmela jo mennessään naimiisiin Fiina Antintytär Salmelan kanssa sekä myöhemmin Fiina Aapramintytär Salmelan kanssa.
Leander Salmelan sukunimi oli siis Salmela jo ennen ensimmäistäkään avioliittoa. Mikkolasta kotoisin oleva Leanderin äiti Fiia miehensä kuoltua Amerikassa meni kolmanneksi vaimoksi Antti Salmelalle ja toi poikansa mukanaan Salmelaan. Leanderin isä oli Leander Lång Isostakylästä, mutta kun äiti avioitui muuttui pojankin sukunimi. Fiia ja Leander Lång asuivat Mikkolan ympyrässä Kankaanrannan vanhassa sivukamarituvassa. Siinä tuvassa asui lapsena siis Salmelan Leanterikin [D]. Ahossa asusti kaksi Leanderin isän veljeä, joille sukunimi on tullut talon mukaan Ahon Viljami (maanpään seppä) ja Eero Eloaho.
Kuva. Leander ja ikääntynyt amerikanmuuttaja John Salmi (Antti Heikinpojan poika) ja taustalla Elias Taivassalo.
Sitten Leanteri otti vaimokseen isäpuolensa tyttären Fiinan Antintyttären. Pariskunta jäi Leanderintupaan ja alkoi isännöidä maatilaa. Perheeseen syntyivät kaksi poikaa Viljo (1905-40) ja Väinö (1907-64).
Fiinan Antintyttären kuoltua Leanteri löysi toiseksi vaimoksi naapurista Fiina Aapramintyttären (1888-1943), Aapraham Matinpojan tyttären. Perheeseen syntyi vielä 10 lasta. Pojasta Veikko Salmelasta tuli Leanderintupan seuraava isäntä.
Kuva. Vasemmalla Leanterin äiti Fiia, hattu päässä Leanteri Salmela, Fiina Aapramintytär os Salmela. Leanterin ja 1.vaimon Fiina Antintyttären os Salmelan pojat takana Viljo ja Väinö. Fiina Aapramintyttären lapset Vieno Ylitorvi, isän sylissä Viivi Siponkoski, Valma Karhumaa Kalajoella, äidin sylissä Veikko ja Vilma Lång. Myöhemmin syntyivät Vilho, Valtteri, Matti ja Vilpas. Ensimmäinen Veikko kuoli pienenä, joten lapsia oli kaikkiaan 12.
Lapsista sekä Vilma ja Matti kasvoivat ja opiskelivat opettajiksi. Vilma meni naimisiin Matti Långin kanssa. Vastaavasti Matti otti vaimokseen Maire-Liisan.
Leander Salmela pääsi ripille 1897 vielä nimellä Leanteri Aho. Seuraavana kesänä tuli tieto Amerikasta, että isä oli kuollut sydänhalvaukseen. Leanter luopui mahdollisista aikeistaan lähteä Amerikkaan vaan päätti jäädä koti-Suomeen. Hän lähtikin Sortavalaan puusepän oppiin. Koulu oli 3-vuotinen ja Räyrinkiin hän palasi 1901 sukunimellä Salmela, koska äiti oli avioitunut Antti Salmelan kanssa. Avioduttuaan Fiina Antintyttären kanssa hän opetti Räyringin Ahon koululla puutöitä (nikkarointia) ja muun muassa ohjasi maanviljelysseuran järjestämillä puutyökursseilla. Hän valmisti myös huonekaluja, soittimia, ruumisarkkuja jne. [O]
Kuva. Leanderin puumerkki. Löydä koko Vieno Salmelan kokoelma: S-D-1015.
Sortavala kutsuikin nuoria 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Siellä oli muun muassa opettajaseminaari, diakonissalaitos, E. Mäkisen käsityökoulu ja siihen liittyvät Helylä Oy:n puunjalostustehtaat. Mäkisen koulu oli kytköksissä Helylä Oy:n kanssa ja siellä maksettiin oppilaille palkkaa. Helylässä valmistettiin suuri osa Suomen kansakouluissa käytetyistä kalusteista. [O]
Veteliläisiä puualan opiskelijoita Sortavalassa oli mm. Juho Wiljami Hertin, Jalmari Tyynelä (Leander Salmelan serkku), Leander Salmela, Heikki Hakala ja Nestori Pulkkinen [O]. Salmelaisia opiskeli muitakin Sortavalassa, esimerkiksi Sulo Salmela kävi opettajaseminaarin.
