Halsuan Hotakainen on yksi vanhimmista Halsuan taloista ja vuosisatojen saatossa hyvin läheinen Storen eli Salmelan suvun kanssa. Vävyjä ja miniöitä on siirtynyt puolin ja toisin, mikä on yllättävää ottaen huomioon kohtuullisen välimatkan talojen välillä. Hotakainen talon nimenä mainitaan ensi kertaa vuonna 1572 muodossa Hotakka ja se tulee savolaisen perustajansa sukunimestä. Matti Hatakan suku asui taloa 1640-luvulle asti, jonka jälkeen autioitunutta taloa yritti asua Simo Hanninpoika e Aho 1653 ja hänen jälkeensä Antti Ollinpoika e Tunkkari. Antti menestyi ja isännöi taloa vaimonsa Anna Joosepintytär os Varilan kanssa vuodet 1675-81. [EE] Heistä alkaa Hotakaisen pitkä suku. Isännät:
- 1664-81 Antti Ollinpoika e Tunkkari ja vaimo Anna Joosepintytär os Varila 1675-81,
- 1683-1713 Kaaprieli Antinpoika (kuollut 1727) ja vaimot Kreeta Laurintytär Saari ja 1698 Vappu Erkintytär (1668-1742)
- 1723-27 Kaaprieli Kaaprielinpoika ja vaimo Leena Juhantytär os Kauppinen
- 1728-30 veli Matti Kaaprielinpoika (1703-1764) ja vaimo Kaisa Juhantytär os Kauppinen (1702-1770)
- Kaaprieli Matinpoika (1730-1802) ja Liisa Juhontytär os Humalampi (1731-1800)
- Matti Kaaprielinpoika (1754-1808) ja Maria Antintytär os Store (1752-1809)
Kaaprieli Matinpojan (1730-1802) isäntänä ollessa Hotakaisen ja Salmelan talon välillä kävi kuhina. Kaaprielin ja Kustaa Hotakaisen sekä vastaavasti Salmelan Iso-Antti Salmelan lapset muodostivat neljä pariskuntaa. Kaaprielin lapsista tuleva isäntä Matti toi miniäksi Marian. Nuoren parin sisarukset menivät myös naimisiin ja asettuivat Salmelan taloon: Matti Antinpoika (1763-89) otti vaimokseen Liisa Kaupintyttären (1768-). Matti Antinpoika kuoli kuitenkin nuorena ja Liisa Kaupintytär meni toisiin naimisiin Erkki Olavinpoika Pulkkisen (1793-) kanssa.
Kuva. Perhonjokilaakson tilat kokonaisuudessaan vuoden 1608 maakirjan mukaan. Hotakainen on yksi viidestä Halsuan talosta.
Kustaa Hotakaisen lapsista tytär Maria lähti Salmelaan emännäksi ja Juho Antinpoika Salmelan vaimoksi. Marian mukana lähti Salmelaan vävyksi Juho Kustaanpoika (1770-1834) mentyään naimisiin Marketa Antintyttären (1767-1833) kanssa.
Hotakaisen myöhempiä taloja ovat muun muassa Peritalo, Leantupa ja Matalatupa. Leantupa ja Peritalo ovat purettu, tosin Peritalo on saanut paikalleen uuden talon. Kun vanha Peritalo puretiin vuonna 1956 niin takan perustuksen vierestä löytyi kokonainen pystyyn haudatun pienikokoisen hevosen luuranko [EE]. Hevosen roolista perinteisissä uskomuksista voi lukea luvusta Hevosmiesten Salmela. Uudemman Peritalon purkivat Hotakaiset veljekset Ari ja Arto vuonna 1978. Tämä talo sai uuden elämän kesämökkinä, joka tehtiin Leantuvan puolimaisista hirsistä.
Nykypäivän Halsuan Hotakaisia on muun muassa kirjailija Kari Hotakainen.
Kuva. Vasemmalla Hotakaisen Peritalo ja vanha Leantupa. Pihalla Albert Hotakainen on nostamassa kananmunan näköistä pyöreää kiveä, jota viikonloppuisin pihalle kerääntyi paljon väkeä nostelemaan. Vanha Leantupa hävitettiin olympiavuonna 1952 ja Peritalo purettiin 1978. [Anssi Hotakainen kuva]
Matti Kaaprielinpoika Hotakainen (1754-1808) ja Maria Antintytär os Store
Halsuan Hotakaisella on ollut isäntänä Matti Kaaprielinpoika Hotakainen ja emäntänä Maria Antintytär os Store (1752-1809). Kuten Storen talo, myös Hotakaisen talo vaurastui 1750-luvun puolivälissä kovaa vauhtia. Läheinen yhteistyö Iso-Antti Salmelan kanssa lienee hyödyttänyt myös Matti Kaaprielinpoika Hotakaista, jolla oli Halsuan suurimmat viljelykset 8,6 tynnyrinalaa [EE].
Matin ja Marian perheeseen syntyi Aaprami Matinpoika, joka lähettiin myöhemmin Salmelaan kasvatiksi Marian lapsettomalle veljelle. Aapramista kasvoikin yksi Salmelan Kolmesta Isännästä perien 1/3 Salmelan tilaa ja isännöiden Salmelan Isotupaa.
Myös toinen Salmelan tuleva isäntä asui Matin isännöimässä Hotakaisen talossa. Talossa oli renkinä Tuomas Matinpoika e Haapala e Pöyhönen. Hän oli tullut Saarijärven Pöyhöseltä rengiksi Halsuan Hotakaiselle ja meni naimisiin talon tyttären Maria Kustaantyttären kanssa. Tuomas kuitenkin hukkui ja poika Tuomas Tuomaanpoika (1801-50) otettiin Salmelaan ottopojaksi. Tuomaksesta tuli Salmelan Ellantuvan isäntä.
Henkilön Maria Antintytär Hotakainen [Salmela] jälkipolvet
Leanteri Hotakainen (1869-1951) ja Liisa Eliaantytär os Salmela (1874-1927)
Ellantuvan Elias Tuomaanpojan tytär Liisa Matilda tuli Hotakaiselle Leanderin (Aaprami Leander Erkinpoika) vaimoksi. Leander oli Hotakaisen Leantuvan isäntä ja viereisen Peritalon isäntä oli hänen veljensä Matti. Leanderin ja Liisan perheeseen syntyi yhdeksän lasta.
Kuva. Leander Hotakainen ja Tilda os Salmela sekä lapset Hilja ja Vilho [Anssi Hotakainen kuva]
Leanderin ja Vihtorin isä Erkki Juhonpoika e Saari (1837-96) oli tullut vävyksi Hotakaisen taloon naituaan Maria Sofia Aapramintyttären (1845-1905). Talon vanhan isännän Aaprami Aapraminpojan (1814-1873) muut lapset olivat kuolleet kovin nuorina.
Kuva. Tildan ja Leanderin perhe. Ylärivin vasemmalta: Vilho, Leuno, Eino, Otto. Keskirivi: Valde ja Albert. Eturivi: Viljo Hotakainen e Venetjoki (Hiljan mies) ja Hilja. Väinö, äiti Liisa ja isä Leander sylissään Raakel. Muut paitsi Viljo ovat Liisan ja Leanderin lapsia [Anssi Hotakainen kuva]