Venetjoki

Venetjoki on Halsualla. Kylän historia kannattaa lukea Maria-Elisa Marjusaaren suorittamasta tutkimuksesta ja kirjoittamasta tutkielmasta: S-D-0089 Venetjoen kylän Tiilisaaren talojen historiaa.

Venetjoen Tiilisaaren talot on rakennettu mielenkiintoisesti riviin. Talojen laittaminen riviin lienee johtunut siitä, että talot saatiin parhaaseen rakennuspaikkaan, alueen korkeimpaan kohtaan, jossa maaperä oli vähiten routivaa ja joka vuosi tulviva Venetjoki ei kiusannut niin paljon. Samalla saatiin tilaa muille rakennuksille talojen itä- ja pohjoispuolelle. Tiivillä rakentamisella säästettiin myös peltoa viljelykäyttöön. Talojen sijainnin pienen mäentöyrään lounaislaidassa huomaa vain joelta päin katsottuna. [WW]

S-VK-0603W - Venetjoen Tiilikankaan talot

Kuva. Venetjoen Tiilisaaren talot vuonna 50-luvulla. [Voitto Kalliokosken kuva]

Nälkävuodet 1860-luvulla olivat kovaa aikaa Halsualla ja Venetjoen talossa. Suomaalle perustetut pellot olivat erityisen hallanarkoja, ja juuri tuolloin keväthallat aiheuttivat koko Suomen alueella kriisin. Venetjoen Annu tuli Salmelaan Erkki Eliaanpojan vaimoksi. Hän muistelikin köyhiä aikoja ahkerasti, niistä enemmän Annun ja Erkin tarinassa.

Antti Antinpoika Venetjoki e Herronen ja Susanna os Liedes

S-VK-0605W - Venetjoen kylän Tiilisaaren talot Venetjoen takaa kuvattunaAntti Antinpoika (1815-95) tulee Räyringin Herroselta ja asettui Venetjoen Tiilisaaren keskitalon isännäksi. Hän meni naimisiin 1836 Liedeksen talon tyttären Liisa Juhontytär (1812-58). Perheeseen syntyi yksitoista lasta, joista kahdeksan kasvoi täyteen ikään. Vanhoilla päivillään leskeksi jäätyään 1860 hän nai vielä Maria Juhontytär os Niemen (1817-96). Matti Antinpoika jatkoi talon isäntänä salmelalaisen emäntänsä kanssa.

Kuva. Venetjoen kylän Tiilisaaren talot Venetjoen takaa kuvattuna vuonna 2011 [Voitto Kalliokosken kuva]

Isäntä Herrosen Antti sekaantui lastensa naimakauppoihin eikä siinä lapsilla sanan sijaa. Antin tytär Annu (Anna Loviisa) päätyi kiemuroiden kautta Erkki Eliaanpoika Salmelan vaimoksi. Poikansa Antin rakkauskuviot menivät myös uusiksi. Myös poika oli ollut ihastunut kuuluisan Kreeta Haapasalon tyttäreen, mutta se ei isä-Antille kelvannut. Antti pakotettiin 1860 avioitumaan isänsä upouuden toisen vaimon Maria Juhontytären tyttären Liisa Abramintyttären (1844-) kanssa. Isä oli ehtinyt paria kuukautta aiemmin menemään Abraham Niemen lesken kanssa naimisiin, ja jo lähetettiin oma poika vävyksi Niemen taloon. Antti Antinpoika perheineen lähtikin lopultahan tämä perhe lähti Amerikkaan ja omaksui lopulta nimein Wain. [VV]

Anna os Salmela (1850-1922) ja Matti Venetjoki (1854-1931)

0048 Matti Venetjoki ja Anna os Salmela - Het sitte Strangista Löijaan - Annan yksityiskohtaAnna Matintytär, Salmelan Isotuvan isännän Matti Aapraminpojan  tytär vihittiin Matti Antinpoika Venetjoen vaimoksi Halsualleja tuli emännäksi Tiilisaaren Matintuvalle. Perheeseen syntyi yksitoista lasta. Lapsista neljä kuoli jo lapsena: Maria Alina (1877), Taavetti (1881-83), Heikki (1886-88), Sandra Maria (1888). Matti Leander (1878-1903) menehtyi 25-vuotiaana.

