Julius Salmela varusti Suomen ilmavoimat sodan aikana taistelukuntoon Jatkosodan aikana ja rauhankin tultua. Hän oli heinäkuusta 1941 lähtien kirvesmiehenä Valtion Lentokonetehtaan Kokkolan työpajalla. Tästä onkin tallella työtodistukset:

• S-D-0074a Työtodistus Puolustusvoimat 1942
• S-D-0074b Työtodistus Valtion lentokonetehdas 1942
• S-D-0074c Työtodistus Valtion lentokonetehdas 1946
• S-D-0074d Työtodistus Valtion lentokonetehdas 1947
• S-D-0075  Työtodistus Valtion lentokonetehdas.

Kuvagalleria. Suomen armeijan kuvia sodan ajalta Kokkolan lentokonemoottorikorjaamolta. Lähde: SA-kuva

Sandfred, Antti Heikinpojan poika, oli jo Vapaussodan nähnyt konkari. Talvisodan alkaessa vuonna 1939 kersantti Sanfred oli ehtinyt jo 50 vuoden ikään eikä rintamalle enää tarvinnut lähteä. Hän oli talvi- ja jatkosodat vartioesimiehenä Asevarikko 8. Kokkolassa, missä ladattiin ammuksia. [G]

 

Kuva. Julius Salmelan Ilmavoimien väki, Julius vasemmalla 3. rivi. Sanfred ja Rauha Salmelan perhe sotien aikaan.

Sota toi tullessaan pula-ajan ja johti nopeasti elintarvikkeiden säännöstelyyn ja pakko-ottoihin. Uudeltatuvan Juhan viljanluovutuksista on tallella kunniakirja sadon luovutusvelvollisuuden täyttämisestä S-D-0054. Marttilasta luovutettiin viljaa vaikka isäntä itse oli rintamalla: S-D-0083.

Alfred Salmelan perhe osallistui laajasti sotaponnisteluihin. Isä ja Matti-poika olivat rintamalla. Marja-Liisa toimi ilmavalvontalottana. Aarre toimi myös sotilaspojissa ja vapaaehtoisena lähettinä Helsingin sotilaspiirissä. Annelikin oli pikkulotta. [E]

Salmelan Lotat

Suojala toimi Lottien tukikohtana, mutta suuri osa heidän toiminnastaan tapahtui muualla, aina rintamalla asti. Salmelalaisia Lottia oli yli 20, Vetelin ja Halsuan Lotta-Svärd järjestöissä, muutama myös kauempana. Lottia oli rintamalottina, mutta myös kotirintamalottina sekä 8-16 –vuotiaat tytöt pikkulottina. Pikkulotat tekivät hyvinkin vaativia työtehtäviä, ja siten Jatkosotaan mennessä heitä ryhdyttiin kutsumaan lottatytöiksi. Rintamalla ja sen takana toimiminen oli vaarallista myös lotille, sillä vihollinen pyrki pommittamaan sekä lähettämään desantteja rintamalinjojen taakse tihutoihin. Juuri desantteja Aino Salmela muisteleekin tosissaaan pelänneen ollessaan tähystys- ja radiokuuntelu hommissa [Z].

Reino Salmelan ollessa rintamalla, vaimo Aura Sofia os Tuomisto toimi lotissa sotatoimialueella jatkosodan aikana varastolottana Saijassa, Kemijärvellä, Sailassa ja Joutsijärvellä. [G]

Mertta Onerva Salmela os Uusimäki, Antti Eliaanpojan pojan Ellantuvalta Toivo Salmelan vaimo, toimi Lottana jatkosodan aikana Sotasairaala 28:ssa Kokkolassa sekä miesten kotiuttamisen aikana Kokkolan sotilaspiirin esikunnan kirjurina. [H]

Kuva. Heimo sotilassairaalassa. Heimo vasemmalla, kasvot ympyröitynä. Kuva tiettävästi vuodelta 1944, kun Kemin valloituksessa lokakuussa Heimo haavoittui reiteen ja käteen. Lukija huomaa oikeasta alakulmasta kuinka kotoa lähetetyt kirjeet ja kuvat piristivät miehiä niin rintamalla kuin sairaalassa.

