Vetelin Pulkkisen perusti Juho jo vuonna 1567. Hän isännöi tilaa 1567-1578, mutta sitten jäljet katoavat. On oletettu että tila oli asumattomana aina vuoteen 1591 asti, jonka jälkeen Pulkkisen suku Yrjö Knuutinpojan tuomana saapui tilalle. Pulkkisen suvun ensimmäiset isännät: [F]
- Yrjö Knuutinpoika Pulkkinen isäntä vuosina 1592-1601
- Yrjö Yrjönpoika Pulkkinen
- Klemetti Yrjönpoika Pulkkinen 1653-
- Pietari Kiemetinpoika Pulkkinen 1663-1669 ja Anna Erkintytär os Läspä
- Yrjö Pietarinpoika Pulkkinen 1673-1697 ja vaimo Liisa Pietarintytär 1675-76 sekä toinen vaimo Vappu Matintytär 1678-1696
- veli Matti Pietarinpoika Pulkkinen 1698 – 1710 ja vaimo Anna Simontytär
- Matti Matinpoika Pulkkinen isäntä 1711- 1713 ja vaimo Maria Jaakontytär os Alperi
- Pietarin Matinpoika Pulkkinen 1719- 1730 ja vaimo Kaisa Antintytär os Kangas.
Klemetti Yrjönpojan tytär Liisa (1626-1710) lähti Storen talon emännäksi ja Antti Matinpoika Storen vaimoksi. Liisan isoveli Pietari (1622-1697) taasen jatkoi Pulkkisen isäntä isänsä jälkeen.
Kantatalo jakaantui Erkki Matinpojan (1701-71) jälkeen kolmeen taloon: Pulkkila (Herlevi), Koski (Ylijoki) ja Timmerbacka.
Pulkkislaisista kannattaa huomata:
- Erkki Erkinpoika, joka tuli isäntävävyksi Salmelan Ylitaloon. Hänen vaimonsa Loviisa on Elias Aapraminpojan tytär
- Iso-Antti Salmelan tyttären ja Harjupatanan emännän Anna Harjupatana os Salmelan tytär Liisa Erkintytär (1794-1868) tuli Pulkkiseen avioliiton kautta. Henkilön Liisa Erkintytär Pulkkinen [Harjupatana] jälkipolvet
- Opettaja Marjatta Pulkkinen, joka on kirjoittanut ehtymättömän määrän kotiseutuhistoriaa juttujen, kirjojen ja lehtiartikkelien muodossa. Hänen tekemäänsä tutkimustyötä lainataan kerta toisensa jälkeen Perhojokilaakson eri sukukirjoissa, niin myös Salmelan suvun historiikissa.
Maria Ukskoski (1750-1807) ja Rapakkoleuka Matti Matinpoika Pulkkinen
Salmelalaista verta saapui Pulkkiseen kun Maria Matintytär os Ukskoski (1750-1807) nai Pulkkisen isännän Rapakkoleuan (Matti Matinpoika Pulkkinen e Timmerbacka 1749-1809). Maria on Ukskosken kolmannen isännän Matti Antinpojan (1708-81) tytär.
Rapakkoleuka rakennuttikin Pulkkiseen Marialleen komean Hovilan talon. Hovila on siitä merkittävä talonpoikaistalo, että se on samanlainen kuin Salmelan Ellantupa ja edelleen olemassa: se tunnetaan nykyään siirrettynä Kaustisen Pelimannitalona. Pulkkisen kylän historian myöhempiä vaiheita kannattaa lukea kirjasta [F] Hellevin Viisi Veljestä.
