Matti Matinpoika Ukskosken (1640-1697) jälkeläiset asuvat Ukskosken tilalla (nykyisin Oksakoski) Perhossa. Hänen isänsä on Salmelan suvun perustaja Matti Matinpoika Store. Vanhoissa kirkonkirjoissa heidät merkittiin Oxkoski. Matti Matinpoika Uskoski e. Store muutti Salmelasta Perhojoen yläjuoksulle, autiona olevalle Uskosken tilalle vuonna 1663. Nähtävästi Matti ehti pitää tilaa 12 vuotta ennen kuin meni naimisiin Kaisa Juhontyttären (1645-1729) kanssa: Kaisa merkitään emännäksi vuodesta 1675 alkaen [EE] .
Kuva. Taiteilijan näkemys Matti Matinpoika Ukskoskesta e Storesta (1640-1697).
Ukskosken tilan oli perustanut viimeistään vuonna 1599 Antti Möttöinen, mutta ei onnistunut pitämään tilaa hengissä. Simo Pietarinpoika otti tilan haltuun 1604 ja isäntänä jatkoi hänen poikansa Iisakki Simonpoika 1642. Hän pystyi pitämään tilaa pystyssä kymmenkunta vuotta 1653 asti, jonka jälkeen tila autioitui kymmeneksi vuodeksi. [EE] On syytä muistaa, että 1600-luku oli raskasta aikaa suomalaisille talonpojille Ruotsi-Suomen jatkuvien sotien ja sitä kautta raskaiden verojen ja sotaväen ottojen takia.
Perho oli tuohon aikaan lähinnä erämaata ja sen muutamat asutukset harvassa. Siten Matti Matinpojan niityt olivatkin lähellä taloa, kaksi kolmasosaa Perhojoen varrella molemmin puolin taloa. Niityt tosin sijaitsivat pitkin välimatkoin, sillä alimmat olivat Puntarinlahdessa (nykyisen Siljalan tienoilla) ja ylimmät yli kymmenen kilometrin päässä lähellä Sahibackaa. Lisäksi Ukskosken niittyjä oli talon pohjoispuolella sijatsevilla nevoilla. [EE]
Matin ja Kaisan perheeseen syntyi yhdeksän lasta, joskin vain kaksi poikaa. Tytär Margeta (1673-1761) meni naimisiin 28.10.1695 Hans Pietarinpoika Klemolan (1660-1722) kanssa. Molemmat elivät pitkän elämän Vetelissä ja saivat kahdeksan lasta. Toinen tyttäristä, Helga meni naimisiin Pietari Matinpoika Kaustisen kanssa 30.11.1698. Pojat Erkki ja Antti asuivat Ukskoskea ja olivatkin vuoroillaan talon isäntinä.
Henkilön Matti Matinpoika Ukskoski (Store), Jr
Kuva. Perhonjokilaakson tilat kokonaisuudessaan vuoden 1608 maakirjan mukaan. Ukskoski oikealla alhaalla
Tilan isäntänä jatkoi Erkki Matinpoika vuosina 1686-97 vaimonsa Leena Paavontyttären kanssa. Taloa ilmeisesti asutti suurperhe ja veli Antti Matinpojalle (1672-1718) vimpeliläisen vaimonsa Sanna Sakarintytär os Sääksjärven (1672-1752) kanssa jatkoivat isäntinä. Veljekset olivatkin puuhakkaita, mutta ehkäpä hieman omavaltaisia. Molemmat olivat käräjillä vastaamassa viljelyksiin liittyvistä kiistoista. Erkki Matinpoika Ukskoskea ja Yrjö Haukkaa nuhdeltiin 1692 oikein käräjillä siitä, että he olivat polttaneet luvatta huhtaa kylän yhteismaalla. Huhdanpolton nurjapuoli näet se, että se aiheutti metsäpaloja ja sitä siis valvomaan yllättävänkin tarkasti. Edes harvaan asutussa Ukskosken Perhossakaan ei saanut enää 1600-luvun lopulla polttaa huhtaa aivan vapaasti, vaan Erkin olisi pitänyt hankkia siihen lupa, luultavasti pitäjän muilta talollisilta. Veli Antti Matinpoika lähti Matti Haukkaa vastaan käräjille, kun tämä oli Haukan tilalta tullut Perhoon huhtaa polttamaan. Tästä episodista enemmän huhdanpolton ja kytömaiden raivaamisen yhteydessä. [EE]
Kuva. Jokivarren peltoja Ukskoskella – Kuva Pentti Virrankoski 1959
Antti Matinpojan aikaan iski Isoviha ja venäläiset kasakat vainosivat Suomea. Salmela ja Räyrinki selvisi vainoista suhteellisen hyvin ja pystyivät asumaan talojaan. Toisin oli Perhossa, jossa asumattomiksi jäivät Haukka ja Jänkä jo 1714, Kinnunen 1715 ja lisäksi Ukskoski ennen vuotta 1719, luultavasti 1718 isännän kuoltua. Salmelalaiset kuitenkin palasivat asumaan Ukskoskea ja myös Haukka siirtyi salmelalaisten omistukseen.