Kuva. Anna Matintytär os Salmela Salmelan Isotuvalta

Talon emäntä Anna oli kasvanut Salmelan Isotuvassa hyvin uskovaiseksi ja oli kauhistunut Venetjoella järjestettyjä kihlajaisiaan: Venetjoella oli tapana pitää syksyisin ”Partten koliaiset” ja kihlajaiset oli päätetty järjestää samalla. Kesteihin oli kutsuttu puoli Halsuaa ja kaikki ”silmäätekevät”. Viinaa oli ollut ja paljon oli tapahtunut. Emännäksi päästyään Anna oli lopettanut moiset juhlat ja Venetjoesta tulikin evankeliumiyhdistyksen toiminnan keskeisiä seurapaikkoja 1800-luvun lopulla. Venetjoen emäntänä Anna oli ollut tomera ja taitava, käsityöihminen ja kylän lapsenpäästäjä, voiteiden tekijä ja osasi laittaa jäseniä paikoilleen – nämä taidot periytyivät sitten myös tyttärille saakka. [VV]

Venetjoella tiedetään, että suvun miesten hartioiden leveys on tullut Liedeksestä. Antti Venetjoki e Herronen näet nai Liedeksen talon tyttären Susannan ja he ostivat Venetjoen paloina. Ja suvun viisaus tulee Salmelan kautta Saaren suvusta. [VV]

S-VK-9009W - Antti Viljami Matinpoika Venetjoki ja Maria Joonaantytär os HeikkiläPerheen vanhemmat pojat Viljami ja Jussi lähti Yhdysvaltoihin kultaa vuolemaan, kuten tuohon aikaan oli tapana. Viljami (Antti Viljami 1875-1908) menehtyi suuressa Hannan kaivosonnettomuudessa, Wyomingissa. Tuosta tapahtumasta kannattaa lukea Keski-Pohjanmaan sukututkimusyhdistyksen sivuilta: artikkelit-kansiossa päivätty 2004-12-23 (01) nimellä Vehtarin Maijan elämänpolku. Jussi (Johan Sanfred 1881-1947) lähti myös ja palasi takaisinkin, nimensä menettäneenä mutta seikkailua rikkaampana.

Kuva. Antti Viljami Matinpoika Venetjoki ja Maria Joonaantytär os Heikkilä

Matti Antinpoika Venetjoki 1929 (1854-1931) - kirjassa Samuli Paulaharju Suomenselän Wieriltä 1930Perheen nuorimmainen, Nestori (1895-1972) nai kaustislaisen Emma Matintytär os Vesisenahon (e Kuorikoski 1880-1959). Tytär Anna Sofia (1884-1903) toi Venetjoen Matintupaan kotivävyn Matti Mastokankaan (e Kalliokoski). Matista tulikin talon isäntä Annan veljen Matti Leanderin kuoltua 1903. Sisar Tekla (1892-1956) meni vaimoksi Antti Adolf Matinpoika Marjusaarelle. Tekla ja Antti asuivat pienen hetken yhdessä Marjusaaren kylän talossa, mutta Tekla toi miehensä Venetjoen kylälle ja he lunastivat Matintuvasta. [VV]

Kun tyttöjen veljen Johan Sanfredin sukunimi muuttui Amerikan reissulla Joeksi, ei kylään jäänyt kuin yksi Venetjoki –niminen pariskunta. Fiian ja Teklan nuorena kuolleen Matti-veljen lapsienkin nimi kun muuttui Hotakaiseksi heidän äitinsä Augustan toisen aviomiehen mukaan. [VV]

Kuva. Matti Antinpoika Venetjoki (1854-1931) vuonna 1929. Kuva löytyy Samuli Paulaharjun kirjassa Suomenselän Wieriltä (1930). Matti oli yksi tärkeimmistä kirjan lähteinä olleista tarinaniskijöistä

Matti tulee talollisen Antti Antinpoika Venetjoen (e Herronen) perheestä, veljinään Heikki Antinpoika ja Antti Antinpoika. Herrosen Antin perhe asui keskimmäistä taloa Tiilisaaren taloratissa. Heikki-veljen lapsia ovat muun muassa Albert, Alma, Hilja, Vesteri.

Perheestä lähti Matin veli Antti ja sisko Marianna Amerikkaan. Antti (e Niemi e Venetjoki) omaksui nimen Andrew Wein ja perusti perheen St Louisiin, Minnesotan osavaltioon. Andrewn kirjeitä pastori K.H. Lindgrenin, Halsuan papin, kanssa on löytynyt yli 30 kappaletta ja ne löytyvät Halsuan kotiseutuarkistossa. Andrewn tarinaan kannattaa perehtyä Halsuan Joulu 2013 ja 2014 -lehdissä jonne teki kirjeistä jutut kirjeistä, elämästä sekä matkakertomus seikkailusta Atlantin toiselle puolen. Mariana (1853-1936) nai toholampilaisen  Aleksander Kriksmanin, muutti Amerikkaan, jonne heidän perheensä jäi asumaan.

