Reemi, Salmelan suvun hevosmiehistä maineikkain, on Tauno Demeteriuksenpojan poika. Reemi metsätyönjohtaja ja maanviljelijä, mutta sydän ja aika oli kiinni raviurheilussa. Reemi onkin kirjoittanut nimensä suomalaisen raviurheilun historiaan maineikkaana raviohjastajana, hevoskasvattajana sekä järjestötoiminnan suurmiehenä. Reemi olikin Halsuan Hevosjalostusyhdistyksen puheenjohtaja sodan jälkeiset 38 vuotta, Halsuan edustaja Suomen Ravirenkaan kokouksissa 1949-73 ja siitä eteenpäin yli kahdenkymmenen vuoden ajan Suomen Hippoksen valtuuskunnan jäsenenä. Lisäksi Reemi kuului pitkään hevosjalostusliiton johtokuntaan ja oli ahkera hevosnäyttely- ja jalostusmies. Reemin muistolle ajetaan Halsualla vuosittain Miljoonaravit, jotka Reemi perusti vuonna 1962 keräten vuodesta toiseen pieneen Halsuan pitäjään kaikki Suomen parhaimmat ravurit.

Kuva. Maineikas ravihevonen Piritin oli Reemin viimeisin ajokkinsa, kuvassa Kannuksen Reemi jääraveissa.

Reemistä ravimiestarina kannattaa lukea kirjasta [OO] Laukka numerolle kuusi (saatavissa muun muassa http://www.metsapirtti.com/kirjatilaus)

Töitä Reemi oli hevosten kanssa tekemässä jo nuoresta pojasta asti. Savotoilla käyminen alkoi jo 14-vuotiaana. Maanviljelystöiden helpottaessa syksyllä, Reemi lähti metsätöihin savotoille ja palasi keväällä talon töihin. Sota-aika katkaisi vuosirytmin, mutta hevosten kanssa työt jatkuivat, sillä Reemi toimi kuormastojoukoissa. [OO]

Reemi muistelee nuoruuttaan ja sotaa videohaastattelussa: S-VK-4310W-10.mp4 .

Sodan aikana löysi Reemi mielitietyn Halsuan Ylikylästä, nuoren Irja Jyrkän. Vuonna helmikuussa 1942, Jatkosodan ollessa asemasotavaiheessa, 19-vuotias Irja ja 21-vuotias Reemi menivät kihloihin ja myöhemmin samana vuonna juhlittiin häitä. Hääpäiväksi tuli mielenkiintoinen 24.4.42, joka voidaan lukea siis molemminpäin. Tässä päivän valinnassakin taitaa olla hevosmiesten kujeilua.

Kuva. Yrjö Salmelan tytär Aino (Kalliokoski), Tauno Salmelan pojat Reemi ja Tauno Sakari

Sota-aikana maatalon pito oli raskasta, ja se kaatui uudelle miniälle Reemin ollessa sodassa. Reemin äiti Aili oli jo melko sairas, ja hän kuolikin pian sodan jälkeen vuonna 1945. Irja joutui siis maatilan töiden lisäksi hoitamaan myös anoppiaan. Kevättalvella 1944 syntyi perheeseen poika, Reino. Väkeä oli vähän miesten ollessa rintamalla ja talon naisten piti hoitaa myös raskaat miesten työt, mutta niistä selvittiin, olihan pakko. [OO]

Sotien jälkeen Reemi palasi metsätöihin Schaumannille, ja kyvykäs Reemi nousi Schaumannilla metsätyönjohtajaksi. Lisäksi perheen toinen lapsi, tytär Ritva syntyi vuonna 1948. Reemille hevostalous sen kaikkine osa-alueineen oli kuitenkin ominta alaa. Vakaa toimeentulo tuli työnjohtajana, joten Reemi pääsi harrastamaan raviurheilua. Itse ravihevosten ohjastaminen ei ollut Reemin suurin innostus, vaikka hän hevosillaan kilpailikin. Mielenkiinto kohdistui hevosten hoitamiseen ja valmentamiseen. Savukoskelta ostama ostettiin savottatalli ja tuotiin ravitalliksi Halsuan Salmelan pihaan. Reemi oli mukana valmennustöissä ja poikansa Reinon ravitoiminnassa aivan aivan viimeisiin vuosiinsa asti. [OO]

Reemi kuoli vuonna 2006 86-vuoden korkeassa iässä ja Irja hieman myöhemmin vuonna 2009. Yhteiseloa heille siunattiin komeat 64 vuotta. Reino ja hänen vaimonsa Eija jatkavat Reemin ja Salmelan Uudeltatuvalta tulevaa hevosperinnettä raviohjastajana ja hevoskasvattajana. Ritva Maija meni naimisiin 1969, mutta menehtyi nuorella iällä vuonna 1992.

Kuva. Reemi ja Irja Salmela 50v hääpäivänä