Antti Matinpojan ja Leenan perheen tytär Anna Antintytär (1714-88) meni naimisiin Juho Mikonpoika Mikkolan (1721-99) kanssa. He olivat isäntäväkenä Långin Mikkolan talossa [C]. Pojat Heikki ja Matti asuivat Ukskosken tilaa ja olivat molemmat isäntinä vuoroillaan. Antin menehdyttyä 1718, leski Sanna isännöi taloa kunnes poika Heikki Antinpoika vaimoinsa Maria Kaaprielintytär os Torpan kanssa ottivat tilan hoitaakseen vuonna 1725. Koska Sanna poikineen pääsi palaamaan on jäänyt epäselväksi, mutta vihollisvallan viimeiset vuodet olivat rauhallisempaa aikaa ja alueen taloihin päästiin palaamaan. Ankeat ajat olivat kuitenkin kyseessä ja henkikirjassa vuonna 1723, ensimmäisessä sodanjälkeisessä veroluettelossa, Ukskoski on merkittynä veronmaksukyvyttömäksi. [EE]
Heikki Antinpoika (1702-55) ja Maria Kaaprielintytär (1702-47) isännöivat Ukskoskea 1725-29, kunnes isännyys siirtyi Heikin veljelle Matille. Matti Antinpoika (1708-81) meni naimisiin evijärveläisen Tiina Juhontytär os Ena (1695-1736) kanssa. Pariskunta isännöi Ukskoskea vuonna 1730. [EE]
Matti Antinpoika meni kolmasti naimisiin. Tiinan kuoltua Matti menetti nopeasti myös toisen vaimonsa Anna Mikontytär os Möttösen (1719-40). Matin kolmas vaimo oli Kivijärveltä kotoisin oleva Susanna Matintytär Hytönen (1723-69). Matti ja Susanna saivat tyttärensä vauraisiin naimisiin, kun Maria Matintytär ihastui Perhossa piileskelemässä olleeseen murhamieheen ja Pulkkisen isäntään Rapakkoleukaan.
Kuva. Ukskosken puumerkki vuodelta 1739 eli todennäköisesti Matti Antinpojan rustaama. Oikealla Linnusperän kylän Storen talon puumerkki kaiverrettuna Oltermannin sauvaan (Evald Store lahjoittamana). Antti on viides isäntäsukupolvi Linnusperältä lähteneen Matti Matinpoika Storen suvussa. Storen tuolimallinen puumerkki on muuttunut vain yhden viivan osalta. Lähteet: [C] Vanhaa Veteliä ja Christer M Store
Antti Heikinpoika Ukskoski ja Liisa Kallentytär os Store
Antti Heikinpoika Ukskoski (1741-1809) meni naimisiin Liisa Kallentytär Storen (1734-90) kanssa. Liisan isä on Storen tilan isäntä Kallen Antinpoika Store. Antti Heikinpojan aikaan Perhon kirkko rakennettiin 1780-luvun alkupuolella. Vaivalloinen kirkkomatka muuttui neljästä peninkulmasta yhteen, joskin Liisa ei enää kirkkomatkoillaan tavannut salmelalaisia sisaruksiaan Vetelin kirkolla.