S-VK-0039W Anna os Salmelan ja Matti Venetjoen perhe

Kuva. Keskellä Anna os Salmela ja Matti Antinpoika Venetjoki, vasemmalla tytär Fiia (Anna Sofia 1884-1914) ja puoliso Matti Fritiof Mastokangas (e Kalliokoski 1882-1965) sekä lapset Signe, Taito, Agnes Tauno ja Hannes. Oikealla tytär Tekla (1892-1956) ja puoliso Antti Adolf Marjusaari (1887-1966) ja Eira. Keskellä takana Nestori Matinpoika (1895-1972) ja käsi tummun olkapäällä Aili (Joki-Jussin tytär 1904-81, Salmelan Osuusmeijerin pitäjän Oskari Ahon tuleva vaimo)

Henkilön Anna Matintytär Venetjoki [Salmela] ja hänen puolisonsa Matti Antinpoika Venetjoki perhekaavio

S-VK-0037W Antti Antinpoika Venetjoen hauta Halsuan hautausmaalla S-VK-0038W Anna os Salmelan ja Matti Venetjoen hauta Halsuan hautausmaalla

Kuva. Kynttilän syttyvät edelleen Antti Antipoika Venetjoen ja hänen poikansa Mattin Antinpojan ja Anna Matintytär os Salmelan haudoille Halsuan hautausmaalla [Kuva Jarkko Joki]

Matti Mastokangas ja Anna Sofia os Venetjoki sekä Fiina os Hyyppä

S-VK-9010W - Matti Fritiof Mastokankangas ja Fiina os Hyyppä sekä poika JormaAnna Matintytär os Salmelan ja Matti Venetjoen tytär Anna Sofia (1884-1903) meni naimisiin Matti Fritiof Mastokankaan (e Kalliokoski 1882-1965) kanssa ja tuo hänet Venetjoen Matintupaan kotivävyksi. Matista ja Anna Sofiasta tulee talon isäntäpari Annan veljen Matti Leanderin kuoltua 1903. Anna Sofia menehtyy kuitenkin vuonna 1914.

Leski Matti löysi toisen vaimon Vapaussodan alla vuonna 1917 Fiina os Hyypästä (1889-1963). Fiina on Vetelin Hyypän Kaarlentuvan tyttäriä, salmelalaisen Liisa-Greetan ja hänen miehensä Juho Hyypän tytär. Kun Liisa-Greeta on Leanderintuvan isännän Matti Aapraminpojan tytär, on molempien Matti Mastokankaan vaimojen äiti on Salmelasta.

Matti olikin puuhakas mies. Tarinan mukaan Matti aikoinaan vanhana tuharina oli tullut Kivojalle (Kalliokoskelle) perunannostotalkoisiin tuumaten: “Tulin isse ko Fiina on niin vilunen ja pojat huonoja toppaahan.

Kuva. Matti Fritiof Mastokankangas ja Fiina os Hyyppä sekä poika Jorma

Henkilön Anna Sofia Matintytär Mastokangas [Venetjoki] ja hänen puolisonsa Matti Fritiof Jaakonpoika Mastokangas e Kalliokoski perhekaavio

Henkilön Fiina (Hilma Josefiina) Juhontytär Mastokangas [Hyyppä] ja hänen puolisonsa Matti Fritiof Jaakonpoika Mastokangas e Kalliokoski perhekaavio

 Jussi Joki (1881-1947) ja Milja os Torppa (1894-1960)

S-VK-9006W Joki-Jussi AmerikassaMolempien Jussin ja Miljan äiti tulee Salmelasta. Jussin äiti on Anna Matintytär os Salmela ja isä Matti Antinpoika Venetjoki. Miljan salmelalaiset sukujuuret tulevat hänen äitinsä Maija Torppa os Salmelan kautta. Maija kotoisin on Salmelan Leanderintuvalta ja on Matti Aapraminpojan tytär.

Nuori Jussi lähti rapakon taakse Yhdysvaltoihin tienaamaan. Joki-Jussin sukunimi vaihtui matkalla. Alunperin Johan Sanfred Venetjoki (1881-1947), joka Amerikassa nimi lyheni. Olihan Joki helpompi lausua amerikkalaisten suussa kuin pidempi Venetjoki. Amerikassa Jussi tapasi Selma Nelimarkan (1875-1917) ja nuorukaiset menivät naimisiin vuosisadan vaihteessa. Pariskunta tuli takaisin Suomeen noin vuonna 1912. Lapsia perheeseen syntyi ja kuolï molemmissa paikoissa. Selma kuoli nuorimman lapsensa Vesan syntymän jälkeen Itsenäisyyssodan alla.

