Tero Paavonpoika syntyi itsellisen Paavo Martinpojan ja Ida Katariina Vilpaantyttären pojaksi Kouvolan kauppalassa vuonna 356 sitten Salmelan perustamisen. Martti Salmelan poika Paavo oli lähtenyt Salmelan Marttilasta puolisonsa kanssa leveämmän leivän perään. Paavo työskenteli vaunuseppänä kiertäen useiden kauppaloiden kautta.
Tero laitettiin jo pienenä kansakouluun ja sieltä kisällin oppiin rohveessorimestari Kalevi Aaltosen Otaniemen fabriikkikouluun. Kisällinopin ohella Tero työskenteli leipurina ja myöhemmin fabriikissa sekatyömiehenä. Manufaktuurimestariksi valmistuttuaan hän siirtyi Hyvinkään konefabriikille. Eräänkin kerran tuhanti hän kun fabriikissa oli ongelmia: ”Kestää ko Salamelan kirkon rakentaminen.” Hyvinkään kauppalassa hän asui mäkitupalaisena Hanna Sepäntyttären kanssa. Tuhari ja tummu olivat muuttaneet omille teilleen.
Kuva. Tero Paavonpoika ja Hanna Sepontytär kihlautuneena 2015
Sitten kävi niin, että Marttilan rouva Leena Martintytär alkoi tuntea itsensä liian vanhaksi Marttilan talon ja tilan pitämiseen. Hän pyysi veljeään, Paavo tuharia määräämään poikansa Marttilaan rengiksi. Näin sovittiin ja kesällä 394 sSp Tero Paavonpoika tuli Marttilaan ja sai tehtäväkseen rapistuneen tuvan remontoinnin. Kävi kuitenkin niin, että Leena rouva menehtyi ja tilasta ryhdyttiin tekemään perunkirjoja. Erilaisten lehmänkauppojen kautta, mäkitupalainen Tero Paavonpoika lunasti itselleen Marttilan tilan. Talolliseksi tultuaan tilan valtavat peltovainiot aina Marttilan talolta koko matkan Perhojoelle asti otettiin käyttöön. Pelloilla lehmien ohella kasvatetaan perunaa, lanttua palsternakkaa, punajuuria sekä muita kasveja. Vain parissa vuodessa viljelyskäyttöön on otettu 5500m2 peltoa.
Näin onnen tuomalla vaurastuneena, Tero Paavonpoika toi vanhempansa syytinkiläisiksi Marttilaan sekä kihlasi Hanna Sepontyttären, talollisen tyttären Iitin Peltoselta. Salmelan pojat ovat aina olleet supliikkeja miehiä. Peltosen talon vanhan papan luona, mummon laittaessa kahvetta pöytään, otti Tero tilanteen haltuun: ”Kuule Seppo, on se ilmoja pidellyt… Tuota, kun minulla on tuolla Salamelan Marttilassa iso tupa, navetassakin pilttuut 7 lehmälle ja parille hevoselle, pellot siinä nätisti talon ympärillä jokivarressa, ja heinätkin pitäisi saada seipäille ja perunat syksyllä nostetuksi, niin joutaisiko tuo Hanna minulle Marttilaan emännäksi? ”
Ja niin kihlat käytiin hakemassa Kokkolasta, kun tervanpolttotöistä ehdittiin. Tervarahoilla ostettiin kihlat ja tarve-esineitä Marttilaan sekä hieman juhlistettiinkin. Näin on ollut salmelalaisilla tapana vuosisatojen ajan.
Kuva. Paavo tuhari tekemässä puhdetöitä ikkunanvalossa. Tiukkaa kuria Marttilassa pitävä Tero-isäntä on laittanut tummunsakin ja tuharinsakin raatamaan, että Marttila saadaan edustuskuntoon.