Henkilön Liisa Kallentytär Ukskoski [Store] jälkipolvet
Henkilön Aaprami Erkinpoika Ukskoski e Riihimäki jälkipolvet
Ukskosken tila jakaantuu vielä Anttilan, Riihimäen taloihin
Oxkosken tila on viimeistään Isojaossa jaettu virallisesti (ainakin) kolmeen osaan Anttilaan, Riihimäkeen ja loppuosa on jäänyt Ukskosken nimelle. Isojaosta nykyaikaan tehdyt jaot ja lohkomiset ovat pirstaloineet tilat ja vanhat hirsikartanoksin ovat ajan saatossa purettu pois. Ukskosken tilan maista muodostetuilla uusilla tiloilla asuu vieläkin suvun jälkipolvia, joskin suurin osa Ukskosken sukua on levittäytynyt maailmalle aina Amerikkaa myöten. [XX]
Perhon seurakunnan rippikirjoissa Ukskosken talon väkeen voi tutustua vuodesta 1784 alkaen.
- 5617303 Rippikirja 1784-1790, Juho Matinpojan ja Maria Matintyttären perhe
- 5617356Rippikirja 1791-1798, Juho Matinpojan ja Maria Matintyttären perhe
- 5617357Rippikirja 1791-1798, Erkki Heikinpojan ja Kaisa Pentintyttäre perhe
- 5617359Rippikirja 1791-1798, Antti Heikinpojan ja Elisabet Erkintyttären perhe
- 5620916Rippikirja 1799-1805, Juho Matinpojan ja Maria Matintyttären perhe
- 5620918Rippikirja 1799-1805, Erkki Heikinpojan ja Kaisa Pentintyttäre perhe
- 5620919Rippikirja 1799-1805, Jaakko Heikinpojan ja Liisa Matintyttären perhe
- 5617766Rippikirja 1806-1819, Juho Matinpojan ja Maria Matintyttären perhe
- 5617767Rippikirja 1806-1819, Heikki Erkinpojan ja Liisa Eliaantyttären perhe
- 5617769Rippikirja 1806-1819, Antti Antinpojan ja Priitan perhe
- 5619463Rippikirja 1820-1826, Kustaa Juhonpojan ja Anna Erkintyttären perhe
- 5619465 Rippikirja 1820-1826, Erkki Heikinpojan ja Liisa Eliaantyttären perhe
- 5619466 Rippikirja 1820-1826, Antin ja Marian perhe
- 5654615 Rippikirja 1827-1833, Kustaa Juhonpojan ja Anna Erkintyttären perhe
- 5654616 Rippikirja 1827-1833, Erkki Heikinpojan ja Maria Ollintyttären perhe
- 5654618 Rippikirja 1827-1833, Matti Erkinpojan ja Maria Eliaantyttären perhe
- 5654620 Rippikirja 1827-1833, Aaprami Erkinpojan ja Kreeta Erkintyttären perhe
- Löydä lisää Digiarkistosta, Perhon seurakunta, Pää- ja rippikirjat
Ukskosken talo vaurastui ajan saatossa ja Aaprami Juhonpoika Ukskosken kuollessa vuonna 1810 perunkirjaan kirjattiin 5 hevosta, 10 lehmää ja 5 nuorta nautaa. Lampaita ja sikojakin varmaan oli, mutta niitä ei kirjattu. Hevosia Aapramilla olikin yksi enemmän kuin Salmelan kotitalon isännällä Juho Antinpojalla.
Matti Aapraminpoika Ukskoski (1831-1900)
Matti Aapraminpoika asui tulee Anttilan Ylijoen taloa ja hänen poikansa olivatkin Anttiloita. Matin vaimo on Sara Lisa os Hautala (1831-). Vanhin pojista, Antti Matinpoika (ks alempaa) ostaa Perhon Humalalammen tilan ja siten Humalampi saa salmelalaiset asukkaat .
