Opettaja Antti Jalmari Salmela on Aabrami Matinpojan poika, ja hän eli pitkän ja kunniallisen elämän. Ikää Antille ehti kertyä 91 vuotta. Antti oli 8-lapsisen maanviljelijäperheen toiseksi nuorimmainen. Hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan voi lukea luvusta 6.3. Noin vuonna 1920 Antti haki Rauman seminaariin opettajavalmistukseen ja pääsi, vaikka hänellä oli heikot silmät. Salmelan sisarussarjasta neljä, Laina, Alfred, Antti ja Fanny sekä vieläpä Fiinan mies Leanteri valmistuivat opettajiksi. Kesä ja joululomilla hän tuli aina Puuroselle auttamaan Vanhempiaan maanviljelystöissä. Opettajaseminaari oli siihen aikaan nelivuotinen. Kyllä Antilla rahavaikeuksia oli, koska hän meni kahden talven jälkeen väliaikäiseksi opettajaksi Lapilahdelle yhdeksi vuodeksi. Silloin oli epäpätevänkin helppo saada työtä, koska opettajapulaa oli. Hän säästikin palkastaan niin paljon, että voi omillaan käydä seuraavan harjoitusvuoden. Hän oli tenttimällä lukenut sen kolmannen vuoden yli, mikä kului Lapinlahdella, ja tuli takaisin samalle neljännelle, omalle luokalleen. Opettajantoimessa ollessaan hän oli saanut käytännön harjoitusta, josta oli hyötyä harjoituskoulussa ollessa. Lainakin meni lukemaan. [A] [S-D-1004]
Kuva. Antti Salmela nuorena miehenä
Antti Salmela sai päästötodistuksen Rauman seminaarista vuonna 1925. Opettajana hän toimi Lapinlahden Mäkikylän kansakoulussa 1922-23, Pyhäjärven U.l. Airolan kansakoulussa 1925-27 ja Porvoon Alhon kansakoulussa 1927 alkaen eläkkeelle saakka. [S-D-1004]
Antti Salmela vihittiin 50-vuotiaana avioliittoon seurakuntalehtoriksi ja sielunhoitajaksi valmistuvan Kerttu Sorsan kanssa. Avioliitto oli lapseton. Antti työskentelikin Porvoossa eläkkeelle pääsyyn asti. Kerttu-vaimo oli Helsingin Paavalin seurakunnassa. Kerttu tarjoilikin siellä Antin 90-vuotissyntymäpäivänä kirkkotilaisuuden yhteydessä kahvit. [R]
Kuva. Antin ja Kertun hääkuva.
Antti oli harras uskovainen, kuten vaimonsa Kerttukin. Antti kirjoittaa omasta uskoontulemisestaan näin:S-LA-0042.
Antti Salmela tunnettiin raittius-, nuorisoseura- ja kristillisen nuorisotyön harrastuksistaan. Lisäksi hän kirjoitti sanomalehtiin ja aikakausijulkaisuihin runoja, matkakertomuksia ja päivän tapahtumia sekä muistokirjoituksia. Antti Salmelan runot ovat mielenkiintoisin osa hänen tuotantoaan. Erityisen lämmin suhde äitiinsä tulee esille kauniilla tavalla, kun ottaa huomioon äidin 26 vuotta kestäneen mielisairauden. Isä jää etäiseksi taustahenkilöksi, ”joka myhäilee olemassaoloaan”. Lapsuusaika leikkeineen, nuorukaisen aikuistumisvaikeudet ja ensirakkauden päättyminen ovat aiheita, joihin Antti Salmela palaa yhä uudelleen. Muutamat humoristiset runot ovat kuin keitaita nuoren opettajan muutoin niin mollisointuisissa kokoelmissa. [S-D-1004]
Hän kantoi suomalaisen kulttuurin herätystä sydämessään kuten hänen aikalaisille akateemikoille on kuvaavaa. Hänen aikalaisista kansallisherännäisistä runoilijoista tunnetaan Eino Leino (1878-1926) parhaisten. Antin kirjoitukset jäivät pöytälaatikkoon, mutta Salmelan Loitsukirjaan on kerätty osia hänen tuotannostaan.
Kuva. Opettaja-Antti Salmela. Aaprami Matinpojan lapset Alfred, Antti, Fanni ja Laina Salmela nuorena.
Lue myös
- Leena Salmelan postuumisti kokoama runokokoelman käsikirjoitus: S-D-1004
- Lehtiartikkeli Kertusta: S-LA-0006
Antin kirjoituksia löytyy lehtileikearkistosta:
[Sulo Salmela, Inkeri Nurminen, Leena Salmela]
Kuva. Antin ja Kertun pariskunta kypsällä iällä. Leena Salmelan maalaus sedästään ”Minoon herra ja voimallisuus”