Isontuvan Antti Jalmari on Erkki Eliaanpoika Salmelan poika, Elias Aapraminpojan pojanpoika. Hänen ensimmäinen vaimonsa Iida os Polson perheestä on kirjoitettu luvussa Polso. Samaan aikaan kun Isontuvan Antti isännöi Isotupaa, Vanhatupaa isännöi Vanhantuvan Antti (Antti Heikinpoika). Ja molemmilla oli vaimot samasta Polson perheestä.
Kuva. Vasemmalla Erkki Salmela ja Annu os Venetjoki. Oikealla Erkin poika Antti Erkinpoika ja lida Polso perheineen. Takana Antin pojat Jalmari ja Vilho, Antin vieressä Vieno, edessä kaksospojat Viljo ja Joeli, äidin sylissä tuleva seppä-Erkki ja oikealla Oska. Annu-mummun vieressä kasvattitytär Rauha Luomala.
Toiseen avioon Antti Jalmari meni Hilja Antintytär os Polson kanssa. Antille syntyi lapsia kummastakin avioliitosta. Lapsista poikansa seppä-Erkki viljeli maata sepän töiden ohessa ja Jalmari jatkoi Isontuvan isännöintiä vaimonsa Saiman kanssa.
Antti Jalmarin tytär Aino Salmela (1918-2007, Kalle Hyttisen vaimo) osallistui Maailmansodan melskeisiin Kokkolasta käsin talkootöissä. Toinen tytär Vieno löysi miehen itselleen Salmelaan evakkona tulleesta Jalmari Akolasta ja pariskunta jäi maata viljelemään Salmelaan.
Oska (Oskari Albert 1909-41) meni naimisiin Ailin (myöhemmin Kinnunen) kanssa, muutti Halsualle mylläriksi ja perheeseen syntyi lapsia. Oskan kuitenkin sota vei. Nuoruudessaan Oskari harrasti nuorisoseuratyötä, voimistelua ja urheilua. Aili oli omaa sukuaan Hietalahti ja meni Oska kaaduttua sodassa toisiin naimisiin Artturi Kinnusen kanssa.
Kuva. Antin lapset Oskari Salmela ja vaimo Aili, Jalmari Salmela ja hänen vaimo Saima sekä Vieno ja hänen miehensä Jalmari Akola
Henkilön Antti Jalmari Erkinpoika Salmela ja hänen puolisonsa Iida Salmela [Polso] perhekaavio
Henkilön Antti Erkinpoika Salmelan jälkipolvet
Seppä-Erkki (1911-78) ja Anna os Siponkoski
Seppä-Erkki on Antti Jalmari Erkinpojan poikia Isotuvalta. Erkki jatkoi Salmelan pitkää perinnettä sepäntöissä. Jo Storen talolla Räyringinjärven rannassa 1600-luvulla oli sepänpaja. Noilla samoilla nurkilla seppä-Erkkikin takoi ja taikoi. Erkki valoikin löytämästään 1000-vuotiaasta soljesta Salmelan suvulle kymmenen amulettia ja siten loi suvun symbolin.
Erkki meni naimisiin 1933 Anna Eliina (1914-2012) os Siponkosken kanssa. Anna on Jussi Siponkosken ja Alina os Salmelan tytär. Annan lapsuuden perhekuva löytyy [D] Vanhaa Räyrinkiä –kirjan sivulta 121. Erkki rakensi talon ja pajan Räyringin tien varteen. Sepän toimessa Erkki ehti olla kymmenkunta vuotta, ennen kuin sodan melskeet kutsuivat.
Maailmansodan myllerryksistä hänen osaltaan on kerrottu erikseen. Seppänä häntä kyläläiset anoivat käytettäväksi kotonakin, ja niin myös Erkki pääsi osan aikaa olemaankin kotosalla. Jotain hyvää tuoltakin sotareissulta jäi, sillä mukanaan hän toi vankileirillä tutuksi tulleen hapankaalin ja hapankurkun. Sen joutui tekemisen joutui emäntä opettelemaan Isossatuvassa.