Rippikirja 1857-1867: 5652703 Matti Aapraminpoika ja Sara Lisa Ukskosken perhe
Henkilön Matti Aapraminpoika Ukskoski (Ylijoki) jälkipolvet
Matti Matinpoika Anttila (1871-) ja Elviina os Vasalampi
Ylijoen isännän Matti Aapraminpojan poika Matti Matinpoika menee naimisiin Elviina Ananiantytär os Vasalammen (1873-?) kanssa. Elviinan äiti Liisa on Matin veljen Antti Humalalampi e Anttilan vaimon Marian sisko.
Elviinan äidillä Liisalla oli 10 lasta ja valtaisa määrä jälkeläisiä. Tytär Anna Kaisa menee Perhon Kalliokoskelle naimisiin. Tällä Elviinan sisarella oli kolme miestä. Ensimmäinen kuoli Amerikassa, toinen Perhossa ja viimeinenkin oli Nestori Laajala myöh. Kivelä. Kaikkien miesten sukunimi oli tai muuttui Kiveläksi. [ZZ]
Liisa ja tämän puoliso Ananias Vasalampi asuivat Vasamäessä Perhon Korkiakankaalla (tuosta tulee sukunimi Vasalampi). Ananias oli aikaisemmin sukunimeltään Kalmuniemi. Ananias oli orpo, mutta myöhemmin ilmeni, että suvun vanhalla pariskunnalla oli iso talo Kinnulan Muholassa, jonka Liisa ja Ananias ostivat jonne sitten muuttivat. [ZZ]
Juho Anttila e Salmela (1845-) ja Maria Aapramintytär os Ukskoski
Juho Matinpoika Salmela vihitty avioon Vetelissä 15.4.1873 17-vuotiaan Maria Aapramitytär Ukskoksen (1856-) kanssa. Juhon sukunimi vaihtuu vihkimisen jälkeen ja hänen kirjataan tästä eteenpäin Anttilana. Juho on Salmelan Isontuvan isännän Matti Aapraminpojan poika ja Maria Ukskosken isännän Aapramin Juhonpojan tytär. Aapramin on Hytysen ja Kukkolan talojen kautta Ukskoskelle tullut, joten hän ei ole salmelalaista sukua. [XX]
Kuva vasen. Leanderintuvan Matti Aapraminpoika Salmelan poika Juho (Aaprami 1845-) tuli Oksakosken Anttilaan vävyksi ja nopeasti myös isännäksi. Juhon ensimmäinen vaimo oli Anttilan isännän Aapramin tytär Maria. Tässä kuvassa Juho on mahdollisesti toisen vaimonsa kanssa [Keijo Honkosen kuva]
Kuva oikea. Juho Heikki Anttila (1877-), Juhon ja Marian poika setänsä Aaprami Matinpoika Salmelan hautajaisissa vuonna 1930. Seurassaan serkkunsa ja Aapramin lapset ylioppilaslakkipäinen Fanni Korpinen os Salmela ja pitkänhuiskea opettaja Antti Salmela.
Nuorelle parille syntyi yhdeksän lasta Perhon Uksoskella: pojat Matti (1874-77), Aaprami (1875-92), Juho Heikki (1877-), Oskar Optatus (1885-86), Aatos (1887-1905).
Vuonna 1883 syntynyt Antti Felix Juhonpoika Anttila meni naimisiin Vendla Sofia Antintytär os Huopanan kanssa. Samoin perheen tyttäret Maria Matilda (1880), Selma (1890-) ja Senja Lydia (1893-) löysivät itselleen miehet. Maria Matildan puoliso on Kalle Heikinpoika Kivelä (1878-), Selman mies Matti Juhonpoika Ljubacka ja Senjan puoliso Kalle Juhonpoika Laajala (1891-).
Alkuperäinen Oxkosken suurtila oli jo 1800-luvun puolivälissä jakautunut kolmeen osaan, Riihimäkeen, Anttilaan ja kantatilasta jääneeseen Ukskoskeen. Juho Anttila e Salmela ja Maria Aapramintytär asuivat Anttilan tilaa, joka tunnettiin myös Oksakosken kylän Ylijokena. Siten Juho tunnetaankin tuttavallisemmasti kylillä Ylijoen Jukkana. [XX]
Henkilön Juho (Abraham Matinpoika) Anttila (e Ukskoski os Salmela) jälkipolvet