Yrjö Salmela (1891-1946) oli isänsä Demeteriuksen tapaan poliisi ja maanviljelijä. Demetriuksella oli kolme työtä: kauppamies, lainvalvoja ja hevosmies. Nämä ominaisuudet hän jakoi tasan poikiensa kanssa: Juliuksesta tuli kauppamies, Taunosta hevosmies ja Yrjöstä lainvalvoja. Poliisin työ sopikin Yrjölle hyvin, olihän hän kylän riskein mies.
Hän meni 10.9.1917 naimisiin Vieno Vilma os Siltalan (1898-1947) kanssa. Vapaussota kutsui vastanaineen miehen sotaan Valkoisten joukoihin. Yrjö ei lähtenyt yksin vaan hänellä oli mukanaan veljensä Tauno ja Armas. Hän oli poliisina isänsä tapaan, toimien Perhon poliisina vuosina 1924-1925. Talvisaikaan varsinkin oli poliisin työssä hiljaisiakin aikoja. Toimeliaisuuteen kotonaan tottunut Yrjö oli perholaisille apuna hakkuutöissä niin sain aikansa kulumaan paremmin. Demeterius oli kuitenkin tullut vanhaksi, ja Halsuan vahvin mies kutsuttiin kotiin maata viljelemään [RR]. Ja vuonna 1936 Demin kuoltua, lapset Yrjö, Tauno ja Aune perivät tilan ja ryhtyivät jokainen osaansa viljelemään.
Tyyri Korkeaniemi muistelia aikanaan, että kerran ojatyömaalla oli ollut isokivi ojan pohjalla, jota kylän miehet yrittivät vuorotellen nostaa ojasta penkalle. Voimanpesä Yrjö oli ollut ainoa joka oli jaksanut nostaa kiven ojasta. Tuollaiset voimien koitoksethan olivat tuohon aikaan yleistä miesten keskuudessa, olipa sitten kyseessä työtehtävät tai urheilukilpailut. Demetriuksen pojat kaikki olivat kovia urheilemaan, olihan Demin talolla ihan voimisteluun harjoittelupaikatkin laitettu pojille. Lisäksi Yrjö oli näppärä viulunsoittaja, talon pelimanni. [RR]
Yrjön vaimo Vilma tulee Majasaarelta. Matti Siltala (1835-1912) ja Ida (os Pollari, e Oravala Toholammilta 1862-1940) rakensivat vuonna 1896 Majasaaren ensimmäisen talon, Siltalan. Pariskunta sai neljä lasta, Vilman lisäksi Heinon ja Amerikkaan muuttaneet Lempin ja Fransin. Siltalan taloa laajennettiin ja korotettiin vuonna 1946, mutta valitettavasti purettiin 1970-luvulla. [SS]
Yrjö ja hänen veljensä valmistivat pumppuja pitkin pitäjää eri tarpeisiin. Tyypillisesti pumppuja tarvittiin kaivoveden nostamiseen ja karjakeittiön vesisäiliöiden ja –patojen täyttämiseen. Pumppumestari-Yrjö valitsi materiaaliksi yhden tai useamman suoran tukkipuun. Siihen porattiin reikä keskelle pitkällä poralla. Tämä toimi imuputkena, joka sitten pystytettiin kaivoon ja alapäähän laitettiin pohjaventtiili pulttinahasta. Tyvitukista tuli pumppuun mäntäosa, joka tehtiin isolla noin 15cm halkaisijaisella poralla. Mäntäänkin tuli tiettävästi venttiili samasta paksusta pulttinahkasta. Näin muistaa Venetjoen Risto, jonka talossa 50-luvulla oli Salmeloiden tekemä pumppu. Kun sen Salmelan pojat sitten uusivat: Voitte kuvitella, oliko pienellä pojalla jännittävää seurata ammattilaisten puuhaa. Tuollaisen tekniikan pumpun käyttäminen vaatikin vähän keskittymistä. Ensin piti kaataa syöttövettä pumpun reikään ja sitten alkaa pumpata. Joskus vedentulo onnistui ensi yrittämällä, joskus piti syöttövesi kaataa monta kertaa. Poussan Tuula muistaa: Jouduinpa muutamia kertoja pikkutyttönä pumppaamaan karjakeittiön vesisäiliöön ja -pataan vettä tuollaisella pumpulla. Arvaapa, olisiko ollut lapsella sillä hetkellä jotain muuta mukavaa touhuttavaa.