Salmelan seppä takoikin kaikenlaista. Salmelan ja Räyringin kätilölle Eeva Sisko Salmelalle (hän teki polkupyörän tarakalle 1950-luvulla peltisen kuljetuslaatikon. Tätä Eeva Sisko muistelee kirjassa [KK] Arjen tarinoita Vetelistä. Terveyssisar joutuikin kuljettamaan suurta ja painavaa synnytyslaukkua, lasten vaakaa ja niille tehtyä laatikkoa, joka tuplasi painon. Ulkonäöltään se muistutti senaikaista haitarilaukkua.
Seppä-Erkin paja ja talo sen viereen rakennettiin hyvissä ajoin ennen sotia. Seppä halusi laittaa pajansa ison tien varteen Ollinpellolle, joka nykyään on virheellisesti nimellä Niemenketo. Paikka oli mitä oivin sepäntaioille, olihan siellä takonut perimätiedon mukaan seppä-Olli ja oli menestynyt savolaisten rahdinajajien reitin varressa. Tuhari-Erkki nimesi tien toisen puolen Harakkasaliksi, koska hänen ollessa aamukalassa harakat nauroivat hänelle. [D]
Seppä-Erkin toimea jatkoi poika, Arto. Ajat olivat muuttuneet ja pajavasaran ja alasimen tilalle olivat tulleet hitsauspillit ja sähkömoottorit. Arton kädenjälkeä ovatkin esimerksi alueen lukuisat viljasiilot.
Jalmari ja Saima Salmela
Jalmari, Antti Jalmarin poika isännöi Isotupaa vimpeliläisen vaimonsa Saima Raakelin os Luomala kanssa. Perheeseen syntyi neljä lasta. Jalmari oli kova mies kertomaan tarinoita. Tai Iso-Jallu, kuten häntä kutsuttiin. Iso-Jallu ei ollut poikkeuksellisen iso mies, mutta kun naapurissa Nikkarintuvassa (Vienontupa) asui siskon miehenä lappalainen Jalmari Akola, niin miehet saivat liikanimet Iso- Jallu ja Pikku-Jallu. [PP]
Kuva. Leenan pilapiirros Saimasta, Jalmareista ja Katajan Fiiluksesta
Vieno Salmela ja Jalmari Akola
Vieno tapasi Jalmarin, joka oli tullut Sallasta evakoksi. Jalmari sai Lassilan Anssin Rytiniemestä puhemiehekseen ja Vienokin ihastui Jalmariin. Naimisiin pariskunta ei kuitenkaan päässyt vaan he asuivat nykyaikaisessa avoliitossa Akolan Jalmarin kanssa Nikkarin tuvassa, jota sitten alettiin kutsua Vienontuvaksi. Jalmari olikin hiukan pienempi mies kuin Vienon veli Jalmari, ja niin sai liikanimen Pikku-Jallu. [PP]
Kuva. Vienon isän Antti Jalmarin puumerkki. Löydä koko Vieno Salmelan kokoelma salmelalaisista puumerkeistä: S-D-1015.
Pikku-Jallun veli Aulis Akola on kirjoittanut kirjan Kuin lastu lainehilla noista ajoista. Kannattaa muistaa, tuota kirjaa lukiessa että Vieno on nimetty Putaan Sanniksi. Lapsia pariskunta ei saanut ja Klaavunkankhalle vierekkäin on haudattu Vieno ja Jallu. [PP]
Vieno ja Jalmari viljelivät pientä maatilkkua Salmelassa ja pitivät paria lehmää). Vieno toimi myös kutojan ammatissa. Tilauksesta hän muun muassa toppasi täkkejä, teki neulekintaita ja kutoi raanuja, sängynpeitteitä, mattoja. [JJ]
