Marttila siirrettiin nykyiselle paikalle 1938 Räyringin järven rannasta. Seuraavana vuonna Salmela suvun pojista Martti teki kauppakirjat kartanosta sekä hänelle lohkotusta maatilasta.

Kuva. Marttila remontin jälkeen vuonna 1952

Tupa on entinen Lassilan Alitalo Isostakylästä. Isonkylän Alitalo oli vastatusten Pikku-Erkin talon kanssa ja ne muodostivat ulkorakennusten kanssa lähes umpinaisen pihapiirin. Alitalossa asui monista luottamustehtävistä tunnettu Aadolf eli Aatoltti Alitalo, joka oli Vihtori Lassilan veli. Talossa pidettiinkin kiertokoulua. Hän oli ilmeisesti ostanut talon, kun Posti-Löija siitä muutti pois. Tämä tapahtui viimeistään vuonna 1902, koska silloin rippikirjassa on merkitty Aatoltin perhe Alitaloon. Aadolf Lassila oli monissa luottamustehtävissä. Vaimo Riikka os Kinnunen Perhosta synnytti perheeseen useita lapsia, joista kuitenkin moni kuoli nuorena. [D]

Maailman sotien melskeissä talo oli tyhjillään isännän seikkaillessa Talvi- ja Jatkosodassa. Talon nuori emäntä, omaa sukua Niemelä, asui tuon ajan vanhempiensa luona Lohtajalla. Tuolloin syntyi myös perheeseen Leena Salmela.

Katajan tikkutehdas tien toisella puolella sekä sen takana toiminut mylly toivat Marttilaan sekä kahvilan asiakkaita että yöpyjiä. Myllyllä käytiin ainakin Halsualta asti, ja niin on Paavo Salmela tulevan vaimon Katin halsualainen isäkin yöpynyt Marttilassa.

Kuvat. Katajan tikkutehdas ja takana Marttila sekä Perhojokea sillalta kuvattuna

Vaurastuminen ja teollistuminen 50-60 -luvuilla toi Marttilaan vesijohdon, keskuslämmityksen, peltikaton (aluksi talo, sittemmin myös navetta) sekä vuonna 1964 McCormick traktorin. S-D-0023b – Rekisteriote McCormick traktori – 1964-08-29

Talon aktiivisuus alkoi hiipua 70-luvulla lasten muuttaessa maailmalle ja 80-luvulla talo ränsistyi nopeaa vauhtia. Martin kuoltua 1980, Laine piti taloa ja hänen edesmentyään taiteilija Leena ylläpiti taloa kunnes 90-luvulla asuminen muuttui mahdottomaksi.

Kuva. Marttila 80-luvun lopulla (kuva Museoviraston dokumentista) ja remontin aikana 2014