Isotupa oli Aaprami Salmelan sukuhaaran ensimmäinen talo. Aaprami Salmela sai päärakennuksen hirret Storen vanhasta tuvasta, joka oli aikaisemmin ollut Räyringinjärven rannalla. Elias Antinpoika, Ellantuvan rakentanut isäntä, oli tosin ehtinyt myydä noin puolet sen hirsistä.

Kuva. Salmelan Aapramin sukuhaaran kylämaisemaa ja Isotupa ilmakuvassa vuonna 1970. Forsbackan tie kulkee vasemmalta oikealla. Vasemmalla näkyy Kasperintuvan ulkorakennus, jonka päädystä tie menee Leanterin riihelle ja siitä Männikön mökille. Sieltä tie laskeutui sitten Katajan talon vierestä Marttilan luokse. Tie lienee ollut vanha tilustie Perhojoelle ja sen takaisille pelloille. Takana näkyy punainen Vienontupa, sen vieressä Isontuvan kaksikerroksinen vanha aitta. Sen vieressä vasemmalla Vienon ja Jalmarin kahden lehmän navetta, jossa toimitti myös aitan ja Pöly-hevosen tallin virkaa. Isontuvan vieressä on talon liiteri- ja tallirakennus, jossa monta Salmelan hevosmiesten varsaa syntynyt ja kirmaillut sitten siinä pihalla kevätauringonpaisteessa.

Tarina kertoo [C], että se olisi 1720-luvun talo, joka on siirrettiin ensin järvenrannasta ensin Huhtalaan ja sitten tälle paikalle Salmelaan. Tuomas Salmela löysi aikanaan taloa vuoratessaan vuosiluvun 1803, joka lienee muuttovuosi. Talo on katkaistu, tarina kertoo sen tapahtuneen Huhtalassa. Toinen tarina [D] väittää venäläisten kasakoiden rakentaneen talon järven rantaan. Sisäkatossa onkin pistimen jälkiä, joten talo ainakin on ollut sotamiesten hallussa jossakin historian käänteessä. Talossa oli vanha kanttinen kaappikello, vanhempi kuin könniläiset. [D]

Isotuvan nimitys tulee siitä, kun siinä asui 1800-luvun loppupuolella kaksi Erkkiä saman katon alla. Elias Aapraminpojan poika Erkki asui isompaa tupaa. Eliaan tytär Loviisa asui Erkki-vävyn kanssa pienemmässä tuvassa, eli hän oli pikkutuvan Erkki. Pienempään tupaan oli erillinen ovi porstuvasta suoraan. Porstuassa oli ovea varten hirret laitettu poikki. Erkki ja Loviisa rakensi sitten Ylitalon, mutta se Isotupa nimitys jäi. [PP]

Talo on vieläkin olemassa, ja samaan pihapiiriin on ajan saatossa rakennettu Kasperintupa sekä Leanderintupa.

Kuva. Ikivanha Isotupa sekä tie tuvan ohi Forsbackaan

Isontuvan takaapäin otettu kuva  vuodelta 2012 on napattu tieltä Kasperinpuoleisesta nurkasta. Kuvasta käy ilmi aito kivinen kivijalka ja nurkan peitelautojen yläpuolella 4 neitseellistä hirren päätä. Seinät on verhoiltu vaakalaudoituksella. Kuten kuvasta näkyy, ovat neljä alinta vaakalautaa värisävyltään hieman muusta laudoituksesta poikkeavia [Z]. Väriero tulee siitä, että alimmat hirret vaihdettiin 1950-luvulla. Päädyssä ja ainakin sillä sivulla jossa portaikko, oli vielä muutaman vuoden jälkeenpäin ikkunasta alkaen kolme vanhaa maalattua ja kaksi maalaamatonta hirttä. Kaikki hirsien päät näkyi eikä ollut laudoitusta [R].

Kuva. Kuva. Vasemmalla Isontuvan vanha isäntäpari Erkki Salmela ja Annu os Venetjoki. Oikealla nuori isäntäpari Antti Erkinpoika (s 1874) ja lida Polso perheineen. Takana Antin pojat Jalmari ja Vilho, Antin vieressä Vieno, edessä kaksospojat Viljo ja Joeli, äidin sylissä tuleva seppä-Erkki ja oikealla Oska. Annu-mummun vieressä kasvattitytär Rauha Luomala.

Kuva. Isotupa takaapäin

Isännät:

• Aaprami Salmela (1791-1855)
• Elias Aapraminpoika (1825-66),
• Erkki Eliaanpoika (1852-)
• Antti J. Eliaanpoika
• Jalmari (1903-82)
• Tuomas (1941-2006).