Vuosi 1757 ja sitä edeltävät vuodet olivat ahkeraa rakentamista Storen tilalla ja sen lähistöllä. Iso-Antti Kallenpoika Store muutti Storen talot suosalmen yli Ellantuvan paikoille, hänen siskonsa Brita oli perustamassa naapuriin Rytiniemen tilaa ja toisille puolelle Storen tilaa syntyi Forsbackan talokin. Näin polkaistiin paikalleen Salmela, Rytiniemi ja Forsbacka siten kuin ne kylinä ovat vielä tänäkin päivänä.
Rytiniemi sai nimensä arvattavasti järviruo’osta, josta paikalliset käyttävät nimitystä ryti. Rytiniemi asettuikin Salmelan ohessa Haapajärven rannalle, jolla oli tärkeä merkitys maanviljelijälle. Sen ensimmäinen talo rakennettiin ehkä lähellä nykyistä Lassilan taloa [D]. Rytiniemen talon tosin mainitaan 1769 toinenkin nimi: Haapakangas. Tämä nimikin tulee Haapajärvestä ja liittyy järven ympärille syntyneisiin haapa-aiheiseen paikannimiin. [EE]
Storen sukuisten Rytiniemen Eeruntuvan ja Jukantuvan talojen lisäksi Rytiniemeen perustettiin Mattilan talo todennäköisesti 1800-luvun puolivälissä. Talon perusti Matti Matinpoika Björkbacka (1806-1872), joka tulee Torppa-Aho suvusta. Talon nimi Mattila luultavasti tuli siitä, että suvun isännät kolmessa polvessa peräkkäin olivat Matti Matinpoikia. [D]
Kuva. Rytiniemen talo on numerolla 10. Leena Salmela pilailee rytiniemeläisille ja heidän tieongelmille
Brita Kallentytär Store ja Juho Tanelinpoika Rytiniemi
Brita Kallentytär oli Storen talon tyttäriä, Kalle Antinpojan tytär ja hän otti 1753 Kaustiselta Penttilän talosta aviomiehen itselleen. Juho Tanelinpoika Penttilä (1731-1802) ja Brita raivasivat tilan omaksuivat nimen Rytiniemi 1757. Perheeseen oli jo tuolloin syntynyt esikoinen Matti Juhonpoika (1754-1808). Kaikkiaan Rytiniemen uudisperheeseen syntyi 10 lasta, joista neljä jäi Rytiniemeen asumaan.
Seuraavassa sukupolvessa Matti Juhanpojan tytär Priita Juhontytär meni 1795 naimisiin Mikko Samulinpoika Pääkkösen kanssa, ja he pariskunta asettuin kauimpaan Haapajärven niemen nokkaan. Tämä Mikko Rytiniemi e Pääkkönen tunnettiinkin Ryti-Mikkona, joka oli riitaisissa väleissä Nuotta-Mikon kanssa. Niinpä he Haapajärven lahden yli he huutelivat toisilleen ilkeyksiä. Priita Juhontyttären ja Mikon lapsista kolme asettui Rytiniemeen, mutta heidän sukuhaaransa ei jatkunut Rytiniemessä. [D]
Juho Tanelinpojan ja Priita Kallentyttären lapsista Rytiniemen suku jatkui vain Antti Juhonpojan (1759-1825) kautta. Antti otti vaimon Priita Juhantytär oli kotoisin toiselta uustilalta, Forsbackasta. Rytiniemen talon väkeen voi tutustua kirkon rippikirjasta 1816-22: 8253823. Rytiniemessä Antin pojat Juho ja Jaakko jatkoivat isäntinä talossa. Ajat olivat kovia ja Juho Antipojalla oli kolme vaimoa elämänsä aikana. [D]
Jaakko Antinpoika otti vaimokseen Susannan. Susanna oli sitkeä nainen ja elikin seitsemän vuotta miestänsä pidempään. Rytiniemen veljesten Juhon ja Jaakon pojat Erkki Juhonpoika (1818-1881) ja Juho Heikki Jaakonpoika (1823-1894) jatkoivat Rytiniemen isäntinä. Tiettävästi heidän aikanaan perheet muuttivat erilleen. Näin syntyivät Rytiniemen kylään Eeruntupa ja Jukantupa. [D]
Henkilön Priita Kallentytär Rytiniemi [Store] jälkipolvet
Digiarkiston dokumentteja Rytiniemi:
-
Vaasan läänin maakirjasta 1875. Maakirjassa merkintöjä Rytiniemen tilasta 1800-luvulta.