Kuva. Vilpas Peltokangas ja Leander Salmela kouluhallituksen järjestämällä käsityönopettajien kurssilla Härmän Voltissa 1930-luvulla. Nuori Vilpas ja Leander kuvassa keskellä työkalut käsissään. Lestijärveläinen Väinö Ring kuvassa oikealla. Kuva on julkaistu useissa kirjoissa kuten Keskipohjanmaan kuntien kuvateoksessa vuodelta 1980.
Kuva. Leanderin poika Vatteri ja Auli os Kangas
Kasperin ja Leanderin yhteisestä viljanpuinnista voi lukea: Viljan puiminen. Leanderista on kirjoitettu (perustuvat Leanderin pojan Allin tietoihin) seuraavissa julkaisuissa:
- Vanhaa Räyrinkiä [D]
- 2005 Vetelin Joulu –lehti [O].
Leanterin lapsisarjalla on yksi hyvä tuntomerkki: kaikkien nimet alkavat V-kirjaimella. Tosin yksi lapsista kapinoi ja alkoi käyttää toista etunimeä. Pojista Voitto Matias tunnetaan Salmelan kylällä nimellä Matti. Leander hioikin Salmelan suvun pelimannikulttuurin huippuunsa. Perheessä oltiin pelimanneja ja kaikki lapsetkin osasivat soittaa. [D]
Leanderin pojista Vilho ja Viljo kaatuivat Maailmansodassa. Heidän kohtaloistaan voi lukea Salmelan armeijasta. Vilho harrasti nuorisoseuratyötä, johon kuului näytelmät ja musiikki. Lapsista sekä Vilma ja Matti kasvoivat ja opiskelivat opettajiksi. Vilma meni naimisiin Matti Långin kanssa. Vastaavasti Matti (Voitto Eero Matias 1926-73) otti vaimokseen Maire-Liisan. Valma meni naimisiin Jukka Karhumaan kanssa ja muutti Himangalle. Vieno meni naimisiin Aaro Johan Yli-Torven kanssa. Muista lapsista:
- Valtteri muutti Kokkolaan
- Viivi meni Aarne Siponkosken kanssa naimisiin
- Väinö
- Veikko jatkoi Leanderituvan asumista Tuomistosta kotoisin olevan Alli-vaimon kanssa
Veikko ja Alli Salmela
Veikko tuli Leanderintuvan isännäksi isänsä Leanderin jälkeen. Hän meni naimisiin Allin kanssa.
Veikon ja Allin tytär Paula syntyi 1947, ja sai naapurin samanikäisen Inkerin (Nurminen os Salmela) leikkikaverikseen. Asuivathan he nurkat vastakkain ja leikkejä käytiin leikimässä molempien kodeissa. Tytöt olivat 3-vuotiaita, kun Paulan iso-isoäiti, Leanterin äiti, Fiia kuoli. Inkeri muistaakin hänet istumassa tuvan keinutuolissa ja keppi vieressä. [R]
Perhe rakensi 70-luvun alussa uuden talon Salmelan kylälle. Inkerin tullessa 1976 heinäkuussa vierailulle Jarno-vauvansa kanssa lapsuudenystävänsä Paulan luo, oli vanha Leanterintupa jo purettu. Tässä ”uudessa Leanderintuvassa” asuu Veikon vaimo Alli Salmela (s.1922) edelleen. [R]
Vilpas Salmela ja Eeva-Sisko os Cederberg
Vilpas, Leanderin poika kävi koulunsa koneteknikoksi. Niillä opeilla hän työskenteli Salmelan meijerissä, jota on monesti erehdyttävästi Räyringin Osuusmeijeriksi kutsuttu. Hän otti paikan Salmelan Jussilta, kun tämä lähti Kauhavalle perheineen sähköliikettä pitämään. Pojat olivatkin naapureita toisilleen, Vilppaan ollessa Leanderintuvalta ja Jussin pihan toiselta puolen Kasperintuvalta.