Kuva. Pöydän ääressä Yrjö ja Julius Salmela tiilien teossa. Vasemmalla olevat naiset ovat Suoma Kauppinen ja Saima Kauppinen (os. Salminen). Antti Kauppinen on vasemassa laidassa ja Artturi Niemi oikeassa
Nuorimmainen perheeseen syntyikin sodan aikana 1918, mutta menehtyi jo seuraavana vuonna. Perheeseen syntyi kaikkiaan 12 lasta. Lapsista yhdeksän perusti vielä oman perheensä, joten lapsenlapsia on kotona vilissyt. Yrjö Salmela kuoli syöpään verrattain nuorena, vain 55-vuotiaana [RR].
- Aino meni Yrjö Mainio Kalliokosken vaimoksi
- Alli meni Pauli Kesälahden vaimoksi
- Anja meni Viljo Uusiahon vaimoksi, ja Viljo kaaduttua Talvisodassa, uudelleen naimisiin Armo Niemen kanssa. Hänen perhettään on muuttanut Kanadaan
- Aura meni Johannes Rötkösen vaimoksi. Hän opiskeli kätilöksi Helsingissä kätilöopistolla
- Matti otti vaimokseen Kaino os Kauppisen
- Erkki nai Anna-Liisa os Mäen
- Jaakko otti vaimokseen Eeva os Hautalan
- Jussi nai Kaija os Kärhösen
- Liisa nai Esko Luoman.
Kuva. Yrjö Salmelan pojat. Tytär Aino Laina (1919-91) ja aviomies Yrjö Mainio Kalliokoski (1912-88) [Viivi Fiskaalin kuva]
Henkilön Yrjö Aleksanteri Salmela jälkipolvet
Matti, Yrjön poika, vei vihille Kaino os Kauppisen. Kaino tulee Filemon (1871-1950) ja Lahja (1903-1980) Kauppisen perheestä. Perhe piti kahvilaa Halsuan keskussa vuosina 1929-1950. Kahvila rakennus on purettu 1970-luvulla, mutta se sijaitsi Harjussa nykyisen Osuuspankin vasemmalla puolen. Samaan rakennukseen tuli Filemonin jälkeen Kimmon kauppa. Kainon perhe asui talon vasemmassa päädyssä olevassa asunnossa, kun oikea pääty toimi kahvilana. Perheessä oli Kaino lisäksi lapset Ilmo ja Lempi.
Filemonin talon keskellä oli tupa, jossa Lahja leipoi kuuluisia possujaan ja laittoi ruokaa erityisesti uittomiehille. Talon takana oli terassi ja tuvan edessä vinttikaivo. Kahvilan makkarat, lihat, limsat, pilsnerit säilytettiin maakellarissa. Pihapiirissä oli vielä navetta, jossa oli kolme lehmää ja lampaita. Tuon ajan lasten muistoihin ovatkin jääneet Juhannuksena saatu limpsapullo ja pari Lahjan paistamaa possua. Eräs tyytyväinen asiakas mainostaa: ”Ei misään koko maailmasa oo niin hyviä nisusikoja, ko Lahajan tekemät oli!”
Alli Salmela ja Pauli Kesälahti
Alli, Yrjö Salmelan tytär, tapasi sodan aikaan sallalaisen Pauli Kesälahden, sotilaan jonka vanhempien perhe oli evakossa Halsualla. Maija Ali-Haapala on kirjoittanut Allin ja Paulin tarinan Halsuan evakoiden sivustolle. Alli ja Pauli muuttivat Sallan Kelloselkään ja myöhemmin Kemijärvelle. Alli laittoi Paulin opiskelemaan poliisiksi, kuten Salmelan suvussa oli tapana: isä-Yrjö ja isoisä-Temi olivat poliiseja. Allin ja Paulin perheeseen syntyi kolme poikaa sekä jo vauvana menetynyt tytär. [UU]