Jussi [82], kirkonkirjoissa Juho Andreas Samuli, on Kasperi Salmelan poika Kasperintuvasta. Sotakomennukselta päästyään naimisiin veteliläisen Aino os Kujalan kanssa 14.7.1945. Molemmat Jussi ja Aino osallistuivat sotaponnisteluihin ja siitä enemmän luvussa.
Jussi oli kansakoulun jälkeen Jyväskylässä keskikoulussa ja asui veljensä Uljaksen perheessä. Jussi sairastui sitten toisena kouluvuotena niveltulehdukseen kesken lukuvuotta eikä päässyt vaihtamaan seuraavalle luokalle. Vanhempansa eivät halunneet päästää häntä enää jatkamaan kesken jäänyttä kouluaan. Nuoruudessaan Jussi harrasti nuorisoseurassa näyttelemistä. [A][G]
Nuoruudessaan Jussi Salmela toimi aikoinaan Räyringin meijerin vastaavana koneenhoitajana ja laitosmiehenä. Meijeri rakennettiin Salmelan vanhoille maille 1920-luvun alkupuolella. Meijerin höyryvoimaa tuotettiin koivuhaloilla. Myllystä enemmän luvussa 3.12.2. Sodan jälkeen Jussi alkoi tehdä sähkötöitä. Hän meni sitten asentajakurssille Ammattienedistämislaitokseen ja sai oikeuden sähköasentajaksi. [Z][A] Aino (16.12.1923) oli perhepäivähoitajana. [G]
Vaikka Jussi teki elämäntyönsä sähkömiehenä, niin hän myös viljeli 15 vuotta veljensä Taiton ohella Kasperintuvan maita. Maita oli kuitenkin vähän, lisätöitä oli tehtävä ja Jussi möikin osuutensa Taitolle vuonna 1963 keskittyen sähkömiehen töihin. [R][JJ] Heidän perheensä lisääntyi kuitenkin nopeasti. He pitivät pientä karjaa, ehkä kahta lehmää. Jussi teki sähkötöitä ympäristössä. Heille sattui sellainenkin onnettomuus, että navetta paloi ja vakuutusrahat eivät riitäneet uuden rakentamiseen. Se rakennettiin kuitenkin, kun tarvittiin navettaa. Heillä oli vaikeuksia myös sähköurakkasaatavien perimisessä ja laskujen maksamisessa. Työ oli Räyringissa vähentynyt, kun lähikylät oli jo sähköistetty. [A]
Kuva. Jussi ja Aino Salmelan perhe
Jussi toimi vuodesta 1963 lähtien Jylhän Sähkö-osuuskunnan palveluksessa ja sen jälkeen Sähköliike V: Arvolan palveluksessa. Jussin perhe muutti sittemmin Kauhavalle ja perusti oman sähköurakointiliikkeen vuonna 1978. Vuonna 1983 yritys laajennettiin osakeyhtiöksi poikiensa kanssa. Lue myös uutinen: S-LA-2011. Vuoteen 1985 mennessä Jussin liiketoimi oli laajennut siten, että rakennettiin omat toimitilat Kauhavan keskustaan, Nikolaintie 22. Jussi sairastui 1980-luvun lopulla ja yritys jäi poikien harteille. Parhaimmillaan firman koko henkilömäärä oli 25 työntekijää ja urakointialueena koko Eteläpohjanmaa. Nykyisin firma työllistää vaihtelevasti 7-10 henkilöä ja toimitaan pääasiassa omalla paikkakunnalla. [Z]
Henkilön Jussi (Juho Andreas Samuli) Salmela jälkipolvet
Jussin syntymä
Sulo Salmela, Jussin isoveli muistelee: Meillä vieraili kätilö aika usein. Äitimme oli kuitenkin sen tyyppinen ihminen, että vauvan tulo oli aina yllätys meille lapsille. Nyt kuitenkin kävi niin, että Laimi-sisko oli löytänyt ovikamarin kullalta äidin kätkön ja arvannut, mitä se tarkoittaa. Hän sanoi minulle, että meille tuodaan kohta vauva, kun äiti on alkanut kunnostaa lapsen vaatteita. Sitten ei mennytkään pitkää aikaa, kun kätilö tuli meille. Ei häntä enää tarvinnut Tunkkarilta asti hakea, niin kuin joskus, sillä hän asui Kunnantalolla kilometrin päässä.
Kuva. Jussi ja Aino Salmelan perhe
Äiti oli koko yön kovasti kipeä, mutta mitään ei ollut tapahtunut. Mummo oli taas meille emäntänä, kuten ennenkin äidin maatessa lapsivuoteessa. Aamulla kätilö sanoi isälle, että nyt ei auta muu, kuin on haettava lääkäri. Isäni soitti ensin kunnanlääkärille ja lähti sitten hevosella hakemaan häntä Tunkkarilta. Mummo alkoi hermostua, sillä hän pelkäsi, että hevonen väsyy, jos se joutuu ravaamaan koko matkan edestakaisin. Hän laittoi minut mummolaan sanomaan, että joku lähtisi toisella hevosella vastaan, ettei yhden tarvitse koko matkaa juosta kovaa. Urho-eno lähti Osmolla vastaan, vaikka väki oli pellolla parast’aikaa viljaa leikkaamassa. Hevonen otettiin niittokoneen edestä. Ei hän ehtinyt kuitenkaan kuin maantielle, kun Kasperi tuli vastaan ja ajoi pysähtymättä lääkärin pihaan. Siihen aikaan ei vielä ollut vuokra-autoja nopeasti saatavissa.
