Ruotujakolaitos on Ruotsi-Suomen kuningas Kaarle XI:n 1600-luvun lopulla perustama sotaväen ylläpitojärjestelmä. Siihen asti sotaväkeä oli nostettu pakko-otoin ja 1600-luvulla se rasittikin suomalaista väestöä raskaasti. Järjestelmässä 2-6 tilaa niputettiin ruoduksi ylläpitämään ruotusotamies, jonka perheelle järjestettiin torppa ja pieni viljelyala. Järjestelmä tuli käyttöön Ruotsissa vuoteen 1688 ja Suomen pääosissa vuoteen 1696 mennessä. Salmela ja muu Pohjanmaa otti järjestelmä käyttöön viimeisenä, vuonna 1733.
Kuva. Leena Salmelan piirros 0521 Sodan rummut
Salmelan piskuinen ruotuväki vuodesta 1733 alkaen oli osa Pohjanmaan rykmentin Lohtajan komppaniaa. Toki myös Haukkaa ja Haukilahtea, ja myöhemmin myös Rytiniemeä asuttivat salmelalaiset. Räyringissä alkuperäiset ruodut muodostuivat:
-
Ruotu numero 47: Store, Saari, Finnilä ja Perhon Kuusjärvi
-
Ruotu numero 45: Haukka, Pollari, Pakkala ja toinen Lång
-
(Vähäkainu, Klemola, Alaspää ja Pölkki). [D]
Rippikirjojen ensimmäiset merkinnät ruotusotamiehistä ovat Mikkolan talon pojasta Niilo Mikonpoika Långista ovat vuodelta 1735. Niilo jäikin kirjoihin myös rettelöityään ja häirittyään Antti Kallenpoika Storen kirkkorauhaa eräällä helluntain kirkkomatkalla. Niilo sai kuudennusmiehiltä nuhtelut ja uhkauksen rangaistuksesta ellei hän tekisi parannusta. Niilo asusteli perheineen Broändan torpassa ja kävi armeijan osoittamissa tehtävissä. Niilo on poissa kotoaan ainakin vuosina 1747-48 arvatenkin Viaporia rakentamassa ja vuosina 1757-1760, jolloin käytiin Pommerin sotaa. [D]
Pommerin sota 1756-73 vaikutti Salmelaan usealla tavalla. Sen aikana Salmela (entinen Store) ylläpiti useampaakin sotamiesta. Haukilahden salmelalaisista Jaakko Buldan (myöhemmin Lammi) katkeroitui sodassa.
Salmelan sotilaskasarmiksi muodostuu Huhmarniemi (nykyinen Niemi). Sotilaan ja siten talon nimeksi tuli Hjelte. Sinne rakennettiin sotilastorppa ja vuodesta 1743 alkaen siellä asuu sotamies Kristian Kristianinpoika Hjelte vaimonsa Susanna os Ahon kanssa. Pariskunta asuikin ensin Storella torpan ollessa rakenteilla. Salmelan ruotuväki eri aikoina:
-
Kristian Kristianinpoika Hjelte (syntynyt 1702). Kristian oli Mikko Långin renki mennessään naimisiin 28.11.1725 Susanna Erkintytär Ahon (21.3.1703-24.6.1772) kanssa. Ruotusotamieheksi ryhdyttyään perhe asui ensin Storella, sitten Huhmarniemessä 1743-1744, josta 1744 he muuttivat Sokojalle
-
Mikko Juhonpoika Hjelte (syntynyt 1712) tuli Lohtajalta. Sotamies vihittiin 7.10.1744 Anna Matintytär Saaren (8.8.1717-24.4.1756) kanssa. Perhe asui Huhmarniemessä vuodesta 1744, välillä Saaressa ja taas Huhmarniemessä. Jo erottuaan ruotuväestä Mikko meni toisiin naimisiin 23.7.1758 Finnilässä Marketta Juhontyttären (1720-17.12.1776) kanssa
-
Erkki Grelinpoika Hjelte (1730-1761) kuoli taisteluissa Pommerissa. Hän nai 23.3.1752 Maria Eskontyttären (1733-17.8.1789). He asuivat Huhmarniemessä 1755-1761 ja siitä eteenpäin Maria vielä leskenä. Marian matka jatkuin uuteen avioliittoon Huhmarniemessä vuonna 1768 renki Juho Eliaanpojan kanssa. Maria ja Juho raivasivat tilan Pihlajamaahan, josta Marian ja Erkki Hjelten poika Erkki muutti Koivukoskelle
-
Haudattujen kirja kertoo, että Pommerissa kuoli 1758 Aaprami Hjelte 25-vuotiaana, suku tuntematon
-
Karl Hjelte (1725-10.6.1789) asui Huhmarniemessä 1755-1774, jolloin hän muutti vaimonsa Kaisa Jaakontyttären (3.2.1727-7.7.1808) kanssa poikansa luo Herroselle
-
Juho Juhonpoika Friman ent Kloker (1750-30.10.1791) palveli Huhmarniemessä 1770-1791 ja lopulta kuoli hukkumalla. Hän nai 26.3.1770 Maria Juhontyttären (28.2.1746-10.3.1806). Maria meni vuonna 1796 toisiin naimisiin Salmelaan Matti Kallenpoika Storen kanssa
-
Jaakko Juhonpoika Gädda Alavetelistä (4.7.1763-31.8.1840 oli viimeinen Salmelan ruotusotamies 1791-1809. Hänet oli vihitty 26.10.1783 Liisa Erkintytär Huuskon (19.8.1766-13.3.1842) kanssa. Perhe muutti Broändalta Huhmarniemeen 1791, Venäjän keisarin lakkautettua ruotuväkilaitoksen Jaakko lähti Kälviälle 1810 ja sieltä takaisin Huhmarniemeen 1820 asuen siellä kuolemaansa asti. [D]