Maria ja Matti löysivät varmaankin toisensa Perhossa, jossa Matti oli murhaa paossa. Marjatta Pulkkisen kokoaman tarinan mukaan Matti olisi kehuskullut kulkumiehelle tuulimyllyään, jota tämä olisi erehtynyt pilkkaamaan. Suivaantunut Matti löi miehen kuoliaaksi ja joutui pakosalle ja piileskelemään Perhon Hirvisaaressa, lähellä Ukskoskea. Tuohon aikaan murhakin vanheni seitsemässä vuodessa ja Matti pääsi palaamaan kotiin. Laiska mies ei Matti ollut vaan raivasi samalla 40 tynnyrinalaa peltoa, jotka osaltaan todistanevat tarinaa: Pulkkisen kylällä on ollut isot pelto-omistukset juuri Hirvisaaressa.
Rapakkoleuka lienee ollut melkoinen mies, sillä niin monia tarinoita hänestä liikkuu. Kovasti hän kuitenkin vauraustui ja jätti jälkeensä rikkaat talot. Seppä-Erkki Salmela kirjoitti eräänkin Salmelaan sijoittuvan uittotarinan muistiin. Tarina liittyy myös hieroja-Sandra ja Julius Pulkkinen tuskailuun, kun he raivasivat nevaa tehtiin kytömaaksi Viisteentien molemmilta puolin. Suosta he joutuivat vääntämään pois tukkeja, jotka oli leimattu P-kirjaimella. Rapakkoleuan tukit olivat jääneet Hämeennevan uumeniin. Kaikki alkoi kun Rapakkoleuka oli miehineen uittamassa puutavaraa Kokkolaan ja tulivat Salmelan Haapajärvelle. Järvellä oli hyvä etelätuuli, vähän itään alajuoksua kohti. Hyväntuulinen isäntä oli tuumannut: Niihän ne menee ko lammaslauma, ja ko tulhan kirkolle paan viis markkaa puupoikhan.
Järven alajuoksun jo näkyessä oli Rapakkoleukaan iskenyt ahneus: Ja persheestä minä viis markkaa puupojalle! Tästähän se luonto suuttui ja tuuli oli kääntynyt yht’äkkiä yltyen luoteeseen. Niin kova tuuli puski puut takaisin niin että iltaan mennessä ne olivat Haapajärven Itälahden perällä, josta ne kevät tulvien nostamassa vedessä uivat pitkälle Salmelan Hämeennevalle ja jäivät sinne pehmeään suohon kiinni.
Kuva. Rapakkoleuan rakennuttama ja Haarapeukalon rakentama Pulkkisen Hovila.
Rapakkoleualle ja Marialle syntyi seitsemän lasta, mutta aikuiseksi heistä selvisi vain kaksi tytärtä, Maria ja Susanna. Pulkkisen Timberbackaan tarvittiin siis kipeästi vävyjä. Tytär Maria Matintytär (1786-1833) toikin Pulkkiseen vävyksi Aaprami Patanan. Susanna tuo taloon Jaakko Harjun, mutta menehtyy ja Jaakko muuttaa eteenpäin 1816. Heille timpurimestari Rapakkoleuka rakensi 1802 Pulkkisen Isontuvan (tunnetaan myöhemmin nimellä Aapintupa). Hovilan ja Isontuvan sekä kahdella muulla sivulla olleet kaksikerroksiset porttiluhdit muodostivat suuren umpipihan, jota kutsuttiin Suurkartanoksi.
Isontuvan Maria ja Aaprami saivat kaksi lasta, joista Erkki jäi Isotupaan. Erkki Marianpoika Pulkkinen (1808-1868) nai puolisokseen Kaisa Kreeta os Patanan (1807-1890). [ÄÄ] Marian kuoltua Aaprami meni uusiin naimisiin Maria Löijan kanssa. Talossa asuikin kahden eri Marian jälkeläisiä eri päätä taloa, mutta ajansaatossa sinne jäivät ei-salmelalainen väki.
Rapakkoleuan monia tarinoita kannattaa lukea lisää Keski-Pohjanmaan sukututkimusyhdistyksen sivuilta: artikkelit-kansiossa päivätty 2008-12-23 Marjatta Pulkkisen artikkeli Tarinoita Rapakkoleusta ja Haarapeukalosta.
