Aapramin pojat Matti ja Elias jakoivat isänsä maat. Elias jäi kotitaloon Isotupaan. Matti nai Maija os Saaren ja he rakensivat uuden tuvan pihan toiselle puolelle. Taloa on ajan saatossa kutsuttu useilla nimillä: Matintupa, Antintupa, mutta pidämme tässä kiinni Leanderintupa -nimestä.
Kuva. Matin poika Juho Anttila e Salmela ja hänen vaimonsa olivat Oksakosken Anttilan isäntäpari [Keijo Honkosen kuva]
Lapset:
-
Juho (Jukka) Anttila. Meni Perhon Oksakoskelle kotivävyksi, salmelalaiseen Ukskosken sukuun. Hänestä tuli pian isäntä taloon.
-
Aaprami Matinpoika (1859-1950) rakensi oman tuvan pihapiiriin
-
Antti Matinpoika, joka jäi kotitalon isännäksi
-
Maija meni Antti Torpan vaimoksi
-
Anna meni Matti Venetjoen (1854-1931) vaimoksi Halsuaan.
-
Liisa-Greta (1848–1930) meni Juho Hyypän vaimoksi Vetelin kirkolle.
-
Tytär, joka meni Halsuan Kiviojalle naimisiin.
Henkilön Matti Aapraminpoika Salmela jälkipolvet
Maija os Saaren isä Juho Jaakonpojan jälkeiläisiä tulee useampia Salmelan sukuun: Henkilön Juho Jaakonpoika Saari jälkipolvet
Antti Matinpoika Salmela (1861-1930)
Antti sai isännyyden Leanderintupaan isältään Matti Aapraminpojalta. Talo toki tunnettiin nimellä Matintupa ja uuden isännän myötä Antintupana.
Antti Matinpoika oli kerkeävä mies. Hänelle tuottanut kiirettä ehtiä olla kolmesti naimisissa ja tehdä kolme Amerikanreissua, vaikka kuoli jo 42-vuotiaana. Puuhakas Antti omistikin yhteen aikaan Antilla peräti neljä taloa Salmelassa.
Antti Matinpoika meni ensiksi naimisiin Maija os Tuominiemen ja sitten Hilma os Tuominiemen kanssa. Hilman kanssa perheeseen syntyi tytär Fiina Antintytär.
Kuva. Antti Matinpoika vuonna 1910
Vanhoilla päivillään Antti meni naimisiin vielä leski Fiia Långin (1862-1951, Anna Sofia os Mikkola e Aho) kanssa. Fiia oli lähtöisin Mikkolasta ja ollut naimisissa Leanteri Långin (1859-98, Matti Leander e Aho). Heidän lapsiaan on Ahon Maanpään seppä Viljami Aho, Matti Leander Lång, Priita Maija Tyynelä os Lång ja opettaja Eero Eloaho. Sittemmin Maanpään sepän poika Kauno nai Ellantuvan tyttären Rauhan. Amerikan reissulla perheen pää Leander Lång menehtyi ja Fiia jäi leskeksi.
Kuva. Antti Matinpojan kolmas vaimo Fiia os Mikkola vuonna 1921
Antin Matinpojan kanssa mentyään uuteen avioon Fiia toi mukanaan ensimmäisen avioliittonsa pojan Leanterin. Leander nai vielä Antti Matinpojan tyttären Fiinan ja tuli talon isännäksi. Leanderista talo saikin etevän isännän ja hänestä onkin talon nykyinen nimi tullut. Leanteri lähti Ahona Sortavalaan kouluun ja palasi sieltä Salmelana uuteen kotiin 1901. Tuolta ajalta Alli Salmelalla on tallella Antin rustaama kirje ottopojalleen: [O]
Salmelasta 8. päivä joulukuuta 1900.
lstahanpa alas piirtämään jonkurivin kiitoksia kirjees etestä jonka saimma viime viikolla vastaan ottaa josta näin että oletterve ja voittavallisen hyvin josta luojalle kiitos kaiken hyvän etestä
mainitsen ettei olepassannu ennen kirjoittaako ei ole me saanu ennen pannuksi toimeen niitten upokkaitten lähettämistä ja minä on oltu pulkkisesa ja pitää taas tällä viikolla mennä sinne töihin van äitis ne laittaa lopulla viikkua tulemaan sinne ja sinä kysyit mitä met tuumaisimma tänne tulosta joululomalle van minä ei sihen osaa mitään vastata puolestani kyllä sinä sen paremmin tierät itse kuinka sesopii ja passaa van äittis sano että koita nyt kassua minkä laista sielä on joulun vietto kyllä sinä tierät minkä laista täälä on ja sevoi olla liika kylmä reissata joulunaikana ku nyt jo on näin kylmä että parhaiksi on tarjeta pienemmillä reissuilta van tee silti miten tahot eli tykkäät
mainitsen vielä niistä upokkaista että tätin mies anto net sinulle lahjaksi ja hän moitti kuivanneeksi lika pieneksi hälle ja sutareilla on kiire ettei jo ura tehäkkä tälle puolelle joulua
ja kysyn mitä sinä tahot siittä umpi kulukusesta tuharis pysi kysymään
muistakko misä ne mikkolan hintin luistimet ontulluvaihetuksiin erkki sanoo ettei ne ole hintin luistimet
Terveisiä kaikilta meirän väjeltä sinulle ja jalmarille ja hänen emännälleen vaikka eime tierä onko sitä hällä
koitappa pytää jos Jalmari voisi antaa minulle soutotoolin piirustuksen joululahjaksi ja mitat.