Vilpas nai Eeva-Sisko os Cederbergin ja perheeseen syntyi pelkkiä poikia. Perhe asui Terveystalolla, kunnes 60-luvulla he rakensivat omakotitalon Elorannan naapuritontille, Leanderin peltopalstalle.[R]
Eeva Sisko on on syntyisin Pohjois-Karjalasta ja asunut kouluikäisenä Kokkolassa. Hän oli pitkäaikainen Salmelan kylän kätilö vuosina 1950-77 . Nuoruutta ja kätilöaikojaan hän onkin muistellut [QQ] Vetelin Joulu 2007 –lehdessä (ja uudelleenjulkaistu [KK] Arjen tarinoita Vetelistä –kirjan sivuilla 36-38).
Eeva Sisko tulee Pohjois-Karjalasta, Joensuusta (silloisen Pielisensuun kylän Pekkalasta). Isä kirjasi tuhdin tyttären päiväkirjaansa syntyneeksi 1928 huhtikuussa: 5100 grammaa. Päiväkirjasta löytyykin tarkat merkinnät äidin polttojen alkamisesta, milloin kätilö tuli taloon ja ison tytön syntymästä klo 16.50. [QQ]
Kolme vuotta vanhempi veli kävi naapureillemme ilmoittamassa, että heille on syntynyt niin suuri tyttö, että sillä on käpälätkin. Taisi veli antaa nimenkin Eeva-siskolle: kun veljeltäni oli kysytty, mikä tytölle nimeksi, hän oli vastannut että Sisko vaan.[QQ]
Kuva. Leena pilailee 1980 Vetelin pitkäaikasen lääkärin, Suurkarin, kustannuksella. Eiköhän tämä viittaa tämän päivän eläkeläisiin, eli 50-luvun suurten ikäluokkien syntymiseen
Perhe muutti Kokkolaan 1938, Eeva kävi kansa- ja keskikoulun. Koulun päätyttyä Eeva meni puulta maistuvaan työhön metsätoimistoon. Hän rakasti pieniä ja lapsia ja täti kehoittikin opiskelemaan kätilöksi. Opinnot johtivat harjoitteluun Vetelin synnytyslaitokselle vuonna 1947. Harjoittelun jälkeen Eeva haki kätilöopistoon ja aloitti opinnot 1948 ja valmistui paria vuotta myöhemmin.[QQ]
Eeva aloitti Kalajoen synnytyslaitoksella, josta hänet haalittiin eläkkeelle jäävän Elsa Ahon ja lääkäri Suurkarin voimin Salmelan Räyrinkiin. Suurkari oli soittanut Kalajoelle: ”pane se tyttö tulemaan Veteliin.” Räyringin lisäksi Eeva Sisko oli paljon aikaa Vetelin synnytyslaitoksella, eri puolilla kyliä neuvolakierroksella. Kyliä kierrettiin polkupyörällä, linja-autolla, hevoskyydillä, sittemmin mopolla ja vihdoin vuodesta 1963 omalla autolla. [QQ]
Eeva-Sisko on tunnettu pääministerinpäästäjä, hän kun kätilöi sekä Esko Ahon ja Juha Sipilän. Vanhanajan salmelalainen kätilö oli muun muassa Kasperintuvan Lyyti Perhon Peltokankaalla. Lue myös lehtiartikkeli Eeva-Siskosta Vetelin Joulu 2007 -lehdestä: S-LA-0053.
Valtteri (1924-2007) ja Auli os Heikkilä
Valtteri (1924-2007) on Leanderintuvan Leanderin poika. Hän asui Kokkolassa ja oli rakennusurakoitsija. Auli os Heikkilän ja Valtterin perheeseen syntyi neljä lasta. Sodan jälkeen asuttiin ahtaasti ja muun muassa vuosina 1949-50 Mariankadulla perheen luona asui myös opiskelijatytöt Marjatta Pulkkinen ja Seija Minkkilä. Tästä Marjatta muisteleekin lyhyesti [KK] Arjen Tarinoita Vetelistä kirjassa. Tuohon aikaan Auli odotti kolmatta lasta. Marjatta Pulkkinen tunnetaan historioitsijana, joka on koonnut valtavan määrän paikallishistoriaa vuosien saatossa useisiin kirjoihin ja lehtiartikkeleihin.
Valtteri Talvi-ja Jatkosodan tapahtumista voi lukea luvusta Salmelan armeija.