Olimme sitten Laimin kanssa tuvassa varalla ja vettä kuumentamassa, kun kamarista alkoi kuulua vauvan parkumista. Pian mummo tuli ovelle nyytti kädessä ja antoi sen meille käskien huolehtia tästä tulokkaasta, kunnes hän itse ehtii apuun. Siellä rievun sisällä potkiskeli poikavauva verisenä ja pesemättä. Me Laimin kanssa huomasimme vauvan otsassa kummallakin puolella painumat. Ne olivat pihtien jäljet. Panimme vauvanyytin heti puntarinkoukkuun roikkumaan. Hän painoi vähän alle neljä kiloa. En tarkkaan muista. Näin oli veljemme Jussi päässyt onnellisesti tähän maailmaan 20. 8.1924.
Jussi pyörittää Elo-Huvi elokuvateatteria
Kuva. Elo-Huvi ja Mikko Huhtasaari, Esko Salmela, Kari Järvelä, Allan Haapasalo, Leo Tikkakoski [Anna-Liisa Huhtasaaren kuva]
Tapani Kankaanrannan Finnilään rakentamassa rakennuksessa toimi elokuvateatteri Elo-Huvi, baari/kahvila sekä pelihalli 1900-luvun puolivälissä. Jussi toimi teatterin koneenkäyttäjänä ja pyoritti siis filmejä kahdella koneella. Toisen koneen pyörittäessä filmikellaa ladattiin toinen valmiiksi uudella kelalla ja sitten tehtiin koneen vaihto ”lennosta”. Aluksi elokuateatterin toimintaa hoiti urheiluseura ja myöhemmin Jussi pyöritti hommaa omiin nimiinsä.
Vanhempi väki muistaakin 1950- ja -60 -luvuilla nähneensä elokuvateatterissa sellaisia klassikoita kuin Pekka ja Pätkä, Tirlittan. Hitchcockin jännitysklassikot kuten Linnut ja Psyko pelottivat nuorta väkeä. Kun joku klupuista kävi kysymässä elokuvan näyttäjältä että ”onko se värielokuva?”, niin se taisi tympiä Jussia, joka vastas: ”On, siinä on kaks väriä, musta ja valakonen.”
Jussin talo järvenrannassa
Kasperin pojat Taito ja Jussi olivat rakentaneet talon Räyringinjärven rantaan. Toinen saisi talon ja toinen jäisi isännöimään Kasperintupaa. Isä Kasperi on juoni mies kun poikien välillä arvottiin kumpi saa uuden talon. Kasperi tykkäsi enemmän Taiton vaimosta ja halusikin tämän vanhuudenpäivilleen passaamaan Kasperintupaan. Kasperi olikin saanut muutaman kerran näpeilleen kipakalta miniältään Ainolta [Z]. Niin vedettiin pitkää tikkua uuden talon omistajasta ja Jussin poika Pauli laitettiin vetämään. Pauli vetikin pitkän tikun, toisen Kasperin käsessä olleista kahdesta pitkästä ja niin Jussi sai perheelleen upouuden talon järvimaisemalla. [U]
Jussin talo rakennettiinkin vanhan Storen pajan paikalle ja perustuksia kaivettaessa sieltä löytyikin 1600-luvun aarteita. Seppä-Erkki ja häntä aiemmin Aaprami Matinpoika eivät olekaan Salmelan ainoat sepät vaan suvun alusta asti on sepäntöitä tehty itse.
Sähkö-Salmelan myymälä
Sähkö-Salmela Oy:n myymälä aloitti heti perustamisen jälkeen myös sähkötarvikkeitten ja valaisinten vähittäismyynnin. Tuolloin toimittiin vuokratiloissa Kauhavan keskustassa Halmion liiketalossa. Uuden toimitalon rakentamisen myötä vuonna 1985 laajennettiin myymälä käsittämään myös radio ja televisio- laitteet (niin sanottu musta linja) sekä kaikki kodinkoneet (valkoinen linja).
Kuva. Sähkö-Salmela Oy:n 1985 valmistunut pääkonttori
Tämän laajennuksen myötä Sähkö-Salmela oli Kauhavan sekä naapurikuntien johtava sähkötarvike, valaisin, radio ja TV sekä kodinkone myymälä. Asiakaskunta koostui Kauhavan lisäksi Härmästä, Kortesjärveltä, Lappajärveltä ja osaksi myös Lapualta. Vuonna 1995 luovuttiin radio ja TV sekä kodinkoneitten myynnistä ja keskityttiin entistä tiiviimmin sähkötarvike – ja valaisi myyntiin. Myymälä on edelleen toiminnassa ja on siis toiminut tähän mennessä (2014) yhtäjaksoisesti jo 29 vuoden ajan. Myymälätilat ovat kuvassa olevan liiketalon alakerran vasemmassa päässä ja ovat reilun 100 m2 suuruiset. Varastohalli (noin 350 m2) rakennettiin myöhemmin omalle tontille. Näillä eväillä jatketaan edelleen sähkötarvikkeitten ja valaisinten vähittäismyyntiä sähköurakoinnin ohella Kauhavalla.