Kunnioituksella antti ja Aina Sofija Salmela”.
Vuonna 1906 salmelalaiset ja räyrinkiläiset anoivat paikallismyymälän perustamista. Myymälä saatiin Räyrinkiin 22.3. 1907 ja se oli aluksi vuokralla Antti Finnilän talossa. Jo samana vuonna saatiin oma talo, jossa liike edelleen toimii. Johtokuntaan kuului Antti Salmelan ohella Erkki Aho, J.H. Alperi, Hinti Finnilä, Juho Saari (Harju) ja J.H. Suomela. Kaupan hoitajana toimi aluksi Hermanni Kerttula ja kauppa-apulaisena Fanni Viirret.
Henkilön Antti Matinpoika Salmela sukupuu
Maija os Salmela (1855-1923) ja Antti Torppa (1854-1915)
Maija (Maria Matintytär) meni Antin (Aleksanteri), Torpan Alikartanon isännän, kanssa naimisiin. Heille syntyi 7 tytärtä. Milja (Fesia Familja 1894-1960) meni naimisiin Vapaussodan jälkeen 12.8.1918 Jussi Venetjoen (myöhemmin Joki) kanssa ja muutti Yhdysvaltoihin ja palasi Halsualle. Tyttäristä Mandi Lyydia (1891-1943), Siikri (Sigrid Kristiina 1896-1969) sekä Tekla Elisabet (1898-1953) eivät menneet naimisiin.
Kuva. Maria Torppa os Salmelan perhekuva. Kuva on otettu Torpan Alikartanon pihalla syksyllä 1915, mahdollisesti Marian miehen Aleksanteri Torpan hautajaisten yhteydessä. Kuvassa tyttärien Tiltan ja Kusti Kalliokosken sekä Sandra ja Elias Pihlajamaan perheet. Kuvassa takarivi tyttäret Mandi, Milja, Siikri ja Tekla sekä Laimi ja Otto Kalliokoski. Keskirivillä Elias ja Sandra tytär sylissään, Jussi Wenström ja Ruusa, Kusti Kalliokoski ja Tilta sylissään Aune sekä emäntä Maija. Eturivissä lapset Väinö ja Vilho Pihlajamaa sekä Aino ja Väinö Kalliokoski [Voitto Kalliokosken kuva]
Ruusalla (Rosa Maria 1883-) oli paljon koettelemuksia elämässään. Hän meni naimisiin 18-vuotiaana Juhani Kalliokosken kanssa. Perheeseen syntyi tytär Laimi ennen kuin Ruusa jäi leskeksi. Keuhkotauti raivosi Kalliokosken perheessä ja vei hautaan Juhanin ja Juhanin sisaruksia. Ruusa selvisi, kuten selvisi Juhanin veli Viljami Kalliokoski mennäkseen vastaperustetun Suomen eduskuntaan ja hallitukseen.
Ruusa meni toisiin naimisiin Matti Viljami Wennströmin (1868-1914). Matti Viljami oli pulassa neljän lapsensa kanssa jäätyään leskeksi 1907 Emma Maria Nykäsen (1872-1907) kuoltua. Keskellä nälkävuosia syntynyt Matti Viljami otti ja kuoli juuri maalmansodan tuomien nälkävuosien alla 1914. Ruusa oli vasta 27-vuotias ja nai jo kolmannen miehen, Matti Viljamin nuoremman veljen Juhon (1876-1933). Pian tämän jälkeen tytär Laimi menehtyi. Wennströmin pojat olivat Vetelin Pakkalan isännän Matin (1830-1902) ja Anna Marian (1845-1942) poikia.
Ruusa ja Wennströmin Jussi saivat lapsia ja Ruusakin saa jälkipolvia. Ruusa ei saa kuitenkaan pidettyä Jussia hengissä ja on 50-kymppisenä jälleen leski. Vanhoilla päivillään Ruusa menee Vetelin Kainun Hautalan taloon vanhan leski-isännän Oskarin (1878-1958) emännäksi. Oska oli tullut vävyksi Lopotista ja vaihtanut nimensä Klemolasta Hautalaksi. Oskarin kolme lasta olivat jo keski-ikäisiä ja heillä perheet. Ruusa hautasi myös neljännen miehensä.
Sandra Josefina (1885-1958) meni naimisiin Elias Pihlajamaan kanssa. Perhe ryhtyi pitämään Alikartanon tilaa. Tytär Aune olikin Alikartanon talon (talon joenpuoleinen pääty) viimeinen asukas vuoteen 2010 asti. Perheeseen syntyi myös pojat Väinö ja Vilho.
Kuva. Maria Torppa os Salmela ja tyttäret Mandi, Milja, Siikri ja Tekla. Milja meni Venetjoelle Joki-Jussin vaimoksi ja muut kuvat tyttäret jäivät vanhoiksi piioiksi. Kuva tiettävästi Marian miehen Aleksi Torpan hautajaisten yhteydessä syksyllä 1915. [Voitto Kalliokosken kuva]
Tilta nai Kalliokosken Kustin (Mathilda Amalia 1878-1943) ja Kustaa 1878-1943). Nuori pari muutti 1.8.1899 Halsualle, jossa pariskunta isännöi Halsuan Kivojalla Kustintupaa. Perheeseen syntyi yksitoista lasta, joista viisi kuoli nuorina eri-ikäisenä, vanhin Juha Otto 26-vuotiaana. Kuusi lapsista persuto perheensä: Väinö, Aino Mäkelä, Eino, ”ränkimestari” Viljo, Vilho ja Aili.
[Voitto Kalliokoski]