Jussi Salmela ei ollut vielä ehtinyt viedä Aino Marjatta Kujalaa vihille vaan sota viivästytti sitä. Aino lähti rintamalotaksi hetimiten täytettyään 18 vuotta ja saatuaan tarvittavan perehdyttämis- ja valmennuskoulutuksen lottahommiin rintaman tuntumassa. Aino toimi lottana jatkosodassa puhelinkeskus- ja muonituslottana Lennoston kuunteluosastossa Viipurissa, Perkjärvellä, Lappeenrannassa, Kausalassa, Oulussa Merikoskella. Hän teki pääasiassa tähystys- ja radiokuuntelutyötä. Sodan tykkien tyynnyttyä vuonna 1945 hän meni naimisiin Jussi Salmelan kanssa ja muutti asumaan Salmelan Kasperintupaan. [G][Z].

Kuva. Välillä voitiin ottaa vähän rennommin, kun päästiin turvaan lepäämään rintamalinjojen taakse. Aino Kujala myöhemmin Salmela poseeraa Kannaksella auton lokasuojan päällä. Kuva on vuodelta asemasodan aikaan 1942 tai 1943.

Demeteriuksen talon Yrjön tyttäret lähtivät joukolla Lottajärjestöön. Lotissa palvelivat Alli Kesälahti os Salmela, Aino Kalliokoski os Salmela, joka työskenteli sotasairaalassa Kokkolassa ja Aura Rötkönen os Salmela oli töissä sotatoimialueella.

Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlassa 6.12.1992 heistä 183 palkittiin Vetelin liikuntakeskuksessa Kotirintamanaisen mitalilla. Juhlatilaisuudessa oli kauppaneuvos Reino Saarinen jakamassa mainetta ja kunniaa. Tuolloin palkittiin salmelalaisia

• Eila Annikki Furu os Salmela, Ylitalon Einon tytär
• Aune Agne Eliisabeth Pulkkinen os Pihlajamaa, Hanneksen vaimo ja hieroja-Sandran miniä
• Aino Kirsti Marjatta Hyttinen os Salmela, (1918-2011), Isontuvan Antti Jalmarin tytär
• Anna Eliina Salmela os Siponkoski (1914-2012), seppä-Erkin vaimo,
• Elsa Marjatta Ämmänkoski os Salmela (1921-), Uudentuvan Juhan tytär
• Aino Eliisabeth Salmela os Lassila (1914-), Uudentuvan Heimon vaimo ja Juhan miniä
• Alli Mariaana Salmela os Tuomisto (1921-), Leanderintuvan Veikon vaimo
• Laina Helena Salmela os Heikkilä (1917-2005), Kasperintuvan Taiton vaimo
• Elli Alaspää os Salmela, Ellantuvan Antti Eliaanpojan tytär.

Ennen vuotta 1992 edesmenneitä on Annikki Salmela os. Saari, Ellantuvan viimeisen isännän Ahtin vaimo ja Laine Salmela os Niemelä, Marttilan Martin vaimo .

Sodan jälkeen Lotta-Svärd liike jouti ahdinkoon. Neuvostoliitto vaati rauhansopimuksessa, että sen vastaiset ja ”fasistiset” järjestöt kuten Lotta Svärd piti lakkauttaa pysyvästi. Suomeen asetettiin valvontakomissionja Vaaran Vuodetalkoivat. Salmelan lotat joutuivat valvontakomission uhan alle, mutta Vetelin osaston pitkäaikainen sihteeri Irene Lähdevirta piilotti sodan jälkeen jäsenkortiston koulun vintille. Kortistossa oli kaikkiaan 643 lottaa ja tiedot johtotehtäviin osallistuneista, rintamalla toimineet eli he jotka saivat LKP:n (liikekannallepanomääräys), sotasairaaloissa työskennelleet tai puhelinpalvelussa olleet. Lisää kannattaa tutustua Erkki Närän kirjaan Vetelin suojeluskunnan ja Lotta-Svärd-yhdistyksen jäsenet tai toiminnassa mukana olleet (1999).

Sodan askareita

Antti Jalmarin tytär Aino Salmela (myöhemmin Hyttinen) ja muut Kappatehtaan tytöt kävivät muun muassa halkomotteja tekemässä kansalaisvelvollisuuttaan. Tästä on kuva vuodelta 1943 [KK] Arjen tarinoita Vetelistä –kirjan sivulla 108. Tyttöporukka kulki linja-auton katolla Kokkolasta Alaveteliin ja työpäivän jälkeen takaisin.

Aina ei sodittu. Asemasotavaiheessa oli aikaa käsitöillekin.

Kuva. Martti Salmelan ilmeisesti Viipurin kuvilla koristelu lipas on syntynyt sodan aikana rintamalla

Kuva. Halsuan Matti Salmelan ”Uhtuan leili”, jonka lahjoitti sotilasmestari Matti Syri parhaalle sotilaspojalle vuonna 1943. Leili on Matti Syrin käsialaa. [Kirsi Rautiainen kuva]