Jussin ja Selman lapsista kuusi kasvoi aikuisiksi, tyttöistä Aili ja Vieno sekä neljä poikaa.Pojista kuitenkin sota vei kaksi. Kaatuneet veljekset olivat Vesa (1917-40) ja Vilho (1909-41), joka oli jo ehtinyt mennä naimisiin Gunilla kanssa, joka jäi leskeksi. Sodan käynyt Valter (1908-65) ja Viljo (1915-55) saivat elää normaalin, joskin lyhyen elämän. Tyttäret Aili (1904-81) meni Oskari Ahon (1890-1962) vaimoksi ja Vieno (1906-70) nai Väinö Kalliokosken (1908-84). Tässä kohtaa sukulaisuudet menevät monimutkaisiksi. Joki-Jussin ja ensimmäisen vaimon Selman tytär Vieno meni naimisiin Väinö Kalliokosken kanssa, jonka äiti oli Matilda os Torppa (luku 6.1.2) eli tuon Joki-Jussin toisen vaimon Miljan äidin sisko. Jussin äiti sekä molemmat anopit olivat Salmeloita.

S-VK-9007W Joki-Jussi ja Milja os TorppaMilja, Antti Torpan ja Maija os Salmelan tytär, tuli hoitamaan lasta ja perhettä. Toisiin naimisiin Jussi meni Miljan kanssa 1.8.1918. Salmelalaisten äitien lasten pariskunta haki Salmelan meijerin vanhan rakennuksen hirret ja rakensivat niistä Halsuan Venetjoelle talon itselleen vuonna 1919. Sopivasti talo saikin kutsumanimekseen Vanhapaikka. Nimitys ei kuitenkaan tule meijeriltä vaan siitä, että paikalla on ollut Venetjoen suvun ensimmäinen talo.

Kuva. Joki-Jussi ja Milja os Torppa 1910-luvun lopulla [Liisa Mäen os Joki kuva]

Juhon ja Miljan lapsia syntyi kaikkiaan 10, joista kaksi kuoli pienenä. Miljalla ja tyttärillä olivat kädentaidot hallussa. Vanhallapaikalla oli tyttöjä oli kaikkiaan seitsemän. He tekivät käsitöitä, karstasivat villoja, kehräsivät, loivat loimia ja kutoivat kauniita kankaita. Perheen sisarukset lähtivät kotoa aikuistuttuaan eri suuntiin: Kokkolaan, Turun seudulle, Lahteen ja Rovaniemelle. Vanhin pojosta, Matti kotikylään.

Sittemmin Vanhallepaikalle rakennettiin uusi talo 60-luvun vaihteessa ja talo purettiin kesällä 1961.Uuden ajan alkua korostaa vielä, että Heinolaan ja Vanhallepaikalle rakennettiin uudet talot 60-luvun vaihteessa ja molempien talojen vanha emäntä kuoli ennenkuin uusi talo oli valmis. Miljan hautajaiset syksyllä 1960 pidettiin molemmissa taloissa: hautajaiskahvit uudella puolella ja ruokailu vanhassa talossa.

Vanhallapaikalla kokoontui usein Venetjoen ja lähikylien nuoria viettämässä nuorisoseuran iltamia, joiden johtajana toimi usein Niilo Heinonen. Iltamissa laulettiin, lausuttiin runoja, leikittiin piirileikkejä ja kilpailtiin tieto- ja taitolajeissa. Vanhantuvan nuorisotoiminta voittikin Suomen mestaruuden nuorisoseuratyössä. Vanhanpaikan lasten mieluisimmat leikkipaikat olivat vanha mylly ja paja koskenrannalla. Miljalla oli talolla iso hyvin hoidettu puutarha, marjapensaita, kasvimaa ja Elli-tyttären hoitama kasvihuone. Pihapiiriä reunustamaan oli laitettu syreenipensaat.

Henkilön Jussi (Johan Sanfred) Joki (e Venetjoki) jälkipolvet

Henkilön Jussi (Johan Sanfred) Joki (e Venetjoki) ja hänen puolisonsa Milja (Fesia Familja) Joki (e Venetjoki) [Torppa] perhekaavio

Miljan lapsista Martti Joki (1926-2013) meni naimisiin Toinin kanssa 1948. Aluksi nuori pari asuin Vanhallapaikalla, kunnes muuttivat Kokkolaan 1956.

S-VK-9008W - Häät Venetjoella

Kuva. Martti Joen ja Toinin häät Venetjoella. Istumassa Milja Joki, Martti, Toini ja Toinin vanhemmat. Seisomassa vas. Vesteri ja Aino Venetjoki, Armas edessään Maria, Mauno, Mertta, Elli ja Martta. Sitten 5 tuntemanta, ehkä Toinin sukulaisia. Oikealla Elli ja Matti Joki sylissään Olavi