Elias Aapraminpoika Salmela ja Liisa Erkintytär os Harjupatana (1825-83) isännöivät Isotupaa. Liisa oli omaa sukua Harjupatana. Pariskunta vihittiin pari vuotta tuhari Aapramin Matinpojan kuoleman jälkeen, 24.10.1847. Samana päivänä naimisiin menivät sekä Elias ja Liisa että sisko Kaisa Aapramintytär, joka sai puolisokseen Juho Juhonpoika Långin. Pariskunnat vihittiin kappalaisen luona ”utan skrud” eli ilman suuria kruunuhäitä. Vetelin vihittyjen kirjaan 2619628.KA kappalainen kirjasi:
24.10.1847 bondeson ärlig ungkarlen Elias Abrahamson Salmela med bondedottern Lisa Ericsdotter Harjupatana. Wigda å kapellans bohlet utan skrud af E.W.Snellman past.adj. i Laihela.
24.10.1847 bondeson ärlig ungkarlen Johan Johanson Lång med bondedottern Caisa Abrahamsdotter Salmela, Wigda å kapellansbohlet utan skrud af E.W Snellman.
He saivat ainakin kolme lasta: vuonna 1852 Erkki Eliaanpoika, neljä vuotta myöhemmin Loviisa (Maria Loviisa Eliaantytär) sekä vielä Matti Eliaanpoika. Kaikki kolme jäivät asumaan Salmelaan. Erkki jäi Isoontupaan, Loviisa ja vävy Erkki asettuivat Ylitaloon ja lapseton Matti siirtyi Kaisantupa mökkiin. Eliaan aikana rakennettiin Ylitupa hänen lapsilleen. Juho Heikki syntyi 18.4.1859.
Henkilön Elias Aapraminpoika Salmela jälkipolvet
Eliaan tytär Kreeta muutti Amerikkaan: Henkilön Kreeta Eliaantytär Mustamaa [Salmela] ja hänen puolisonsa Aaprami Heikinpoika Mustamaa e Niemi e Karhulahti perhekaavio
Erkki Eliaanpoika ja Annu Salmela
Erkki Eliaanpoika, Eliaksen ja Liisan poika, meni naimisiin Annu Venetjoen kanssa. Annu oli Halsuan Tiilikankaalta, Venetjoen Antin tyttäriä. Heille siirtyi Isontuvan isännyys Elias Aapraminpojalta, joka kuoli nuorella iällä Erkin ollessa vasta 14-vuotias.
Kuva. Vasemmalla Erkki Salmela ja Annu os Venetjoki. Oikealla Erkin poika Antti Erkinpoika ja lida Polso perheineen. Takana Antin pojat Jalmari ja Vilho, Antin vieressä Vieno, edessä kaksospojat Viljo ja Joeli, äidin sylissä tuleva seppä-Erkki ja oikealla Oska. Annu-mummun vieressä kasvattitytär Rauha Luomala.
Erkin vaimon Annu os Venetjoen (1849-1923) tarina on kimurantti. Annun oli rakastunut ja piti alun perin mennä vihille Halsuan Kalliokoskella (siis naapurikylässä) asuneen Kreeta Haapsalon Antti-pojan kanssa, mutta Annun isä oli estänyt avioliiton. Kreeta eli kiertävää elämää ollen kanteleensoittaja, myöhemmin kasvattaen maineensa legendaarisiin mittoihin. Annun isän mielestä kuitenkaan soittamalla ja laulamalla ei elänyt. Annun Antti-velikin oli ollut ihastunut Kreetan tyttäreen, mutta sitäkään ei sallittu. Annu oli itkenyt tätä murhetta niin kovin, että hänen oli pelätty kuolevan. Lopulta oli tullut kosija Salmelan Erkki ja ”korjannut” Annun Salmelaan vuonna 1871 ja tilanne rauhoittui. [VV]
Erkki Eliaanpojan lapsista useampi lähti Amerikkaan: Maria Matilda (1880-), Oskar (1886-) meni vuonna 1903, ja Erkki Nestori (1890-). Heidän poikansa Antti Jalmari jatkoi isäntänä.
Kuva. Erkki Eliaanpojan puumerkki. Löydä koko Vieno Salmelan kokoelma: S-D-1015.
Tyttäristä Liisa Alina (1875-1906) meni Halsualle 1896 Matti Heikinpoika Hautakosken (e. Kalliokoski, 1874-1929) vaimoksi. Lapsista ensimmäinen Juho Heikki (1872-75) ja Matti Sanfrid (1883) menehtyivät lapsina
Nälkävuodet 1860-luvulla
Annu ja Erkki elivät nälkävuodet 1860-luvulla. Salmelassa nälkävuodet eivät suurta kriisiä aiheuttaneet, mutta Annu kotona Halsuan Tiilikankaalla oli oltu kovilla. Jalmari Salmelan, Annun pojanpojan, kertomana [D]: ”Tummuvainaa oli Halsuan Tiilisaaresta kotoisin ja puhu palion köyhistä ajoista. Ko silippua ja petäjää syöthin ja olokia jauhethin leivän sekhan. Semmosta silippuleipää syöthin, mutta sitte oli ihimisten sisukset verillä. Se oli kovaa aikaa, mutta ei täälä Räyringisä ollu tutavainaan puheitten mukhan niin aharasta ko Tiilisaaresa oli ollu. Ei ne täälä petäjänparkista mitään puhunnu.”
Henkilön Erkki Eliaanpoika Salmela jälkipolvet
Loviisa ja Erkki Aapraminpoika Salmela
Loviisa Eliaantytär, meni naimisiin ikäisensä Erkki Aapraminpoika Pulkkisen kanssa. Loviisa toi vävyn Salmelaan. Tuhari Elias lohkaisi tyttärelleen ja vävylleen maatilan. Perhe muutti asumaan Ylitaloon, jonka Erkki Aapraminpoika oli alunperin rakentanut pojalleen Matille. Perheelle syntyi kahdeksan lasta, joista ainakin Aaprami ja Senja Kristiina kuolivat lapsina.
Vuonna 1894 syntyi perheeseen Sandra Erkintytär, josta kasvoikin tunnettu kansanparantaja. Santra myös löysi miehen Pulkkisesta ja toi hänet aikanaan kotivävyksi.
Kuva. Erkki Aapraminpojan puumerkki. Löydä koko Vieno Salmelan kokoelma: S-D-1015.
Henkilön Loviisa (Maria Lovisa Eliaantytär) Salmela jälkipolvet
Loviisan ja Erikin poika Joeli jatkoi Ylitalon isäntänä. Joeli päätyi myymään osuutensa Ellantuvan Einolle.
Matti Eliaanpoika ja Kaisa Salmela
Matti Eliaanpoika meni naimisiin Karstulasta kotoisin olevan Kaisan kanssa. Erkki Aapraminpoika rakennutti talon pojalleen Matille ja hänen vaimolleen. Matti ja Kaisa kuitenkin muuttivat mökkiin, Matin siskon Loviisan perheen muuttaessa asumaan Ylitaloon.Vuosisadan vaihteessa heillä oli Kaisantupa –niminen mäkitupa Ylitalon mailla, lähellä Sannantupaa. [A]
He olivat tehneet palan peltoa tupansa luokse ja vuokranneet Haapajärven rannasta jokisuulta niittyä, että voivat pitää kahta lehmää. Matti kävi taloissa päivätöissä. Hän honotti puhuessaan kitavian takia. Kaisa teki voita myytäväksi. He tulivat hyvin toimeen, mutta olivat lapsettomia. [A]