Forsbackan uudistilan perusti Staphan eli Taffani Girs, joka perusti Forsbackan uudistilan 1757 Salmelan naapuriin. Samana vuonna Iso-Antti Store muutti talonsa Ellantuvan paikalle ja Antin sisko Brita ja Juho vävy muuttivat Storelta Salmelan toiselle puolelle Rytiniemen uudistilalle. Taffani perhe tuli Haapakoskelta eli nykyiseltä Kirssiltä. Tuolloin Taffani oli jo toisissa naimisissa Kirsti os Virkkalan kanssa ja hänellä oli poika Juho. [D]
Kuva. Forsbacka on Räyringin tila numero 12
Liisa Antintytär Haukilahti os Storen pojanpoika Erkki Erkinpoika Haukilahti tuli Forsbackaan isännäksi. Erkki nai 1871 Maria Juhontytär Forsbackan ja oli kolmas peräkkäinen vävystä isännäksi tullut. Erkki oli isäntänä erillisessä Forsbackan Alitalossa vuosina 1884-1911. [D]
Forsbackan Aapintupaa, jaettua Forsbackan alkuperäistä taloa isännöi Aaprami, jolla oli pulma. Talossa oli kovin vähän miestyövoimaa. Niinpä taloon otettiin kaksi yhtiömiestä ja kolmanneksi osakas. Tämä kolmas osakas olikin Salmelan Ellantuvan torppari Juho Aapraminpoika Marttila.
Forsbackalla oli läheiset suhteet Haapalaan, Rytiniemeen ja Haukilahteen useiden avioliittojen kautta. Silmiinpistävää on, että Forsbackan ja Salmelan talojen tyttäret ja pojat eivät keskenään riianneet. Forsbackan perustamisen jälkeen ja aina 1800-luvun lopulle asti Salmelasta lähti yksi miniä Forsbackaan ja hänen tyttärensä tuli paluupostissa Salmelan talon kasvattipojan vaimoksi (luku 17.6.117.6.1). Jotain kylien välillä oli, sillä käräjillekin mentiin tieasioista.
Forsbackan historiasta kannattaa lukea Keski-Pohjanmaan sukututkimusyhdistyksen sivuilta: artikkelit-kansiossa päivätty 1997-02-20 nimellä Forsbackan kylä Vetelin Räyringissä.
Juho Antinpoika Forsbacka e Finnilä
Juho Antinpojan tyttäristä kaksi tuli Salmelaan emänniksi. Aleksandra Amalia meni Salmelan Ellantuvan emännäksi ja Jussin vaimoksi. Lyydia Juhontytär Salmelaan saman talon toisen isännän, Antti Eliaanpojan, vaimoksi. Forsbackan sisarpuolet tulivat siten Salmelan Ellantuvan isäntäveljesten vaimoiksi.
Juho on kotoisin Räyringin Finnilästä. Juho ehti kolmasti naimisiin, ensimmäisen kerran 1865 halsualaisen Liisa Kreeta Aapramintytär os Liedeksen (1846-78) kanssa. Avioliiton kuudesta lapsesta kolme tytärtä eli täysi-ikäiseksi ja avioitui: Liisa Kreeta Palosaari (1873-1961), Iida Selina Ketola (1877-1950) ja tyttäristä vanhin, Salmelaan lähtenyt Aleksandra Amalia (1870-93).
Uudelleen Juho avioitui 1878 Veteli Maria Leena Jaakontytär os Finnilän (1842-84) kanssa. Perheeseen syntyi kolme lasta, lapsena menehtyneet Juho ja Alma sekä tuleva Ellantuvan emäntä Lydia (1879-1972). Kolmas puoliso löytyi kirkkoväärtin tyttärestä vuonna 1887, Hilma Sofia Juhontytär os Kuhlmanista (1859-1936). Lapsia syntyi vielä kahdeksan, eli Juho sai kolmen vaimonsa kanssa yhteensä 17 lasta.