Henkilön Maria Matintytär Pulkkinen [Ukskoski] jälkipolvet
Jaakko Aapraminpoika Salmela (1827-68) ja Liisa Pulkkinen os Tikkakoski
Jaakko Aapraminpoika on Aaprami Matinpojan poika Salmelan Isotuvalta. Jaakko menee naimisiin 1852 Maria Kreeta Harabackan kanssa ja muutti Kaustisen Köyhäjoelle. Maria Kreeta kuitenkin kuolee neljän vuoden jälkeen ja Jaakon matka suuntaa Pulkkiseen kahden poikansa kanssa.
Jaakko Aapraminpoika tulee Pulkkisen Herlevin Toistuvan (Herlevi II) vuodesta 1865 alkaen isännäksi talon ollessa pulassa. Jaakko vihitään Liisa Pulkkisen os Tikkakoski kanssa. Liisa on keuhkotautiin kuolleen Erkki Joonaanpoika Pulkkisen leski. Jaakon nuorempi sisko Anna on emäntänä samassa talossa Herlevi I:ssä.
Herlevin toistupaa asuu kaksi perhettä talon eri päädyissä (Herlevi I ja II). Kello-Erkin poika Joonas Erkinpoika ja hänen puolisonsa Anna os Aho tilalla on 19 hengen porukka. Joonas-isäntä ja pari vuotta myöhemmin myös hänen poikansa Erkki kuolevat keuhkotautiin jättäen Annan tukalaan tilanteeseen. Topakka emäntä ryhtyy talon isännäksi (1854-65). Hänen aikanaan Herlevi II:n ostaa lisää maata ja tiettävästi Herlevi I:n osuuden talosta.
Apua Anna talon pitoon saa siis kun Erkki-pojan leski Liisa tuo miesvoimaa Salmelasta. Jaakon ja Liisan perheessä on yhdeksän lasta: kaksi Jaakon lasta, neljä Liisan lasta sekä Pulkkisessa syntyy vielä kolme yhteistä lasta. Vuonna 1865 66-vuotiaana Anna luopuu isännyydestä Salmelan Jaakon hyväksi. Jostakin syystä Anna ohittaa naimisissa olevat Toistuvassa asuvat poikansa Jukan ja Aapramin. Annan tyttäret on naitu pois sekä poika Matti on mennyt Räyringin Haapalaan vävyksi. [F]
Ajat ovat kovat 1860-luvulla, jonka loppuun sijoittuvat Suuret kuolonvuodet. Jotain on myös pielessä Toistuvassa. Uusi isäntä Jaakko on poissa talon rippikirjoista. Syystä tai toisesta Jaakko menehtyy 1868 Karjalan Raudussa ja muutamaa viikkoa myöhemmin hänen mukanaan ollut Juho Heikki –poikansa. [F]
Jaakon aika Pulkkisen isäntä kesti vain kaksi vuotta. Hänen kuoltuaan menee Liisa kolmansiin naimisiin Vanhantuvan Heikin kanssa ja muuttaa talosta Ylijolle. Jaakon ja Liisan poika lähtee Amerikkaan paremman elämän perään ja vaihtaa nimekseen Jakobsson. [F]
Annan talon väki löytyy rippikirjasta 1856-62: 8254911
Anna Aapramintytär Salmela (1832-58) ja Juho Joonaanpoika Pulkkinen
Juho Joonaanpoika (1825-81) eli Jukka meni naimisiin Anna Aapramintytär os Salmelan kanssa vuonna 1849. Anna Aapramintytär on Aaprami Matinpojan tytär Salmelan Isotuvalta. Juho ja Anna isännöivät Pulkkisen Herlevi II tilaa 1869-81 ja Toistuvan toista päätyä. Anna on Jaakko Aapraminpojan nuorempi sisko, joka tulee myöhemmin Toistuvan toisen pään isännäksi. [F]
Annan menehdyttyä nuoressa iässä Jukka menee toisiin naimisiin vuonna 1861 Maija Liisa Matintytär os Ketun kanssa. [F]