Hilma os Kuhlman toimi lapsenpäästäjänä, paarmuska. ”Se oli kova nuuskaahan. Otti nyyskyrasian ja pari kertaa napsahutti sen kanthen ja musthan nenäliinhan aivasti”. [D]
Hilma syntyi Kiikassa, etelä-Suomessa ja tuli meijeriköksi Salmelan meijeriin. Hän oli jo nuorena aikonut ryhtyä kätilöksi, mutta ensimmäisessä synnytyksessä Hilmalle kävi köpelösti ja hän oli pyörtynyt. Niinpä suunnitelmia muutettiin ja hän hakeutui meijerikouluun. Salmelan meijerikkö päätyi naimisiin ja Forsbackan Tuomistoon Juho Tuomiston (e Forsbacka) emännäksi. Omia lapsia saatuaan hän jo toimikin paarmuskana muille kylän perheille. [D]
Hilmalla muutti Räyrinkiin mukanaan poika Pauli. Oli käynyt niin, että pojan isää ei ollut oikein hyväksyttä Hilman kotiseudulla. Hilma oli koulutukselthan meijerikkö. Hilman poika Pauli sekä Juhon ja Hilman vanhin poika lähtivät isän rahoittama Amerikkaa valloittamaan.
Kannattaa huomata, että nimi muuttui Tuomistoksi Aleksandran ja Lydian lähdettyä Salmelaan. Niin Juhon pojan Väinön tyttäret olivat Tuomistoja riiatessaan Salmelan poikien kanssa. Äiti Hilmasta ja Väinön perheestä onkin perhekuva [D] Vanhaa Räyrinkiä –kirjan sivulla 173. Väinön tyttäristä kaksi meni Salmelan isäntien vaimoiksi. Alli meni naimisiin Veikon kanssa ja lähti Leanderintuvan emännäksi. Isosisko Aura meni Reinon vaimoksi ja Uudentuvan emännäksi.
Henkilön Juho Antinpoika Forsbacka e Finnilä jälkipolvet
Erkki Erkinpoika Forsbacka e Haukilahti
Liisa Antintytär Haukilahti os Storen pojanpoika Erkki Erkinpoika Haukilahti (1847-) tuli Forsbackaan isännäksi. Erkki nai 1871 Maria Juhontytär Forsbackan (1846-) ja oli kolmas peräkkäinen vävystä isännäksi tullut. Erkki oli isäntänä erillisessä Forsbackan Alitalossa vuosina 1884-1911. [D]
Erkin poika Antti Viljami Forsbacka (1888-1954) vihittiin Juha Heikki III Salmelan tyttären Aleksandran (1891-1964) kanssa naimisiin.
Kuva. Santra os Salmelan ja Antti Viljami Forsbackan kihlakuva [Outi Ojan kuva]
Erkin tytär Liisa Josefiina meni 1895 naimisiin Juho Heikki Viisteensaaren kanssa. Juho asui Viisteensaaren torppaa, jonka hänen isänsä Matti Forsbacka, Susanna Forsbackan ja renki Matti os Muhosen poika,oli perustanut. Vuonna 1919 Juho Heikki ja Fiina muuttivat Forsbackaan ostettuaan Fiinan veljen Matin osuuden Alitalosta. Viisteensaaren torppa siirrettiin Alitalon naapurin ja taloa näin syntyi Forsbackan Keskitalo. Hyvä näin, sillä Salmelan Tilta (1861-1948) pruukasi sanoa:
Viisteensaarhen ei pääse ko kurjet ja pirut.
Kuva. 1950-luvulla Salmelan Marttilan väki piti pääsiäiskokkoa Perhojoen rannassa. Tapa on Räyringissä tuntematon vaan lienee tullut talon emännän Laine os Niemelän mukana Lohtajalta. Ja niinhän huomattu tulipalo Salmelassa hyppyytti forsbackalaisia tulemaan kippoineen ja kappoineen apuun. Tästä lapsuuden tapahtumasta Leena sitten on tämän pilakuvan tehnyt